Hae

Opiskelijoiden aloite: Kohti turvallisempia tiloja

Opiskelijoiden työstämät turvallisemman tilan ohjeet.

|

Vuonna 2019 Kuvataideakatemiassa järjestettiin useita keskustelutilaisuuksia, joissa käsiteltiin muun muassa inklusiivisuutta, tasa-arvoa sekä asiallista kohtelua. Näiden keskustelujen ohessa perustettiin opiskelijoiden työryhmä, johon saattoivat liittyä kaikki halukkaat. Kuvataideakatemia tuki ryhmän työskentelyä.

Lopputuloksena syntyi opiskelijoiden turvallisempien tilojen julisteprojekti, jonka tekstimateriaaliin voi tutustua alla. Suunnittelusta ja teksteistä vastaavat opiskelijat Jessie Bullivant, Jonni Korhonen ja Eeti Piiroinen. Työskentelyä tuki opettajien työryhmä, johon kuuluivat Anita Seppä, Anna-Kaisa Rastenberger, Kaija Kaitavuori ja Jaana Kokko. Graafisen suunnittelun teki Kiia Beilinson.

Opiskelijaryhmä haluaa kiittää Ria Andrewsia, Jemina Lindholmia ja Inari Sandellia herkästä palautteesta sekä Urbanapaa ja Teatterikorkeakoulun Trans inclusivity -työryhmää, joiden ohjeistoista otettiin aineksia projektiin. Ryhmä toivoo, että myös jatkossa on opiskelijaryhmiä, jotka uudistavat dokumenttia, tekevät korjauksia ja soveltavat sitä uusiin tilanteisiin ja tarpeisiin.

Turvallisempia tiloja kohti Kuvataideakatemiassa

Jokainen ansaitsee turvallisen ja inklusiivisen työ- ja opiskeluympäristön.

Tässä dokumentissa esitellään Kuvataideakatemialle laadittuja turvallisempia tiloja koskevia ohjeita. 

Queer-tiloissa kehitetyt turvallisempien tilojen ohjeistukset toimivat työkaluna, kun pyrkimyksenä on kehittää tapoja tiedostaa ja huomioida ihmisten erilaisia tarpeita, ja ne tarjoavat käytännön ratkaisuja tukea antavan ja turvallisemman ympäristön luomiseksi. Käytämme vertailumuotoa ”turvallisempi” tietoisesti: ilmaisemme sillä, että turvallisuus on aina suhteellista. Turvallisuus tietyssä ympäristössä ei tarkoita jokaiselle samaa.

Turvallisempien tilojen luominen edellyttää myös rakenteellisia muutoksia, ja siksi tässä asiakirjassa ehdotetaan koko instituutiota koskevia suosituksia. Turvallisempien tilojen ohjeistuksia ei ole alun perin laadittu hierarkkisia yhteisöjä, kuten Kuvataideakatemiaa ajatellen. Tavoitteenamme on soveltaa konseptia ja sisällyttää siihen myös ratkaisuja hierarkkiselle yhteisölle tyypillisiin sosiaalisiin haasteisiin ja esteellisiin käytäntöihin. Nämä ohjeistukset ovat yksi keino luoda turvallisempia tiloja yhteisössämme.

Tämän dokumentin ovat laatineet kolme Kuvataideakatemian opiskelijaa. Hankkeen taustalla ovat opintojemme aikana kertyneet kokemuksemme turvallisempien tilojen tarpeellisuudesta Kuvataideakatemiassa. Tarkoituksena on asettaa julisteita näkyviin kaikissa akatemian fyysisissä opiskelutiloissa, ja että ne voivat tarjota tukea tilanteissa, joissa opiskelija ei tunne itseään turvalliseksi tai kaikki ei tunnu olevan kohdallaan.

Tämä on yksi avaus ja työskentely kohti turvallisempia tiloja jatkuu yhä. Tunnistamme, että oma tietämyksemme ja kokemuksemme aiheesta ovat rajalliset. Dokumentti ei huomioi täsmällisesti kaikkia Kuvalla opiskelevien, työskentelevien ja vierailevien ihmisten rooleja. Toiveenamme kuitenkin on, että jokainen tilan käyttäjä tutustuu näihin ohjeistuksiin ja hyötyy niiden sisällöstä.

Tämä tila ei ole lähtökohtaisesti turvallinen.

Tämä ympäristö ei ole lähtökohtaisesti inklusiivinen.        

Tämä tila on oppimista varten.

Käytämme tilaa kukin oman kokemus- ja kulttuuritaustamme ja elämäntilanteemme pohjalta ja meillä on erilaisia mielipiteitä, odotuksia ja kykyjä. Vaikka monet asiat ovat rakenteellisia, voimme yhteisönä ja yksilöinä vaikuttaa siihen, että tilat ovat kaikille paremmin saavutettavia. Turvallisempi tila edellyttää jokaiselta käyttäjältä jatkuvaa aktiivisuutta, pohdintaa ja pyrkimystä.

Tilassa vaikuttavat toimijoiden väliset erilaiset valtasuhteet, ja siksi on tärkeää olla tietoinen omista etuoikeuksistaan. Joillakin on ympärillään joukko tuttuja ihmisiä, toisilla ei. Jotkut ovat neurotyypillisiä, toiset neuroerityisiä. Jotkut voivat kommunikoida äidinkielellään, toiset eivät. Henkilökunnalla ja muilla etuoikeutetuilla ryhmillä on enemmän valtaa määrittää tilaa. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä.

On hyvä olla tietoinen asemastaan. Avoin keskustelu omista etuoikeuksistamme ja positioistamme auttaa välttämään turhia ennakkoasenteita ja luomaan tilan, joka tukee itseymmärrystä, kollektiivisuutta, empatiaa ja oppimista. Tällä tavoin opimme ymmärtämään asemaamme toisiimme nähden ja sitä, kuinka vaikutamme yhteiseen olemiseemme ja millaisia esteitä muut saattavat tilanteessa kokea. 

Seuraavaksi asioita, joiden kautta voit auttaa tekemään tilasta turvallisemman:

Kieli

Kieli on meille keskeinen asia ja se muuttuu jatkuvasti. Käyttämällämme kielellä ja sanoilla on suuri vaikutus siihen, kuinka mukavaksi, hyväksytyksi ja turvalliseksi kukin tuntee itsensä osana yhteisöä. 

Älä oleta, miten toinen haluaa tulla puhutelluksi. Jos et tiedä, kysy. Kysyminen on täysin sallittua, kunhan muistaa, ettei toisen ole pakko vastata. Kuuntele ja käytä samoja ilmaisuja, kuten pronomineja, nimiä jne., joita ihminen itsekin käyttää puhuessaan itsestään.

Virheet

Tämä on tila oppimista varten ja virheitä tapahtuu. 

Jos teet virheen, tämä UrbanApan ohjeistus auttaa: 

  • Opettele pyytämään anteeksi. Hyvä alku on esimerkiksi: ”Anteeksi, toimin tökerösti. Kuuntelen, mietin, pyrin sisäistämään, ja toimin ensi kerralla paremmin.”
  • Etsi oma-aloitteisesti tietoa. Vähemmistöryhmiin kuuluvien ihmisten tehtävä ei ole valistaa sinua.
  • Kenenkään velvollisuus ei ole korjata virheitäsi. Jos joku kuitenkin niin tekee, ole kiitollinen saamastasi palautteesta ja suhtaudu siihen avoimesti.
  • Älä selittele, miksi sinun on hankalaa käyttää jotakin pronominia tai miksi teet asiassa virheitä – tämä kuulostaa helposti siltä, että toisen identiteetti on sinulle taakka tai jotenkin ei-toivottu. Riittää, että korjaat virheesi, ja jatkat asiassa eteenpäin.
  • Jos joku korjaa käytöstäsi, opetustasi tai ilmaisujasi, älä selittele tai puolustele virheitäsi – vaan ota palaute vastaan ja pyri oppimaan siitä.

Viestintä

Mieti viestisi sisältöä, olipa kyseessä sitten sanallinen ilmaus, toiminta tai ele.

  • Onko käyttämäsi kieli saavutettavaa ja ymmärrettävää kaikille kuulijoille?
  • Kun mainitset taitelijoita, taideteoksia tai käsitteitä, kirjoitatko ne, jotta kuulija voi kirjoittaa ne muistiin? Kiinnitätkö huomiota selkeään ääntämiseen? 
  • Käytätkö selkokieltä akateemisen kielen rinnalla?
  • Tarjoatko tukea sitä tarvitseville?
  • Oletko proaktiivinen vai reagoitko asioihin vasta sitten, kun ne ovat kriisiytyneet?
  • Annatko enemmän tilaa tietynlaisille mielipiteille, näkemyksille tai ilmaisutavoille kuin toisille? Ylenkatsotko tai ohitatko joitakin näkökantoja? 
  • Käytätkö hyväksi sopivat tilaisuudet keskustella kanssaihmisten kanssa mm. sisäistetystä naisvihasta, rasismista, vammaisten syrjimisestä tai transfobiasta? Korjaatko toisen virheitä, jotka tapahtuvat tilanteissa, joissa ei ole muita näkemässä tai kuulemassa?
  • Jos ryhdyt toimeen esimerkiksi jonkin epäkohdan korjaamiseksi tai järjestämällä koulutusta, oletko tiedottanut tästä kaikille kaikilla organisaation tasoilla?

Opettajat

Sinulla opettajana on oikeus inklusiivisempaan ja turvallisempaan työympäristöön. Opettaja on kuitenkin myös vastuussa siitä, että opiskelijat tuntevat itsensä nähdyiksi, kunnioitetuksi ja tasavertaisesti kohdelluksi. Jos havaitset asiatonta käytöstä tai kielenkäyttöä, velvollisuutesi on puuttua asiaan.

Huolehdi siitä, että jaat tietoa, resursseja ja keskustelutilaa tasapuolisesti. Opetuksen aikana tapahtuvia ryhmäkeskusteluja tulisi fasilitoida. 

Tutustuminen ja pronominit

Toisesta puhuttaessa on hyvä tietää, mitä pronominia tämä toivoo itsestään käytettävän. Pronominitkin muuttuvat, eikä niiden käyttö saisi perustua omiin oletuksiin. Siksi uudessa tilanteessa on hyvä pitää pronominikierros. On myös tärkeää muistaa, ettei kenenkään ole pakko määritellä itseään. Suomen kielessä pronominit ovat neutraaleja, mutta englanniksi puhuttaessa tavallinen sukupuolineutraali pronomini on: they/them/their.

Kurssin alussa ja kun ryhmään liittyy uusia jäseniä tulee opettajan tehdä aloite pronominikierrokselle. 

Se voi tapahtua esimerkiksi näin: “My name is… , my pronouns are she/they/it/he/…(tai muita pronomineja).” 

  • Älä pyydä opiskelijoita perustelemaan. 
  • Käytä opiskelijasta jatkossa samoja ilmaisuja, kuten pronomineja, nimiä jne., joita hän itsekin käyttää itsestään puhuessaan.
  • Jos kurssin opetuskieli on suomi, harkitse kuitenkin onko pronominikierros tarpeen. Jos yhdenkin tapaamiskerran luennointi- tai keskustelukieli on englanti, pronominikierros on tarpeellinen.

Kun esittelet itsesi, voit halutessasi tuoda valta-asemasi/etuoikeutesi näkyväksi. 

Esim. ”Olen valkoihoinen, cis-sukupuolinen… Toimin tuntiopettajana. Jne.”

Kysy toisilta, mitä voit tehdä, jotta tilasta tulisi turvallisempi läsnäolijoille.

Kurssin sisältö

Kerro kurssin sisällöstä, suoritusvaatimuksista, saavutettavuudesta ja siitä, mitä osallistuja voi kurssilta odottaa, jo ilmoittautumisvaiheessa (WebOodi, Peppi jne.). Tieto auttaa opiskelijoita päättämään, pystyvätkö he osallistumaan kurssille mielekkäällä tavalla. Aloita kurssi keskustelemalla sen sisällöstä, jotta opiskelijat voivat kertoa tarpeistaan ja mahdollisesti kaipaamistaan muutoksista. Keskustelu on viesti kaikille opiskelijoille siitä, että toivot heidän kertovan erilaisesta oppimisestaan ja kohtaamistaan esteistä sekä siitä, miten kurssin saavutettavuutta voisi parantaa.

Ihmiset ovat kukin erilaisia oppijoita ja osallistujia voimavaroiltaan ja kyvykkyyksiltään. Tarjoa erilaisia tapoja suorittaa kurssi(t): esim. kirjallinen arviointi suullisen sijaan (tai päinvastoin), yksin suoritettu projekti ryhmätyön sijaan, etäosallistuminen. Tarjoa tilaisuutta keskustella vaihtoehdoista, joita et ehkä itse ole tullut ajatelleeksi. Älä edellytä opiskelijoiden perustelevan ehdotuksiaan.

Sisältövaroitukset

Anna ennen kurssia ja kurssitapaamisia tai niiden alussa tarpeelliset varoitukset kurssin sisällöstä. Pyydä opiskelijoita toimimaan samoin omien töittensä kohdalla, jotta kaikki osallistujat ovat tietoisia sisältövaroituksista.

  • Kunnioita opiskelijan päätöstä siitä, haluaako hän osallistua opetukseen silloin kuin käsitellään aihetta, josta on annettu sisältövaroitus, äläkä kyseenalaista päätöstä.
  • Viesti sisältövaroituksista ajoissa ja anna opiskelijoille aikaa reagoida. 

Tauot

Opiskelijoilla on erilaisia fyysisiä ja henkisiä tarpeita. Ajanhallinta on tärkeää ja huono ajanhallinta voi olla osallistujille stressaavaa ja epämiellyttävää. 

Tauot ovat välttämättömiä (jos opetus kestää yli tunnin).
Suunnittele opetuskerrat ja kerro, milloin tauot pidetään ja kuinka pitkiä ne ovat.

Opintomatkat

  • Pohdi, miten huolehdit jokaisen opiskelijan turvallisuudesta ja saavutettavuustarpeista.
  • Keskustele asiasta hyvissä ajoin, jotta opiskelijoiden ei tarvitse erikseen hakea aiheesta tietoa.
  • Valmistele matka hyvissä ajoin, jotta eri maiden passeilla matkustavat voivat tarpeen mukaan huolehtia viisumeista.

Palaute

Opettaminen on jatkuvaa oppimista ja vuorovaikutusta. Palaute on yksi keino nostaa esiin asioita, jotka voivat vaikuttaa oppimiseen. Palautteen antaminen on antelias teko.

Varaa opiskelijoille riittävästi aikaa palautteen antamiseen ja rohkaise palautteen antamiseen positiivisena tekona. 

Palautteen antamisen tulee olla osa jokaista kurssia. Palautetta on voitava antaa myös nimettömänä. Kursseissa, joissa on useita opetuskertoja, palautetta tulisi kerätä myös kurssin aikana, ei pelkästään sen lopussa. Jos opetukseen osallistuu vierailevia luennoitsijoita, palaute on tärkeää myös heille. Sen lisäksi, että varaat muodollisen palautteen antamiselle aikaa, kerro myös, miten toivot saavasi spontaania palautetta opetuksen/kurssin aikana.

Muista, että palaute on luottamuksellista tietoa. Menettelytapojen, jotka koskevat palautteen käsittelyä, tallentamista ja siitä seuraavia toimenpiteitä, tulisi olla opiskelijoiden tiedossa ennen palautteen antamista. 

Hyvä käytäntö on, että palaute kerätään ja arvioidaan perusteellisesti, se otetaan vakavasti ja siitä keskustellaan esimiehen ja muun henkilökunnan kanssa läpinäkyvyyden takaamiseksi. 

Opiskelijat

Sinulla opiskelijana on oikeus inklusiivisempaan ja turvallisempaan työympäristöön. Sinulla on oikeus pyytää ja vaatia monimuotoisempaa ja inklusiivisempaa opetussuunnitelmaa ja monimuotoisempia ja inklusiivisempia oppimiskäytäntöjä. 

Olet myös itse osaltasi vastuussa sellaisten tilojen turvallisuudesta, joita käytät yhdessä toisten kanssa. Pohdi omaa rooliasi tällaisissa tiloissa.

Anna tilaa

Pohdi kuinka paljon tilaa viet opetustilassa, keskusteluissa, yhteisissä tiloissa.

Anna tilaa toisten äänille. Pyri kunnioittavaan vuorovaikutukseen näkemyseroista huolimatta. Tunnista ja tiedosta asiat, joista et tiedä paljon ja/tai joista sinulla ei ole kokemusta.

Anna tunteille tilaa. Tunteet ovat keskeinen osa viestintää eikä niiden ilmaiseminen vähennä viestin arvoa. Joskus pieni tauko on tarpeen. Joskus tarvitaan ulkopuolisen apua. 

Ole liittolainen

Hyödynnä etuoikeutettua asemaasi tukemalla niitä, jotka kohtaavat syrjintää! Jos havaitset epäasiallista kohtelua, puutu siihen, vaikkei tilanne suoraan koskisikaan itseäsi. Toisten tukeminen vaatii aktiivisuutta. Älä odota, että joku muu puuttuu tilanteeseen.

Tämä voi olla vaikeaa. Sinun ei tarvitse toimia yksin. Mieti, tunnetko saavasi tilanteessa tarvitsemaasi tukea. Tämän dokumentin lopussa on tärkeitä yhteystietoja, joista saat tukea.

Jos havaitset, että joku ei noudata turvallisemmista tiloista annettuja ohjeita, harkitse, voisitko ehdottaa, että turvallisempia tiloja tukevat käytännöt sisällytettäisiin opetukseen (pronominikierros, tauoista sopiminen, keskustelujen moderointi jne.).

Hallinto

Sinulla hallintohenkilökunnassa on oikeus inklusiivisempaan ja turvallisempaan työympäristöön. Hallintohenkilöstön jäsenenä sinulla voi olla myös mahdollisuus vaikuttaa koko oppilaitoksen käytäntöihin. Hallinnon noudattamat käytännöt ja päätökset ovat keskeisessä roolissa turvallisempia ja inklusiivisempia oppimis- ja työympäristöjä luotaessa. Resursseja tulisi ohjata rasisminvastaisten strategioiden sisällyttämiseen osaksi Kuvataideakatemian taideopetusta.

Opiskelijoilla on oikeus inklusiiviseen ja monimuotoisuutta kunnioittavaan opetussuunnitelmaan ja oppimissisältöön. Meillä kaikilla on oikeus taideopetukseen, jossa tuodaan esiin eri etnisten ryhmien, queer-ihmisten, vammaisten sekä eri uskontoja, kulttuureja ja sosioekonomisia taustoja edustavien tekijöiden taidetta. Meillä on oikeus oppia taidehistoriaa, joka ei ole Eurooppa-keskeistä ja joka ei keskity pelkästään valkoiseen, cis-sukupuoliseen mieheen.

Henkilöstön rekrytointi ja koulutus

Monimuotoisuutta ilmentävä instituutio on inklusiivisempi ja turvallisempi työskentely- ja oppimisympäristö. Taideinstituutuioiden työpaikkoja ja virkoja täytettäessä suositaan helposti tiettyä sukupuolta, etnistä ryhmää, sosiaaliluokkaa ja uskontoa edustavia sekä vammattomia hakijoita. Tämä seikka tulisi ottaa huomioon professoreita, työmestareille, luennoitsijoita, opettajia ja muuta henkilöstöä valittaessa, jotta olemassa olevia syrjiviä rakenteita ei entisestään enää vahvistettaisi. Tämän pitäisi olla Taideyliopiston strateginen tavoite.

  • Inklusiivisuuskoulutuksen tulisi olla pakollista professoreille, opettajille, työmestareille ja hallintohenkilöstölle. Tällaisen koulutuksen tulisi kuulua myös kaikille opiskelijoille opintojen alussa (ja niiden kuluessa).
  • Samoin rasisminvastaisen koulutuksen tulisi olla pakollista niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin. Oppilaitoksemme kuin myös koko yhteiskunnan ja ympäristömme historia pohjautuu valkoisten ylivaltaan, ja siksi monelle (valkoihoiselle) voi olla vaikeaa huomata, kuinka he osaltaan edelleen pönkittävät tätä ylivaltaa. Antirasismiin oppiminen on elämänmittainen sitoutuminen, sitä ei voi oppia kerrasta. Nykyisinä ja tulevaisuuden taidetyöläisinä opiskelijoiden tulisi saada opetusta kulttuurisesta omimisesta ja antikolonialismista.
  • Myös vieraileville opettajille ja luennoitsijoille tulisi jakaa laitoksemme inklusiivisen opetuksen periaatteet ja ohjeet. Ohjeistuksen valmistumista odotellessa heille voidaan antaa tämä asiakirja luettavaksi.
  • Pedagogisten opintojen edellyttämistä kaikilta professoreilta tulisi harkita.
  • Kuvataideakatemian tulee perustaa hallinnollinen toimenkuva, johon sisältyisi monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta koskeva erityisosaaminen ja näiden edistäminen kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. 
  • Jokaisen tulisi olla tietoinen siitä, mitä Kuvataideakatemia tekee parantaakseen toimintansa monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta.
  • Kuvataideakatemian opiskelijakunta on jo monimuotoinen! Tutustu opiskelijoiden erilaisiin saavutettavuustarpeisiin.

Menettely häirintätapauksissa

Kuvataideakatemian tulisi olla työ- ja oppimisympäristö, jossa ei sallita häirintää. Tätä varten tarvitaan rakenteellisia, yhteisiä menettelytapoja, joiden avulla opiskelijoiden ja henkilökunnan kohtaamaan häirintään voidaan puuttua. Menettelytapojen tulisi olla helposti saavutettavia, selkeitä ja läpinäkyviä. Yhteisömme jäsenten tulisi tietää, mitä odottaa ja miten erilaisissa tilanteissa yleensä edetään. 

  • Opiskelijoiden lähettämiin sähköpostiviesteihin, joissa kerrotaan häirinnästä ja toiminnan puutteista, on aina vastattava.
  • Häirintätapausten selvittämiseen nimettyjen henkilöiden tulisi saada korvaus työstään, myös ylioppilaskunnan nimeämän yhteyshenkilön.

Byrokratia ja työtilat

  • Myös hallintotehtävistä tulisi säännöllisesti pyytää palautetta opiskelijoilta ja henkilökunnalta.
  • Jos lomakkeissa kysytään sukupuolta, muista antaa myös ei-binäärisiä vaihtoehtoja. Harkitse kuitenkin, onko tieto sukupuolesta ylipäänsä tarpeen.
  • Oppilaitoksen tiloissa tulisi olla sukupuolineutraalit WC:t joka kerroksessa.
  • Käyttäjien tulisi voida korjata nimensä yliopiston nimeä sähköpostiosoitteessaan ja verkkoaliaksessa riippumatta henkilön ”laillisesta nimestä”.
  • Oppilaitoksen asiakirjojen kielen tulisi olla sukupuolineutraalia.
  • Kuittaa saamasi viestit vastaanotetuiksi tai vastaa kohtuullisen ajan kuluessa ja kerro, milloin ehdit vastata viestiin kattavasti.

Kurssiaikataulu

Kurssitietojen tulisi olla saatavilla hyvissä ajoin ennen kurssin alkua, ja niihin pitäisi sisältyä tiedot opetuskielestä, saavutettavuudesta, suoritusvaatimuksista, kurssisuunnitelmasta/-aikataulusta, pakollisten kurssien aikataulutuksesta (esim. englanninkieliset pakolliset opinnot).

Kansainväliset opiskelijat

Korkeakoulutuksen tulisi olla Suomessa maksutonta kaikille. Kaikilla kansainvälisillä opiskelijoilla tulisi olla oikeus samaan maksuttomaan opiskeluun kuin EU/ETA-maiden opiskelijoilla.

  • Hakuaikojen ja teosten palautusaikataulujen tulee olla saavutettavat kaikille hakijoille oleskelupaikasta riippumatta. Viisumihakemukseen ja asunnonhakuun tarvittava aika tulisi huomioida aikatauluja laadittaessa. 
  • Tietoa ja linkkejä paikallisliikenteestä, opiskelijaetuuksista jne. tulisi tarjota aktiivisesti kansainvälisille opiskelijoille.
  • Lukukausimaksut kokonaan kattavien apurahojen tulisi olla tarjolla kaikille EU/ETA-maiden ulkopuolelta saapuville opiskelijoille.
  • Tietojen apurahoista ja niiden hakukriteereistä tulisi olla avoimemmin saatavilla.

Kehen olla yhteydessä, jos koet turvattomuutta Kuvataideakatemiassa?

Kati Mantere: kati.mantere@uniarts.fi
Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoordinaattori

Aino Autere : aino.autere@uniarts.fi 
Ylioppilaskunnan yhteyshenkilö häirintätapauksissa

Ajantasaista listaa yhteyshenkilöistä ylläpidetään Artsi-intranetissä.

Kehen olla yhteydessä, jos haluat antaa palautetta Kuvataideakatemian opetuksesta tai opettajasta?

Sanna Yliheljo: sanna.yliheljo@uniarts.fi

Pinja Metsäranta: pinja.metsaranta@uniarts.fi

Anita Seppä: anita.seppa@uniarts.fi

Kuvataideakatemian asiallisen kohtelun työryhmä.

Ajantasaista listaa yhteyshenkilöistä ylläpidetään Artsi-intranetissä.

Lopuksi

Tämän dokumentin laatimisessa apuna ovat olleet UrbanApan eettiset ohjeet sekä Teatterikorkeakoulun inklusiivisuustyöryhmän turvallisempia tiloja koskevat ohjeet, joita molempia olemme hyödyntäneet, ovat olleet apuna tämän asiakirjan laadinnassa.

Tämän dokumentin työstäminen toivottavasti jatkuu. Toivomme, että tulevaisuudessa Kuvalla palkataan säännöllisesti uusia opiskelijatyöryhmiä, joiden tehtävänä on päivittää, korjata ja muokata tätä dokumenttia uusien tilanteiden ja tarpeiden mukaisesti. 

Eeti Piiroinen, Jonni Korhonen & Jessie Bullivant 
Julkaistu 12.11.2020