Eeva Siljamäki

  • Vieraileva tutkija, Y/Taidekasvatuksen tutkimuksen tk CERADA, Taideyliopisto

Esittely

Eeva Siljamäki on improvisaatioon erikoistunut tutkija ja musiikin ammattilainen. Hänellä on laaja taiteellinen ja pedagoginen osaaminen improvisoinnin ja musiikin alalla sekä teoreettinen ymmärrys sosiaalisen improvisoinnin merkityksestä oppimiselle, hyvinvoinnille, yhteistyölle ja taiteen tekemiselle. Siljamäki on koulutukseltaan Musiikin maisteri (2003). Työuransa Siljamäki on tehnyt laulajana, kuoronjohtajana, musiikin sovittajana sekä improvisoijana musiikin ja teatterin rajapinnalla. Vuodesta 2012 alkaen hän on laajentanut asiantuntijuuttaan tieteellisen tutkimuksen pariin ja improvisaatiokoulutuksiin. 

Siljamäki on toiminut päätoimisena tohtorikoulutettavana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 2013–2016 ja 2019-2020. Tutkimustyönsä Siljamäki on tehnyt vuorovaikutuksessa oman pedagogisen ja taiteellisen osaamisensa kanssa. Hän on kehittänyt menetelmiä yhteisöllisen oppimisen ja yhteistyön tukemiseen improvisoivaa ajattelua hyödyntäen ja sosiaalista turvallisuutta rakentaen. Siljamäkeä kiinnostaa uusien menetelmien ja improvisaatiopedagogiikan kehittäminen sekä hyvinvoinnin että työelämän kehittämisen parissa. Yksi hänen motivoivimmista työkokemuksista on ollut toimia vastuullisena kuoronjohtajana ja improvisaatiopedagogina yhteistyössä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön psykologin ja fysioterapeutin kanssa (2013–2014). Kokeellisessa ja moniammatillisessa projektissa yhdistettiin kuorolaulamista ja improvisaatiota sosiaalisen jännityksen hallintakeinojen oppimiseen. 

Tutkimus ja julkaisut

Improvisaation monet mahdollisuudet  musiikkikasvatuksessa: Ekologinen näkökulma kuoroimprovisaatioon ja hyvinvointiin

Improvisaation arvostus musiikkikasvatuksessa lisääntyy jatkuvasti. Tästä huolimatta improvisaatio ei ole vielä saavuttanut vakiintunutta asemaa musiikkikasvatuksen käytännöissä tai tutkimuksessa. Tämä väitöstutkimus nousee tarpeesta tunnistaa improvisaation musiikkikasvatukselle tarjoamat mahdollisuudet eli tarjoumat. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosio-ekologinen, jossa improvisaatiota voidaan tarkastella systeemisenä ilmiönä ja ymmärtää asioiden kompleksisuutta, keskinäisriippuvuutta ja vaikutusta. Tutkimuksen tavoitteena on edistää improvisaation teoretisointia sosiaalisena toimintana ja pedagogisena lähestymistapana sekä luoda ymmärrystä siitä, miten improvisaatio voi edesauttaa elämänlaatua monentasoisesti. Tutkimuksen laajempi tavoite on ymmärtää niitä monimutkaisia ja uudistavia prosesseja, joissa oppiminen, musiikillinen toimijuus ja identiteetti rakentuvat. Sosio-ekologisesta näkökulmasta musiikki ja improvisaatio ovat sosiaalista toimintaa suhteessa sosiaaliseen ympäristöön. Näin ollen on tarve tunnistaa niitä olosuhteita, jotka tukevat tai  estävät oppijoiden monimuotoista sosiaalista osallistumista ja siten myös hyvinvointia ja tasa-arvoa. 

Tämä artikkeliväitöskirja on instrumentaalinen monitapaustutkimus, jossa pyrkimys on tunnistaa improvisaation monimuotoiset ja kokonaisvaltaiset tarjoumat musiikkikasvatukselle. Kolmessa osatutkimuksessa kuvataan improvisaatiota ilmiönä siten, että ensimmäinen on kollektiivinen tapaustutkimus musiikkikasvatuksen tutkimuskirjallisuudesta. Toinen osatutkimus on empiirinen tapaustutkimus taideinterventiokuorosta ja kolmas on empiirinen tapaustutkimus improvisaatiokuorosta, jossa väitöskirjatutkija toimi tasavertaisena jäsenenä.  Taideinterventiossa tutkija toimi kuoronjohtaja-kehittäjänä yhteistyössä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) asiantuntijoiden kanssa. Kuorojen sosiaalista vuorovaikutusta ja pedagogista ilmapiiriä tuettiin soveltamalla improvisaatioteatterin luovaa ja refleksiivistä ajattelutapaa. Empiirinen materiaali koostui haastatteluista, havainnoinnista ja tutkijan päiväkirjoista. Tutkimuksen tuloksia tulkittiin Tia DeNoran sosiologisen ja sosiaalipsykologisen teorian sekä Christopher Smallin musikoinnin (musicking) näkökulmasta. Tässä sosio-ekologisessa näkökulmassa korostuu musikoinnin sosiaalinen ja suhteellinen prosessi sekä musiikin ja hyvinvoinnin keskinäinen riippuvuussuhde. 

Ensimmäinen osatutkimus on meta-analyysi, joka tarkastelee käytännöllisiä ja käsitteellisiä lähestymistapoja improvisaatioon sekä improvisaatiopedagogiikan asemaa musiikkikasvatuksen tutkimuksessa. Tulokset tuovat esiin improvisaation moninaisuutta ja siten myös tarvetta tarjota oppijoille mahdollisuuksia osallistua monimuotoisesti improvisaatioon. Yhtä lailla painottuu tarve ymmärtää improvisaation opettamiseen liittyviä arvoja ja uskomuksia, jotka voivat aiheuttaa jännitteitä ja ristiriitoja. Toinen osatutkimus on narratiivinen tapaustutkimus, joka tarkastelee taideinterventiokuoroon osallistuneiden yliopisto-opiskelijoiden kertomuksia kokemuksistaan kuoroprojektissa sekä sosiaalisesta jännityksestä yliopistoympäristössä ja laajemmin heidän elämässään. Kokeellisessa projektissa yhdistettiin kuorolaulaminen, improvisaatio ja terveydenhoidon asiantuntijuus. Tulokset osoittavat, että kuoro tarjosi osallistujille turvallisen ympäristön ja sosiaalisen tilan, jossa kehittää vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisen jännityksen kanssa selviytymistä. Tulokset korostavat sosiaalisen vuorovaikutuksen laadun ja jokaisen oppijan yksilöllisten ja erityisten tarpeiden tunnistamisen merkitystä sekä opetuksessa että oppimisessa. Kolmas osatutkimus on instrumentaalinen tapaustutkimus, joka tarkastelee yhteistoiminnallisen, kehollisen ja vapaan kuoroimprovisaation käytäntöjen tarjoumia yhdessä aikuiskuorossa. Tulokset osoittavat, että improvisoitu musikointi tarjosi osallistujille resursseja sosiaalisen ja musiikillisen toimijuuden rakentamiseen sekä leikilliseen ja yhteistoiminnalliseen musiikilliseen oppimiseen. Näin ollen osallistujille tuli mahdolliseksi syvemmän hyvinvoinnin saavuttaminen. Tapaus toimii esimerkkinä siitä, miten vapaa improvisaatio sopivissa olosuhteissa ja turvallisessa oppimisympäristössä voi edistää tasa-arvoista osallistumista musiikkiin riippumatta aiemmasta osaamisesta, taidoista tai tiedoista, mikä myös lisää musiikkikasvatuksen oikeudenmukaisuutta. 

Väitöstutkimus tuo improvisaation esiin kokonaisvaltaisena, sosiaalisena ja pedagogisena toimintana sekä ajattelutapana. Tulosten perusteella musiikillisten oppimisympäristöjen rakentamisessa on tarvetta painottaa vastavuoroisuutta, vuorovaikutuksen laatua ja kokonaisvaltaista, kaikenlaiset äänet hyväksyvää ilmaisua. Kun oppimisympäristössä tuetaan turvallisuuden kokemuksen syntymistä, osallistumista ja oman pystyvyyden kokeilemista, on mahdollista kohdata improvisaatioon liittyvä luontainen epävarmuus. Tukemalla oppijan luovan, sosiaalisen ja improvisoivan toimijuuden rakentumista yksilöllisesti voi oppijan toimijuus omaan tulevaan hyvinvointiin ja oppimiseen mahdollistua. Tunnistamalla oppijan yksilöllinen tarjouma ja toimijuuden rakentuminen voidaan mahdollistaa myös oikeudenmukaisuuden toteutuminen musiikillisissa oppimisympäristöissä. 

Lisätietoa tutkimuksesta: https://www.eevasilja.com/

Siljamäki, E. (2021). Free improvisation in choral settings: An ecological perspective. Research Studies in Music Education.  https://doi.org/10.1177/1321103X20985314 

​Siljamäki, E., & Kanellopoulos, P. A. (2020). Mapping visions of improvisation pedagogy in music education research. Research Studies in Music Education, 42(1), 113–139. https://doi.org/10.1177/1321103X19843003 

​Siljamäki, E. (2019). Vapaa kuoroimprovisaatio pedagogisena ilmiönä. FiSME:n kuukauden kolumni. https://fisme.fi/kuukauden-kolumnit/komunit2019/vapaa-kuoroimprovisaatio-pedagogisena-ilmiona/ ​

​​Jansson, S.-M., Westerlund, H. & Siljamäki, E. (2016). Taide sosiaalisena oppimismuotona – opiskelijoiden kokemuksia jännittämisestä. Aikuiskasvatus 36(1), 37-49. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88473/47650 

​​Siljamäki, E. (2013). Suomen improvisaatiokuoro: Teatteri-improvisaatio yhteistoiminnallisen musiikin luomisen menetelmänä kuorossa. Musiikin suunta 35(2), 35-45.  https://www.academia.edu/4354968/Musiikin_suunta_2_2013_Teatteri_improvisaatio_yhteistoiminnallisen_musiikin_luomisen_menetelmana_Suomen_improvisaatiokuorossa 

Asiantuntijuusalueet

  • improvisaatio
  • pedagogiikka
  • musiikkikasvatus

Verkkosivut