Sibelius-Akatemian säädökset jatkotutkinnon suorittamiseksi

Sibelius-Akatemiassa noudatetaan tämän jatkotutkinto-ohjeen määräyksiä tohtorikoulutuksen opiskelijavalinnoista, tutkintojen rakenteesta, opintojen suorittamisesta sekä väitöstutkimuksen esitarkastamisesta, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

Julkaistu 6.10.2026 | Päivitetty 9.10.2026

Sibelius-Akatemian dekaanin päätös 29.9.2026 korvaa dekaanin 1.12.2021 tekemän päätöksen Sibelius-Akatemian jatkotutkinto-ohjeesta. Vanha jatkotutkinto-ohje on soveltuvin osin voimassa 31.7.2030 asti niiden ennen 1.8.2027 aloittaneiden väitöstutkijoiden osalta, jotka eivät käytä Taideyliopiston yhteisen tohtorikoulutuksen siirtymäsäännön suomaa mahdollisuutta siirtyä opiskelemaan uuden opetussuunnitelman mukaisesti.

1. Yleisiä säännöksiä

1.1 Jatkotutkintoja ohjaavat yleiset säännökset ja määräykset

Tämän päätöksen lisäksi jatkotutkintojen järjestämisessä noudatetaan niitä säännöksiä ja määräyksiä, jotka sisältyvät

yliopistolakiin 558/2009 muutoksineen,
valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista 794/2004 muutoksineen (jatkossa tutkintoasetus),
muihin yliopistoja koskeviin säädöksiin sekä
Taideyliopiston johtosääntöön ja koulutussääntöön.

Esteellisyydestä koskien tohtorikoulutuksen kaikkia vaiheita (valinnat, taiteellisten osien ennakkoarviointi, esitarkastus ja tarkastus) on voimassa mitä hallintolain (434/2003) 28 §:ssä säädetään. Lisäksi Taideyliopiston intranet Artsissa on ohjeistus esteellisyystilanteiden tunnistamiseksi ja toimintavoiksi esteellisyystilanteiden varalle.

1.2 Muita jatkotutkintoihin liittyviä ohjeita

Tohtoriohjelma antaa väitöstutkijoita, ohjaajia, lautakuntia, esitarkastajia ja tarkastajia koskevia tarkentavia ohjeita, jotka löytyvät Sibelius-Akatemian tohtorioppaasta.

1.3 Jatkotutkinnot Sibelius-Akatemiassa

Sibelius-Akatemiassa voidaan suorittaa musiikin ja taiteen tohtorin tutkintoja. Taiteellisen tohtorintutkinnon voi suorittaa taiteilijakoulutuksen ja soveltajakoulutuksen mukaisesti, tieteellisen tohtorintutkinnon tutkijakoulutuksen ja soveltajakoulutuksen mukaisesti. Opintojen tulee muodostaa tarkoituksenmukaisella tavalla väitöstutkijan kehittymistä edistävä kokonaisuus. Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus antaa valmiuksia monenlaisiin vaativiin taiteen, tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtäviin.

1.4 Opintojen ohjaus

Jokaisella tohtorintutkintoon johtavaan koulutukseen valitulla väitöstutkijalla on oikeus saada ohjausta. Tohtoriohjelman johtaja nimittää vastuuohjaajan ja muut erikseen sovittavat ohjaajat. Ohjaajien tulee olla professoreita tai tohtorintutkinnon suorittaneita sekä riittävän perehtyneitä kyseisen tutkimuksen ja väitöstutkijan jatkotutkinnon alaan. Vastuuohjaajan ja muiden ohjaajien tehtävät on kuvattu tarkemmin Sibelius-Akatemian tohtorioppaassa. Näiden lisäksi tohtoriohjelman johtaja voi nimetä ohjausryhmän, jonka puheenjohtaja vastuuohjaaja on. Väitöstutkija tekee ohjaajiensa kanssa kirjallisen ohjaussopimuksen.

1.5 Väitöstutkimus ja julkisuus

Tohtoritutkintoon tarkoitettu väitöstutkimus tulee julkistaa joko yhtenä kokonaisuutena (kuten monografiaväitöskirja) tai erillisinä osina (kuten konsertit, äänitteet, partituurit, näyttelyt tai artikkelit). Julkistamisessa pyritään helppoon yleiseen saatavuuteen. Julkisuuden luonne ja aste määrittyvät väitöstutkimuksen ja taiteenalan luonteen mukaisesti. Julkisuuden määrittelyssä noudatetaan samoja kriteerejä, joita sovelletaan yliopiston muunkin taiteellisen ja tieteellisen toiminnan tulosten julkisuuden määrittelyyn.

2. Opiskelijavalinta

Jatkotutkintoon johtava kelpoisuus määrittyy yliopistolain (558/2009) 37 §:n mukaan sekä yliopiston suorittaman arvioinnin perusteella hakijan valmiuksista suorittaa vaadittavat jatko-opinnot. Suoritettavan jatkotutkinnon tulee vastata tutkintoasetuksen (794/2004) 21 §:ssä asetettuja tavoitteita. Väitöstutkijaksi tullaan ainoastaan vuosittain järjestettävän opiskelijavalinnan kautta. Taideyliopiston tohtorikoulutuksen yleiset valintakriteerit ja niiden akatemiakohtaiset tarkennukset päivitetään vuosittain.

2.1 Valintalautakunnat

Valintalautakunnan tehtävänä on arvioida hakijan edellytyksiä menestyä jatko-opinnoissa. Sibelius-Akatemian johtokunta nimittää taiteilija-, tutkija- ja soveltajakoulutuksen valintalautakunnat kolmen lukuvuoden toimikaudeksi.

Valintalautakunnan jäsenen on oltava Sibelius-Akatemian professori tai muu alan asiantuntija. Lautakunnan puheenjohtaja nimeää tarvittaessa alakohtaisia asiantuntijoita lautakuntaa täydentämään. Taiteellisten alakohtaisten lautakuntien puheenjohtajat muodostavat taiteilijakoulutuksen yhteisen valintalautakunnan, joka arvioi kaikki taiteilijakoulutuksen hakijat suhteessa toisiinsa yli lautakuntarajojen.

2.2 Väitöstutkijaksi ottaminen

Hakemuksen ja valintaprosessin perusteella: 

hakijalle myönnetään opiskeluoikeus tohtorintutkintoon johtavaan koulutukseen tai
hakijalle ei myönnetä opiskeluoikeutta tohtorintutkintoon johtavaan koulutukseen.

Taiteilijakoulutuksen, tutkijakoulutuksen ja soveltajakoulutuksen valintalautakuntien puheenjohtajien sekä tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen varadekaanin kokous kokoaa valintalautakuntien esitykset ja antaa lausunnon valittavista opiskelijoista tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle. Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto hyväksyy hakemuksen siitä annettujen lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto tekee dekaanille esityksen hakijan ottamisesta väitöstutkijaksi ja sijoittamisesta tohtoriohjelmaan. Dekaani tekee päätöksen.

3. Opintojen laajuus, tavoitteet ja sisältö

3.1 Yleistä

Tohtorintutkinnon kokonaislaajuus on 240 op. Se koostuu väitöstutkimuksesta 200 op ja jatko-opinnoista 40 op. Jatko-opinnot pitävät sisällään yleiset valmiustaidot ja tutkimus- tai taiteenalan opinnot.

Yleiset valmiustaidot (10–30 op) muodostuvat seuraavista kokonaisuuksista:

Yleiset tutkijan taidot
Filosofia ja tutkimusetiikka
Työelämätaidot
Kirjoitus- ja viestintätaidot

Tutkimus- tai taiteenalan opinnot (10–30 op) muodostuvat seuraavista kokonaisuuksista:

Alakohtaiset seminaarit
Alakohtaiset teoria- ja menetelmäopinnot
Omaa tutkimusta tukevat muut opinnot

Tohtorintutkinto pitää olla päätoimisesti opiskellen suoritettavissa neljässä vuodessa.Ennen tohtoriopintojen aloittamista suoritettuja opintoja voidaan vastuuohjaajan harkinnan mukaan sisällyttää tai lukea hyväksi tohtorintutkintoon, mikäli ne tukevat tohtoriopintojen tavoitteiden saavuttamista.

3.2 Opintojen tavoitteet ja sisältö taiteilijakoulutuksessa

Taiteilijakoulutuksessa väitöstutkimuksen pääpaino on itsenäisessä, temaattisesti yhtenäisessä taiteellisessa ja tutkimuksellisessa työskentelyssä ja tätä tukevissa jatko-opinnoissa.

Taiteilijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa väitöstutkijalle

kyky taiteellisesti korkeatasoiseen ja näkemykselliseen ilmaisuun,
kyky käsitteellisesti selkeään tiedontuotantoon,
kyky tuottaa uutta tietoa taiteen ja tutkimuksen menetelmien avulla
kyky rakentavaan vuorovaikutukseen taideyhteisössä, akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin yhteiskunnassa.

Taiteilijakoulutuksessa suoritettava osista muodostuva väitöstutkimus sisältää kahdesta kolmeen osaa, joista vähintään yksi on vertaisarvioitu artikkeli tai kirjallinen monografia (tutkielma) ja muut esitarkastettuja taiteellisia osia. Niiden lisäksi väitöstutkimuksessa tulee olla väitöstutkijan itsenäisesti kirjoittama kokonaisuutta tarkasteleva kirjallinen yhteenveto.

Taiteelliset osat voivat olla esimerkiksi konsertteja, sävellyksiä, taiteellisia produktioita, liturgioita, äänitteitä, verkkoaineistoja tai videoita. Kaikki taiteelliset osat tallennetaan. Tohtoriohjelma vastaa taiteellisen osan tallentamisesta.

Kirjallinen yhteenveto on erillinen raportti, joka sisältää koko väitöstutkimuksen tavoitteet, viitekehyksen, taiteellisten osien ja artikkelin tehtävät sekä niiden keskinäisen yhteyden, tulokset ja pohdintaa tulosten merkityksestä. Vaihtoehtoinen muoto vertaisarvioitavalle artikkelille ja kirjalliselle yhteenvedolle on esitarkastettava monografia, johon myös yhteenvetoon kuuluvat asiat sisällytetään. Vertaisarvioitu artikkeli ja kirjallinen yhteenveto tai niitä vastaava monografia muodostavat yhdessä taiteellisten osien kanssa tutkimuksellisen kokonaisuuden. Kirjalliset osat voivat olla monimediaisia.Tutkintoon kuuluvat jatko-opinnot tukevat väitöstutkimusta ja sen prosessia sekä väitöstutkijan taiteellista, tutkimuksellista ja muuta kehittymistä. Ne sovitaan vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet.

3.3 Opintojen tavoitteet ja sisältö tutkijakoulutuksessa

Tutkijakoulutuksessa väitöstutkimuksen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa jatko-opinnoissa. Tutkijakoulutuksen tohtorintutkinnon väitöstutkimus on nimeltään väitöskirja, ja sen tarkastaa vastaväittäjä(t) julkisessa väitöstilaisuudessa.

Tutkijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa väitöstutkijalle

kyky korkeatasoiseen tiedon tuottamiseen,
kyky vuorovaikutukseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin,
kyky integroitua osaksi kansainvälisen tutkijayhteisön toimintaa sekä
kyky vahvistaa tieteellisen tutkimuksen asemaa.

Tutkijakoulutuksen tohtorintutkintoon sisältyvä väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys Sibelius-Akatemiassa edustetulta tutkimusalalta. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko monografia tai artikkeliväitöskirja.

Monografiaväitöskirja on väitöstutkijan yksin kirjoittama yksikielinen ja yhtenäisenä julkaistava teos.

Artikkeliväitöskirja koostuu kahdesta kolmeen samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä artikkelista, jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi vertaisarviointikäytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa. Väitöstutkijan on oltava artikkeleiden päävastuullinen kirjoittaja ja hänen itsenäinen osuutensa on oltava osoitettavissa. Väitöstutkijan on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla kun väitöskirja jätetään esitarkastettavaksi. Artikkelien lukumäärä määräytyy tutkimusprojektin luonteen, artikkelien sisällöllisen merkittävyyden sekä niiden laatimisen edellyttämän työmäärän mukaan. Artikkeliväitöskirjaan kuuluu myös väitöstutkijan itsenäisesti kirjoittama yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, ongelma, menetelmä ja tulokset. Tutkintoon kuuluvat jatko-opinnot tukevat väitöstutkimusta ja sen prosessia sekä väitöstutkijan tieteellistä, taiteellista tai muuta kehittymistä. Ne sovitaan vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet.

3.4 Opintojen tavoitteet ja sisältö soveltajakoulutuksessa

Soveltajakoulutuksessa tavoitteena on kehittää musiikkiin liittyviä käytäntöjä, toimintatapoja, menetelmiä, tietokoneohjelmia, innovaatioita, sovelluksia, välineitä tai muita vastaavia jaettavissa olevia tuotoksia. Kehittäminen tapahtuu tieteellisiä ja/tai taiteellisia tutkimusmenetelmiä käyttäen, ja kehittämiskohdetta koetellaan osana väitöstutkimusta. Kehittämisen lähtökohtana ovat yleensä aina hakijan omat kokemukset ja kiinnostus sekä musiikin muuttuvien toimintaympäristöjen tarpeet. Tutkinto voi olla joko tieteellinen tai taiteellinen.

Väitöstutkijan tavoitteena on saavuttaa

yhdistelmä korkeatasoisia tieteellisiä, metodisia, pedagogisia, taiteellisia tai teknisiä valmiuksia,
kyky korkeatasoisten uusien menetelmien, valmiuksien, aineistojen ja välineiden kehittämiseen,
kyky tiedon keräämiseen, tuottamisen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen,
kyky toimia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa omalla alalla sekä monialaisesti sekä
kyky viestiä työnsä tuloksista erilaisille yleisöille.

Tutkinnon sisällöllinen ydin on kehittämiskohde, joka muodostuu uusista ja koetelluista materiaaleista, menetelmistä, sovelluksista ja käytännöistä. Kehittämistyö sekä sen koettelu ja arviointi kuvataan kirjallisessa osassa. Tieteellisessä soveltajakoulutuksessa kirjallista osaa kutsutaan väitöskirjaksi.

Soveltajakoulutuksessa suoritettavaan väitöstutkimukseen kuuluvat

kehittämiskohde ja kehittämistyön tuotokset, joita voivat olla esimerkiksi
malli tai menetelmä, tietokoneohjelma, verkkosivusto, nuottimateriaali, opetusmateriaali, tutkimusartikkeli, kriittinen editio tai transkriptio (taiteellinen ja tieteellinen tutkinto) tai
konsertti, levytys, luentokonsertti tai vastaava (taiteellinen tutkinto) sekä

kirjallinen kuvaus kehittämistyön teoreettisista lähtökohdista, kontekstista ja vaiheista sekä kehittämiskohteen koettelusta ja arvioinnista.

Tutkintoon kuuluvat jatko-opinnot tukevat väitöstutkimusta ja sen prosessia, soveltamis- ja kehittämistaitoja sekä väitöstutkijan tieteellistä, taiteellista tai muuta kehittymistä. Ne sovitaan vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet.

3.5 Useamman kuin yhden opiskelijan yhteinen väitöstutkimus

Kahden tai useamman väitöstutkijan yhteisen väitöstutkimuksen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Hyväksyttäväksi esitettävällä yhteisprojektilla on saavutettava sellaista asetetun päämäärän kannalta olennaista etua, joka erillisprojekteina toteutettuna olisi mahdotonta. Yhteisen väitöstutkimuksen tekemisen edellytyksenä on tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaoston hyväksymä yhteinen tutkimussuunnitelma. Siitä on käytävä ilmi tutkimussuunnitelmaan kuuluvien perustietojen lisäksi yhteisprojektin lähtökohdat ja perusteet yhdessä tekemiselle. Siinä myös on kartoitettava yhteistyön muodot ja eriteltävä kunkin väitöstutkijan itsenäinen osuus työssä.

Jos väitöstutkijoiden erilliset ja jo hyväksytyt suunnitelmat tarkentuvat väitöstutkimuksen aikana siten, että työ edellyttää jatkossa yhteisen suunnitelman laatimista tai vastaavasti yhteissuunnitelma jakautuu erillisiksi suunnitelmiksi, on muutokselle haettava hyväksyntä tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolta. Yhteisprojekteina toteutetuissa väitöstutkimuksissa jokainen väitöstutkija tekee väitöstutkimuksensa täysimääräisesti.

Jokaisen yhteisprojektiin osallistuneen väitöstutkijan on kyettävä osoittamaan oma osuutensa väitöstutkimuksen kokonaisuudessa. Väitöstutkimuksesta on käytävä ilmi, mikä on yhteistyön ja itsenäisen työn osuus kussakin osassa. Väitöstutkimuksen tulee sisältää riittävästi yksilösuorituksia, jotta jokaisen yhteisprojektiin osallistuneen väitöstutkijan osaamisen tason arviointi on mahdollista. Perusperiaatteena on, että väitöstutkimusta on voitava arvioida erikseen kunkinväitöstutkijan kohdalta siten, että eri arvosanojen antaminen työn tekijöille on mahdollista.Esitarkastajia tai vastaväittäjiä voidaan määrätä tavanomaista useampi silloin, kun aiheen laajuus tai ominaislaatu sitä edellyttää. Julkisessa väitöstilaisuudessa on jokaisen tekijän oman perehtymisen aiheeseen tultava selkeästi esiin.

3.6 Vanhenevien opintojen korvaaminen

Opintosuoritukset ovat voimassa enintään 10 vuotta (Taideyliopiston koulutussääntö 50§). Kaikkien tutkintoon sisällytettävien osien tulee näin ollen olla julkistettu ja opintosuoritusten suoritettu korkeintaan kymmenen vuotta ennen tarkastusprosessin alkamista. Aika lasketaan alkuperäisestä suorituspäivästä siihen päivään, jolloin väitöstutkimus jätetään esitarkastettavaksi.Mikäli opintosuoritus on vanhentunut, opiskelijan tulee päivittää se tohtoriohjelmassa sovitulla tavalla. Jatko-opintojen vanhentuneet opintosuoritukset korvataan pääsääntöisesti muilla soveltuvilla suorituksilla.

4. Koulutuslinjan tai suunnitelman muuttaminen opintojen aikana

4.1 Hyväksytyn suunnitelman muuttaminen koulutuslinjan sisällä

Jos väitöstutkija haluaa muuttaa hyväksyttyä suunnitelmaansa olennaisesti, hän neuvottelee muutoksista vastuuohjaajan kanssa. Lisäksi taiteilijakoulutuksessa väitöstutkija informoi arviointilautakuntaa muutoksista. Mikäli hyväksytty suunnitelma muuttuu siten, että arviointimenettelyä tulee muuttaa, väitöstutkijan tulee hakea hyväksyntä tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolta. Hakemukseen tulee liittää opintojen vastuuohjaajan lausunto.

4.2 Koulutuslinjan vaihtaminen

Mikäli väitöstutkija haluaa siirtyä tohtorintutkintoon johtavasta koulutuslinjasta toiseen, hänen tulee jättää uusi suunnitelma hyväksyttäväksi tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle. Suunnitelmaan tulee sisällyttää myös uusi esitys jatko-opinnoista. Muilta osin sovelletaan sitä, mitä edellä luvussa 2 on opinto-oikeuden hakemisesta määrätty.

5. Väitöstutkimuksen esitarkastaminen

Väitöstutkimus esitarkastetaan ja tarkastetaan kokonaisuutena. Lisäksi väitöstutkimuksen taiteelliset osat ennakkoarvioidaan ja erikseen julkaistavat artikkelit vertaisarvioidaan.

Tohtoriohjelma antaa tarkemmat ohjeet esitarkastuksesta. Ne löytyvät Sibelius-Akatemian tohtorioppaasta.

5.1 Väitöstutkimuksen esitarkastus taiteilijakoulutuksessa ja taiteellisessa soveltajakoulutuksessa

5.1.1 Esitarkastuksen toteuttava arviointilautakunta

Sibelius-Akatemian johtokunta määrää ennen ensimmäisen taiteellisen osan toteuttamista esitarkastajiksi vähintään kolmijäsenisen arviointilautakunnan, jonka jäsenistä yhden johtokunta nimeää puheenjohtajaksi. Lautakunnan kokoonpano valmistellaan tohtorikoulussa. Lautakunnan jäsenten on pääsääntöisesti tultava Sibelius-Akatemian ulkopuolelta ja kahden heistä Taideyliopiston ulkopuolelta (ei vakituista kuukausipalkkaista työsuhdetta Taideyliopistoon). Kaikkien jäsenten tulee olla riittävän perehtyneitä kyseisen väitöstutkimuksen alaan, ja vähintään yhdellä heistä on oltava tohtorin tutkinto. Väitöstutkimuksen ohjaajaksi nimetty ei voi toimia arviointilautakunnan jäsenenä.

Arviointilautakuntaan voidaan nimittää väitöstutkimuksen myöhemmässä vaiheessa lisäjäseniä väitöstutkijan, vastuuohjaajan, tohtoriohjelman johtajan tai arviointilautakunnan jäsenen esityksestä, ja vastuuohjaajan tai tohtoriohjelman johtajan puoltamana. Sibelius-Akatemian johtokunta nimittää lisäjäsenet.

Tohtoriohjelman johtaja voi arviointilautakunnan esityksestä nimittää arviointilautakuntaan kutsuttuja asiantuntijoita, jotka voivat antaa suullista ja kirjallista palautetta yksittäisiin osiin.Ennen arviointilautakunnan määräämistä väitöstutkijalla on mahdollisuus huomauttaa sen kokoonpanosta.

5.1.2 Taiteellisen osan ennakkoarviointi

Taiteellisen osan ennakkoarvioinnissa Sibelius-Akatemian johtokunnan nimeämä ennakkoarvioija arvioi, onko osa valmis julkiseen esitykseen tai julkaisemiseen. Ennakkoarvioijalla tulee olla riittävä taiteellinen ja tutkimuksellinen asiantuntemus. Ennakkoarviointi voidaan järjestää siihen soveltuvassa seminaarissa. Ennakkoarvioija voi arvioinnissaan ottaa huomioon seminaarissa annetun palautteen.

Väitöstutkija ilmoittautuu taiteelliseen osaan täyttämällä ilmoittautumislomakkeen. Taiteilijakoulutuksessa sen liitteenä on tavoitedokumentti, jossa väitöstutkija kuvaa taiteellisen osan tavoitteet sekä osan suhteen koko väitöstutkimukseen.Ennakkoarvioija vahvistaa ennakkoarvioinnin allekirjoittamalla puoltavan arviointilausunnon tai ilmoittautumislomakkeen. Jos ennakkoarvioija ei anna hyväksymistään, hänen tulee kuvata lausunnossa tai lomakkeessa hylkäämisen perustelut. Jos väitöstutkija saa kielteisen ennakkoarviointilausunnon, hän voi viikon kuluessa vedota arviointilautakuntaan, joka voi niin harkitessaan myöntää suoritusluvan. Lautakunta ei pääsääntöisesti voi arvioida suoritusta ilman ennakkoarvioijan hyväksyntää.

5.1.3 Taiteellisen väitöstutkimuksen esitarkastus osina ja kokonaisuutena

Taiteilijakoulutuksessa ja taiteellisessa soveltajakoulutuksessa väitöstutkimuksen esitarkastaminen yhtenä kokonaisuutena käsittää kaksi vaihetta. Yksittäiset taiteelliset osat esitarkastetaan sitä mukaa kuin ne julkisesti esitetään tai julkaistaan. Kokonaisuutta esitarkastaessaan esitarkastajat hyödyntävät yksittäisistä osista kirjoittamiaan esitarkastuslausuntoja ja tallenteita.

Väitöstutkija saa arviointilautakunnalta kustakin taiteellisesta osasta suullisen palautteen (palautekeskustelu) ja kirjallisen palautteen (yksittäistä taiteellista osaa koskeva esitarkastuslausunto), jotka toimivat väitöstutkimuksen prosessin ja siinä oppimisen tukena. Suullinen palautekeskustelu täytyy käydä ja kirjallinen palaute antaa kuuden viikon kuluessa taiteellisen osan toteuttamisen tai julkaisemisen jälkeen.

Arviointilautakunta esitarkastaa väitöstutkimuksen osat myös yhtenä kokonaisuutena. Arviointilautakunta arvioi väitöstutkimuksen kokonaisuuden suhteessa tutkinnon ja väitöstutkimuksen tavoitteisiin. Arviointiperusteet kohdistuvat yhtenäisesti koko väitöstutkimukseen ja kaikkiin sen osiin.

Arviointilautakunta antaa Sibelius-Akatemian johtokunnalle esitarkastuslausunnon väittelyluvan myöntämistä varten. Tämä lausunto perustuu lautakunnan tekemään väitöstutkimuksen kokonaisuuden arviointiin, jossa otetaan huomioon myös edellä kuvatut yksittäisiä taiteellisia osia sekä luvussa 5.2 kuvatut kirjallista osaa koskevat esitarkastuslausunnot. Esitarkastuslausunto on annettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun kaikkien osien lausunnot on saatu.Arviointilautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten tehtävät on määritelty tarkemmin erillisissä ohjeissa, jotka löytyvät Sibelius-Akatemian tohtorioppaasta.

5.2 Kirjallisen osan ja väitöskirjan esitarkastaminen

Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että väitöstutkimuksen kirjallinen aineisto täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen taso on riittävä.

Sibelius-Akatemian johtokunta nimeää kirjallisen osan (taiteilijakoulutus ja taiteellinen soveltajakoulutus) ja väitöskirjan (tutkijakoulutus ja tieteellinen soveltajakoulutus) esitarkastajat. Esitarkastajia pitää olla vähintään kaksi, heidän tulee olla yliopiston ulkopuolisia (ei vakituista kuukausipalkkaista työsuhdetta Taideyliopistoon) ja riittävän perehtyneitä kyseisen väitöstutkimuksen alaan. Taiteilijakoulutuksessa ja taiteellisessa soveltajakoulutuksessa vähintään yhdellä heistä on oltava tohtorin tutkinto. Väitöskirjan kaikkien esitarkastajien tulee olla tohtorintutkinnon suorittaneita.

Esitarkastajista keskustellaan tohtoriohjelmassa, ja heidän asiantuntemuksestaan ja sopivuudestaan tehtävään laaditaan lyhyet perustelut valinnan tueksi. Ehdotuksen esitarkastajista laatii vastuuohjaaja yhteistyössä muiden asianomaisten ohjaajien kanssa. Väitöstutkijalle on varattava mahdollisuus huomautuksen tekemiseen esitarkastajista.

Väitöskirjan esitarkastajat laativat Sibelius-Akatemian johtokunnalle osoitetun perustellun kirjallisen lausunnon kuuden viikon kuluessa. Lausunnossa on selkeästi puollettava väittelyluvan antamista tai todettava käsikirjoituksen puutteet niin vakaviksi, ettei väittelylupaa puolleta. Puoltavassa lausunnossa voi ehdottaa pieniä korjauksia, mutta puolto ei saa olla ehdollinen. Väitöstutkijalle on varattava mahdollisuus antaa kirjallinen vastine Sibelius-Akatemian johtokunnalle esitarkastajien lausunnoista.Taiteilijakoulutuksen tai taiteellisen soveltajakoulutuksen erikseen nimetyt kirjallisen osan esitarkastajat laativat Sibelius-Akatemian johtokunnalle kirjallisen lausunnon kuuden viikon kuluessa. Lausunnossa on selkeästi puollettava käsikirjoituksen sopivuutta osaksi väitöstutkimusta tai todettava sen puutteet niin vakaviksi, että sitä ei ole mahdollista hyväksyä osaksi väitöstutkimusta.

5.3 Esitarkastuksen raukeaminen

Mikäli esitarkastajien lausunnoissa ei puolleta väittelyluvan myöntämistä työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi, esitarkastusmenettely raukeaa ilman erillistä päätöstä. Väitöstutkija voi kuitenkin viedä asian ratkaistavaksi Sibelius-Akatemian johtokuntaan, joka päättää, jatkuuko vai raukeaako tarkastusprosessi. Oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.Esitarkastusmenettelyn rauettua väitöstutkija voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöstutkimusta on muokattu hylkäävien lausuntojen perusteella ja vastuuohjaaja puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä. Opintosuoritusten mahdollisen vanhenemisen aika lasketaan kuitenkin siitä, kun väitöstutkimus jätetään ensimmäisen kerran tarkastettavaksi.

6. Väitöstutkimuksen tarkastaminen

Väitöstutkimus tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa.Tohtoriohjelma antaa tarkemmat ohjeet tarkastuksesta. Ne löytyvät Sibelius-Akatemian tohtorioppaasta.

6.1 Väittelyluvan myöntäminen

Sibelius-Akatemian johtokunta myöntää väittelyluvan. Tutkintoon kuuluvien jatko-opintojen tulee olla suoritettuna ja rekisteröitynä ennen väittelyluvan myöntämistä.

Taiteilijakoulutuksessa ja taiteellisessa soveltajakoulutuksessa väittelylupa myönnetään arviointilautakunnan esitarkastuslausunnon perusteella. Tutkijakoulutuksessa ja tieteellisessä soveltajakoulutuksessa väittelylupa myönnetään esitarkastajien lausuntojen perusteella.

Samalla kun johtokunta myöntää väittelyluvan, se nimeää vastaväittäjän tai -väittäjät. Vastaväittäjien tulee olla yliopiston ulkopuolisia ja riittävän perehtyneitä väitöstutkimuksen alaan. Vastaväittäjien pätevyysvaatimukset noudattavat esitarkastajien pätevyysvaatimuksia. Esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Taiteilijakoulutuksessa ja taiteellisessa soveltajakoulutuksessa vastaväittäjinä toimivat arviointilautakunnan jäsenet. Johtokunta nimeää myös väitöstilaisuuden valvojan (kustos).Väitöstutkijalle on varattava mahdollisuus huomautuksen tekemiseen vastaväittäjästä tai vastaväittäjistä ja valvojasta. Huomautus on tehtävä oikaisumenettelyn mukaisesti 14 vuorokauden sisällä siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi.

6.2 Julkinen väitöstilaisuus

Sibelius-Akatemian johtokunnan hyväksymät julkisen väitöstilaisuuden ohjeet ovat Sibelius-Akatemian tohtorioppaassa.

Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä(t) antaa/antavat väitöstutkimuksesta kirjallisen, allekirjoitetun lausunnon tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan vastaväittäjät voivat antaa lausuntonsa yksin tai erikseen, taiteilijakoulutuksessa ja taiteellisessa soveltajakoulutuksessa vastaväittäjänä toimiva arviointilautakunta antaa yhden yhteisen lausunnon. Lausunnoissa otetaan huomioon myös väitöstilaisuus ja ehdotetaan väitöstutkimuksen hyväksymistä ja sille arvosanaa, tai sen hylkäämistä. Arvosanaksi voidaan ehdottaa ”hyväksytty” tai, kun se kiistatta täyttää erityiset korkeatasoisuuden vaatimukset, arvosanaa ”kiittäen hyväksytty”.Väitöstutkijalle on varattava mahdollisuus huomautuksen tekemiseen lausunno(i)sta. Huomautus on tehtävä oikaisumenettelyn mukaisesti 14 vuorokauden sisällä siitä, kun lausunto on annettu hänelle tiedoksi.

6.3 Väitöstutkimuksen hyväksyminen tai hylkääminen

Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto hyväksyy tai hylkää väitöstutkimuksen ja tekee arvosanaa koskevan päätöksen vastaväittäjän/vastaväittäjien lausunnon/lausuntojen perusteella. Lisäksi tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto voi kutsua kuultavaksi väitöstilaisuuden valvojan, vastaväittäjät tai muun jaostoon kuulumattoman asiantuntijan.Väitöstutkimuksen arviointiin tyytymätön väitöstutkija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolta. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön väitöstutkija voi saattaa asian Taideyliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

7 Väitöstutkimuksen osien julkaiseminen

Väitöstutkimukset ovat julkisia (ks. 1.5). Kaikki väitöstutkimukseen sisältyvät taiteelliset osat ovat joko julkisia konsertteja tai vastaavia julkisia tilaisuuksia tai julkisesti saatavilla olevia äänitteitä, verkkoaineistoja, videoita tai vastaavia. Väitöskirja tai väitöstutkimuksen kirjallinen osa julkaistaan. Ne voidaan julkaista sähköisen muodon lisäksi painettuina. Julkaisemisesta sovitaan Sibelius-Akatemian kanssa kirjallisella sopimuksella. Väitöstutkija vastaa väitöstutkimukseensa sisältyvien artikkelien julkaisuluvista osana väitöstutkimustaan.Sibelius-Akatemian johtokunnan myöntämä väittelylupa on samalla väitöskirjan tai väitöstutkimuksen kirjallisen osan julkaisulupa. Väitöstutkija vastaa niiden julkaisemisesta ja riiputuksesta(opinnäytteen julkinen esillepano 10 päivää ennen tarkastustilaisuutta) sen jälkeen, kun Sibelius-Akatemian johtokunta on myöntänyt väittelyluvan.

8. Tutkintotodistuksen saaminen

Tutkintotodistuksen saamisesta ja yliopiston myöntämistä oppiarvoista on voimassa, mitä Taideyliopiston koulutussäännössä todetaan. Väitöstutkijan on oltava kirjoilla läsnä olevana jatko-opiskelijana, kun hän jättää väitöstutkimuksensa tarkastettavaksi. Väitöstutkijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi siksi lukukaudeksi, jona tutkinto myönnetään.

9. Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1.1.2027 ja koskee kaikkia väitöstutkijoita, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2027 tai sen jälkeen. Aiemmin opintonsa aloittaneita väitöstutkijoita päätös koskee erikseen annetun siirtymäsäännön mukaisesti (Taideyliopiston kaikkien tohtoriohjelmien yhteinen opetussuunnitelma 1.8.2027 alkaen, Liite 1: Taideyliopiston yhteisen tohtorikoulutuksen siirtymäsääntö koskien 1.8.2027 voimaan tulevaa opetussuunnitelmaa).