Ohjeet tutkimussuunnitelman tekemiseksi tutkijakoulutuksessa
Lue, kuinka laadit tutkimussuunnitelman hakiessasi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutukseen tutkijalinjalle.
Suunnitelman rakenne ja sisältö määräytyvät tutkimushankkeen mukaan. Tässä esitetty ehdotus ei siis ole ”se yksi ja ainoa oikea” tai ”se paras”. Kuitenkin olisi hyvä, jos suunnitelma tarvittaessa soveltaen kuvaisi alla mainitut asiat. Sano napakasti se, mikä pitää sanoa. Älä jaarittele turhia; suunnitelmateksti ei saisi olla yhtään pitempi kuin on välttämätöntä. Maksimipituus tutkijakoulutuksen tutkimussuunnitelmalle on 20 000 merkkiä. Ajattele asiaa vaikka näin: mitä itse tahtoisit tietää, jos et tuntisi tutkimushankettasi lainkaan ja sinun pitäisi arvioida sen toteuttamiskelpoisuus – kovassa kiireessä ja lukuisten muiden hankkeiden kanssa?
Muista huolehtia suunnitelman sisäisestä johdonmukaisuudesta tai linjakkuudesta: seuraako sinun tutkimuksesi aihe aiemmasta tutkimuksesta, seuraako tutkimuksen pääkysymys johdonmukaisesti aiheen valinnasta, ovatko tarkentavat kysymykset mielekkäässä suhteessa pääkysymykseen, ovatko menetelmät sopusoinnussa aiheen ja tavoitteiden kanssa ja ovatko mahdolliset tulokset sellaisia, joita voidaan saada aineistostasi valitsemiesi menetelmien avulla. Ja mikä tärkeintä, onko oma osaamisesi sopiva juuri tämän projektin tekemiseen.
Kansilehti
Kerro
- oma nimesi
- tutkimushankkeesi nimi (Mieti tutkimushankkeesi nimi erityisen tarkkaan, jotta jo se kertoisi siitä, mitä todella aiot tehdä.)
- se, että kyseessä on tutkimussuunnitelma, joka liittyy musiikin tohtorin tutkintoon
- yksikkö, jossa ajattelit tutkintosi suorittaa
- yhteystietosi, ainakin puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi.
Tiivistelmä (korkeintaan 1 sivu)
- Tiivistelmä sijoitetaan suunnitelmaan kansilehden jälkeen, ennen sisällysluetteloa.
Ilmoita otsakkeessa - nimesi (jälleen)
- tutkimushankkeesi nimi (jälleen)
- yksikkö, jossa ajattelet suorittaa opintosi (jälleen).
Kerro sen jälkeen tekstissä hyvin lyhyesti - tutkimuksen tavoite (korkeintaan yksi virke) ja pääkysymys
- lähestymistapa (tieteenala tms.).
Sen jälkeen luonnehdi lyhyesti - avainkäsitteitä
- aineistoa, jolle tutkimus perustuu
- sitä, mihin kysymyksiin aineistolla etsitään vastauksia
- mahdollisia hypoteeseja tai vastaavia alustavia lähtöoletuksia
- tutkimusmetodia (aineiston tai aineistojen keruun ja analysoinnin metodit).
- Lopuksi voit lyhyesti tarkastella tutkimuksen merkitystä, toisin sanoen. sitä, miksi tämä tutkimus pitäisi tehdä.
Tiivistelmän jälkeen tulee luettelo avainsanoista (n. 2–5 kpl); usein ne ovat niitä termejä, joita olet jo
käyttänyt puhuessasi tutkimuksen keskeisistä käsitteistä.
Suunnitelman sisällysluettelo sivunumeroineen
1. Johdanto
Johdannossa lukijasi johdatellaan tutkimukseesi. Niinpä kerro heti, mitä aiot tutkia. Voit johdantoluvussa soveltaa tiivistelmän rakennetta. Kerro kaikki se, mikä auttaa lukijaa tulevan tekstin ymmärtämisessä. Älä kuitenkaan mene vielä yksityiskohtiin kovin pitkälle. Tutkimuksen päätavoitteen tulisi olla mahdollisimman tarkasti ja napakasti muotoiltu ja mahtua yhteen virkkeeseen; mikäli se vaatii enemmän kuin yhden virkkeen, se ei ehkä ole vielä loppuun ajateltu. Johdanto on kuin ilmakuva, jonka fokuksessa on tutkimuksen tavoite: johdannossa voit asemoida sen ympäristöön, luoda yleiskuvan, jonka turvin lukijan on hyvä jatkaa tekstisi lukemista.
2. Tutkimustehtävä
2.1 Tutkimuskohteen määrittely
Tässä luvussa pitäisi rajata mahdollisimman tarkkaan tutkimuskohde. Missä ja miten tutkimuskohteesi
oikeastaan on olemassa (ontologinen näkökulma)? Myös tutkimuskohdetta rajaavat keskeiset käsitteet tulisi määritellä suhteessa toisiinsa ja aiempaan aihetta koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Huomaa, että tutkimuskohde ei välttämättä ole sama kuin tutkimusaineisto: saatat joutua lähestymään
varsinaista tutkimuksesi kohdetta kiertoteitse saatavilla olevan materiaalin välityksellä
(epistemologinen näkökulma).
2.2 Tutkimusaiheesta tutkimuskysymykseen ja alakysymyksiin
Nyt kun tutkimuskohde on määritelty, voit syventyä tarkemmin ja monisanaisemmin tutkimuksesi
tavoitteeseen: mitä siis oikeastaan haluat tietää edellä määritellystä kohteesta? Kirjoita tämä
tutkimuskysymyksen muotoon. Kerro myös lukijalle yksityiskohtaisemmin esimerkiksi siitä, mistä
tutkimuskysymyksesi juontuu ja mikä asia on aiemman tutkimuksen perusteella jäänyt tutkimatta.
Kirjoita myös tarkentavia alakysymyksiä, joista kukin osaltaan tukee varsinaiseen tutkimuskysymykseen vastaamista (tutkimuksen alakysymyksiä ovat ne kysymykset, joihin on ensin vastattava, jotta varsinaiseen tutkimuskysymykseen voisi vastata). Niinpä esimerkiksi voit esitellä tutkimusaineistolle tehtävät kysymykset ja tarkastella niiden suhdetta tutkimuskysymykseen.
2.3 Näkökulman asemointi
Tämä on jatkoa edelliselle ja antaa lisää perusteluita tutkimusaiheen ja -kohteen valintaan. Mikä on
näkökulmasi tutkittavaan kohteeseen? Mitä tieteenalaa näkökulmasi edustaa? Nyt olisi syytä puhua niistä teoreettisista tausta- ja lähtöoletuksista, joille tutkimuksesi ja näkökulmasi perustuvat. Miksi juuri tämä näkökulma? Mitä kyseisellä tieteenalalla on aiheesta aiemmin tehty? Muista myös poikkitieteellinen vaihtoehto. Voit myös perustella sitä, miksi et valitse jotain toista mahdollista näkökulmaa, jos se tuntuu tarpeelliselta. Uusia tieteenaloja ei kuitenkaan kannata heti alkuunsa ryhtyä luomaan.
3. Tutkimusaineisto, sen keruu ja analysointi
3.1 Hankittavan tutkimusaineiston tarkastelu
- tutkimusaineiston valinta
- tutkimusaineistolle tehtävät kysymykset: Tässä sinun on tarkoitus kertoa lähemmin siitä, mistä tutkimusaineistosi koostuu. Edellä esitettyyn (kohdat 2.1–2.3) liittyen sinun tulisi perustella myös se, miksi juuri ehdotettu aineisto olisi paras vaihtoehto tutkimuskysymykseen ja tarkentaviin alakysymyksiin vastaamisen kannalta. Edelleen voit tarkentaa sitä, mihin kysymyksiin ajattelet aineiston antavan vastauksen. Eli tarkenna tässä luvussa aineistolle tehtäviä
tarkentavia alakysymyksiä ja sitä, miksi ja miten näin saatavat vastaukset auttavat tutkimuskysymykseen
vastaamisessa.
3.2 Sovellettav(t) metodi(t)
- tutkimusaineiston hankinnan metodi(t)
- hankitun aineiston analysointitapa tai -tavat
Tämä luku näyttää jäävän helposti liian vähälle huomiolle. On tärkeää pyrkiä hahmottamaan se, miten
edellä määritellystä kohteesta saadaan sellaista tietoa, johon perustuen voitaisiin antaa vastaus edellä
esiteltyyn tutkimuskysymykseen edellä esitetystä näkökulmasta. Näin metodiluvun kaksi tärkeää kohtaa ovat: 1) miten tutkimusaineisto hankitaan ja 2) miten aineisto analysoidaan? Tässä yhteydessä on syytä pohtia kriittisesti sitä, miten juuri tämä aineisto ja analyysi ovat sopivimmat etsittäessä vastauksia tunnistettuun tutkimuskysymykseen. Voit myös lyhyesti pohtia sitä, missä metodin sovellettavuuden rajat kulkevat, mitkä ovat sen heikkoudet jne. On tärkeää tehdä tämä luku erityisen huolellisesti (niin kuin muutkin…). Menetelmiin ja aineistoon liittyvät eettiset kysymykset (kuten menettelytavan eettisyys, tutkittavan tietoinen suostumus, tutkittavan anonymiteetti) ja mahdolliset tutkimusluvat ja niiden hakeminen tulee myös käsitellä.
3.3 Tulokset
Kerro, mitä hyötyä tutkimuksestasi voisi olla ja mille yhteisölle projektillasi on merkitystä. Miten se voisi
avata näköaloja lisätutkimukselle? Onko sillä mahdollisesti yhteiskunnallisia tai kulttuurisia
merkitysulottuvuuksia, ja jos, millaisia?Tässä luvussa voit niin halutessasi ennakoida tutkimuksesi tuottamia tuloksia.
4. Tutkimuksen resurssit ja toteutus
4.1 Itsesi esitteleminen
Kuvaile oma osaamisesi (koulutus), omat vahvuutesi ja kehittymistarpeesi tutkimuksen onnistuneen
toteuttamisen kannalta.
4.2 Tutkimuksen aikataulu ja rahoitus
Sano suoraan, jos suunnittelet edistäväsi projektiasi työn ohessa, ja tee aikatauluarviointi sen mukaisesti. Yritä olla realisti – molempien aspektien suhteen. Silloin tästä luvusta voi olla itsellesi hyötyä myöhemminkin. Yksinkertaisinkin työ osoittautuu yleensä enemmän aikaa ja muita resursseja vaativaksi kuin alun perin osaa olettaa.
5. Lähdeluettelo
Lähdeluetteloon tulevat kaikki ne (ja vain ne) lähdeteokset, joihin olet viitannut tutkimussuunnitelmassasi. Parasta olisi, että kaikki olennaiset lähteet olisi mainittu suunnitelmassa. Jos kuitenkin tunnistat lähteitä, jotka ovat projektisi kannalta erityisen tärkeitä, mutta joihin et viittaa, voit lisätä lähdeluettelon jälkeen lyhyen luettelon näistä lähteistä. Tämän luettelon otsikkona voi olla ”Muu kirjallisuus”.