Ääntelyt ja kuiskaukset – soivien kehojen hybridi monitaiteisuus
Tutkimushankkeessa pohditaan monialaisen ja taiteidenvälisen yhteistyön osuutta ja merkitystä taiteilijaksi kasvamisessa ja kouluttamisessa.
Tutkimushankkeen esittely
Monialaisessa tai taiteidenvälisessä yhteistyössä nuori taiteilija oppii kommunikoimaan oman alansa asioista, keskustelemaan eri näkökulmasta asiaa lähestyvän toisen taiteilijan kanssa ja näkemään oman tekemisensä hieman etäämmältä, jolloin hän pääsee ulos omasta ”kuplastaan”.
Omasta taiteenalan aineryhmästä ulos tuleminen onkin yksi olennaisimmista taiteilijaksi tulemisen siirtymävaiheista (Kontinen et al. 2013), joka kuitenkin nykykoulutuksessa usein jää vähemmälle huomiolle.
Erityisesti musiikinalan koulutus on usein nähty yksilöopetuksena. Tulevaisuuden taiteilija tulee kuitenkin enenevässä määrin olemaan yhteistyössä muidenkin kuin oman alansa osaajien kanssa. Pedagoginen ja kognitiivinen tutkimus (Myllymaa 2014; Kaitaro 2018 ja 2020) tukee ajatusta, jonka pohjalta ns. individuaatioprosessi ei pääse edes alkamaan yksilösuoritusta korostavassa oppimisympäristössä. Individuaatio ei tarkoitakaan sitä, että vain koulutamme yksilöitä (individuals).
Musiikillisia eleitä koskeva nykytutkimus on läheisesti yhteydessä tutkimukseen, jonka keskiössä ovat soiva keho, äänentutkimus ja kuunteleminen. Nämä taiteilijapedagogiset (Artist Pedagogy) tutkimusalat koskevat siten Taideyliopiston kaikkia akatemioita. Reflektiivisyys, kehollisuus, dialoginen oppiminen, yhteisöllisyys, tutkimuksellisuus ja yhteistyöhankkeissa vaikuttaminen ovat kaikki käsitteitä, jotka ovat olennaisella tavalla tulevaisuuden taiteilijan arkipäivää. Tutkimushankkeessa keskitytään pohtimaan, millä tavalla monitaiteiset ja taiteiden väliset projektit vaikuttavat tulevaisuuden taiteilijoiden kykyyn muotoilla itselleen tärkeitä taiteen elinehtoja ja päämääriä.
Tapahtumat
- Seminaari The Metaphoricity in music – a proposal to develop Artist pedagogy 28.5.2025.
- Seminaari taiteilijapedagogiikasta 11.6.2025, vuosikokous.
- Soivien kehojen taiteidenvälisyyden etiikasta taiteilijapedagogiikassa, tutkimuspäivät 24.-25.3.2025
Monialainen työpaja: Fluorescence – syvämeren ääniä
Hanke toteuttaa monialaisen työpajan syksyllä 2025 ja siihen liittyvän esityksen Fluorescence – syvämeren ääniä SibaFestillä 2026. Monitaiteinen projekti kokoaa yhteen äänen ja liikkeen kanssa työskenteleviä, eri akatemioiden opiskelijoita keksimään äänen, kuuntelemisen, soivuuden ja kehollisuuden kautta materiaalia, josta koostetaan esitys osaksi kevään 2026 konserttisarjaa. Ohjaajina toimivat pedagogi, tanssija-koreografi Maarit Mammu Rankanen and muusikko-pedagogi Assi Karttunen. Karttunen haastattelee työpajassa toimivia taiteilijoita, opiskelijoita sekä opettajia ja julkaisee aiheesta tutkimusartikkelin sekä yhteisartikkelin.
Kirjallisuus
Gennepin, von Arnold: The Rites of Passage
Kontinen, T., Houni, P., Karsten, H., & Toiviainen, H. (2013). Liminaalitilan käsite työn muutosten jäsentäjänä. Aikuiskasvatus, 2013(4), 252-261.
Tutkijaesittely
Cembalisti, tutkija MuT Assi Karttunen on erikoistunut tutkimaan taiteilijapedagogiaa, taiteenetiikkaa, historiallisesti tiedostavaa esittämistä, taiteellista tutkimusta ja taiteellista ajattelua. Hän esiintyy solistina ja kamarimuusikkona myös monitaiteellisissa ja kokeellisissa työryhmissä.
Karttunen on levyttänyt 4 soolo-CD:n verran mm. Couperinin, Rameaun, Frobergerin, Lynchin ja Frescobaldin soolocembalo-ohjelmistoa (Jubal, Alba, Divine Art Recordings Group, Pilfilnk Records) ja esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona Italiassa, Belgiassa, Saksassa, Englannissa, Skotlannissa, Irlannissa, Japanissa, Venäjällä, Virossa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Hän soitti 11 vuotta barokkiorkesteri FiBossa ja vuosina 2006–2016 hän soitti ja toimi taiteellisena johtajana perustamassaan työryhmässä Elysionin Kedot. Karttunen soittaa Trio Superpluckissa, joka kantaesittää suuret määrät nykymusiikkia.
Karttunen työskentelee senior post-doc tutkijana ja ohjaajana Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa ja Profi6-tutkimushankkeessa sekä vanhan musiikin aineryhmässä, jossa hän on opettanut cembalonsoittoa ja basso continuoa yli 20 vuotta. Hän on julkaissut tutkimustaan julkaisuissa, kuten Journal of Comparative Literature and Aesthetics JCLA, Musiikki, Trio Research Publication sekä Ruukku Studies in Artistic Research.
Hankkeen nimi
Groans and muffled tones – hybrid, multidisciplinary realms of sounding bodies
Ajankohta
01/2025-12/2026
Yhteyshenkilöt
-
Assi Karttunen
Tutkijatohtori, Docmus-tohtorikoulu, Sibelius-Akatemia+358504084542assi.karttunen@uniarts.fi
Lisätietoa hankkeesta
Tutkimushankkeen esittely
Monialaisessa tai taiteidenvälisessä yhteistyössä nuori taiteilija oppii kommunikoimaan oman alansa asioista, keskustelemaan eri näkökulmasta asiaa lähestyvän toisen taiteilijan kanssa ja näkemään oman tekemisensä hieman etäämmältä, jolloin hän pääsee ulos omasta ”kuplastaan”.
Omasta taiteenalan aineryhmästä ulos tuleminen onkin yksi olennaisimmista taiteilijaksi tulemisen siirtymävaiheista (Kontinen et al. 2013), joka kuitenkin nykykoulutuksessa usein jää vähemmälle huomiolle.
Erityisesti musiikinalan koulutus on usein nähty yksilöopetuksena. Tulevaisuuden taiteilija tulee kuitenkin enenevässä määrin olemaan yhteistyössä muidenkin kuin oman alansa osaajien kanssa. Pedagoginen ja kognitiivinen tutkimus (Myllymaa 2014; Kaitaro 2018 ja 2020) tukee ajatusta, jonka pohjalta ns. individuaatioprosessi ei pääse edes alkamaan yksilösuoritusta korostavassa oppimisympäristössä. Individuaatio ei tarkoitakaan sitä, että vain koulutamme yksilöitä (individuals).
Musiikillisia eleitä koskeva nykytutkimus on läheisesti yhteydessä tutkimukseen, jonka keskiössä ovat soiva keho, äänentutkimus ja kuunteleminen. Nämä taiteilijapedagogiset (Artist Pedagogy) tutkimusalat koskevat siten Taideyliopiston kaikkia akatemioita. Reflektiivisyys, kehollisuus, dialoginen oppiminen, yhteisöllisyys, tutkimuksellisuus ja yhteistyöhankkeissa vaikuttaminen ovat kaikki käsitteitä, jotka ovat olennaisella tavalla tulevaisuuden taiteilijan arkipäivää. Tutkimushankkeessa keskitytään pohtimaan, millä tavalla monitaiteiset ja taiteiden väliset projektit vaikuttavat tulevaisuuden taiteilijoiden kykyyn muotoilla itselleen tärkeitä taiteen elinehtoja ja päämääriä.
Tapahtumat
- Seminaari The Metaphoricity in music – a proposal to develop Artist pedagogy 28.5.2025.
- Seminaari taiteilijapedagogiikasta 11.6.2025, vuosikokous.
- Soivien kehojen taiteidenvälisyyden etiikasta taiteilijapedagogiikassa, tutkimuspäivät 24.-25.3.2025
Monialainen työpaja: Fluorescence – syvämeren ääniä
Hanke toteuttaa monialaisen työpajan syksyllä 2025 ja siihen liittyvän esityksen Fluorescence – syvämeren ääniä SibaFestillä 2026. Monitaiteinen projekti kokoaa yhteen äänen ja liikkeen kanssa työskenteleviä, eri akatemioiden opiskelijoita keksimään äänen, kuuntelemisen, soivuuden ja kehollisuuden kautta materiaalia, josta koostetaan esitys osaksi kevään 2026 konserttisarjaa. Ohjaajina toimivat pedagogi, tanssija-koreografi Maarit Mammu Rankanen and muusikko-pedagogi Assi Karttunen. Karttunen haastattelee työpajassa toimivia taiteilijoita, opiskelijoita sekä opettajia ja julkaisee aiheesta tutkimusartikkelin sekä yhteisartikkelin.
Kirjallisuus
Gennepin, von Arnold: The Rites of Passage
Kontinen, T., Houni, P., Karsten, H., & Toiviainen, H. (2013). Liminaalitilan käsite työn muutosten jäsentäjänä. Aikuiskasvatus, 2013(4), 252-261.
Tutkijaesittely
Cembalisti, tutkija MuT Assi Karttunen on erikoistunut tutkimaan taiteilijapedagogiaa, taiteenetiikkaa, historiallisesti tiedostavaa esittämistä, taiteellista tutkimusta ja taiteellista ajattelua. Hän esiintyy solistina ja kamarimuusikkona myös monitaiteellisissa ja kokeellisissa työryhmissä.
Karttunen on levyttänyt 4 soolo-CD:n verran mm. Couperinin, Rameaun, Frobergerin, Lynchin ja Frescobaldin soolocembalo-ohjelmistoa (Jubal, Alba, Divine Art Recordings Group, Pilfilnk Records) ja esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona Italiassa, Belgiassa, Saksassa, Englannissa, Skotlannissa, Irlannissa, Japanissa, Venäjällä, Virossa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Hän soitti 11 vuotta barokkiorkesteri FiBossa ja vuosina 2006–2016 hän soitti ja toimi taiteellisena johtajana perustamassaan työryhmässä Elysionin Kedot. Karttunen soittaa Trio Superpluckissa, joka kantaesittää suuret määrät nykymusiikkia.
Karttunen työskentelee senior post-doc tutkijana ja ohjaajana Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa ja Profi6-tutkimushankkeessa sekä vanhan musiikin aineryhmässä, jossa hän on opettanut cembalonsoittoa ja basso continuoa yli 20 vuotta. Hän on julkaissut tutkimustaan julkaisuissa, kuten Journal of Comparative Literature and Aesthetics JCLA, Musiikki, Trio Research Publication sekä Ruukku Studies in Artistic Research.