Isänpäivän urkumaraton: Viljo Harju
Ohjelma
Anthoni van Noordt (ca 1619-1675)
Psalm 24
teoksesta Tabulatuur-Boeck van Psalmen en Fantasyen
Nicolas de Grigny (1672-1703)
Récit de Tierce en taille
teoksesta Premier Livre d’Orgue
Johann Sebastian Bach (1685-1750)
Preludi ja fuuga a-molli, BWV 543
César Franck (1822-1890)
Koraali nro 3 h-molli, FWV 40
Marcel Dupré (1886-1971)
Évocation, op. 37
III Allegro deciso
Hollantilaisen urkurimestari Anthony van Noordtin kolmiosainen Psalm 24 on 1600-luvun kalvinistisen urkumusiikin helmi. Teos julkaistiin Amsterdamissa vuonna 1659 osana säveltäjän pääteosta Tabulatuur-boeck van Psalmen en Fantasyen.
Koska Alankomaiden reformoiduissa kirkoissa urkuja ei kalvinistisen kurin vuoksi saanut käyttää jumalanpalveluslaulun säestyksenä, urkurit soittivat julkisissa konserteissa ennen ja jälkeen liturgiaa. Kuulijoille Psalm 24 oli tuttu hittisävelmä, sillä samaa majesteettista melodiaa käytettiin myös psalmeissa 62 ja 95
Ranskalaisen urkutaiteen suurimpiin mestareihin lukeutuva Nicolas de Grigny ehti lyhyestä elämästään huolimatta jättää pysyvän jäljen musiikin historiaan. Hänen ainoa julkaistu urkukokoelmansa, Premier Livre d’Orgue, nousi myöhemmin muun muassa Johann Sebastian Bachin ihailun kohteeksi. Récit de Tierce en taille edustaa ranskalaisen klassisen urkutyylin hienostuneinta ilmaisua. Teoksen laulava ja runsaasti koristeltu melodialinja soitetaan tenoristemmassa kappaleen nimen mukaisesti Tierce -eli terssirekisteröinnillä, joka tuo sointiin kirkkautta ja terävyyttä.
J. S. Bachin urkuteokset ovat aivan omassa luokassaan urkumusiikin maailmassa. Preludi ja fuuga a-molli BWV 543 on yksi Bachin dramaattisimpia urkuteoksia. Preludin eli alkusoiton heti ensimmäisissä tahdeissa esitetty kromaattinen alaspäin kulkeva teema kuvastaa erittäin suurta ahdistusta. Fuugassa kuulija taas pääsee välillä hiukan lohdullisempiin maisemiin, mutta tuska ja ahdistus pysyvät silti läsnä.
César Franckin kolme koraalia uruille syntyivät hänen elämänsä viimeisinä kuukausina ja ovat romanttisen urkumusiikin mestariteoksia. Nimi ”koraali” on hieman harhaanjohtava, koska kyse ei ole esimerkiksi Bachin kaltaisista lyhyehköistä urkukoraaleista. Kaikki kolme koraalia ovat noin 15 minuutin mittaisia kunnon konserttikappaleita. H-molli-koraali muistuttava rakenteeltaan passacagliaa eli kappaletta, jossa sama sävelkulku tai sointukierto kulkee bassossa, ja sen päälle rakennetaan eri tavoin musiikkia muuntelevia jaksoja.
Marcel Dupré oli 1900-luvun merkittävimpiä urkureita, improvisoijia ja säveltäjiä. Kolmiosainen Évocation syntyi säveltäjän Lähi-itään suuntautuneen matkan innoittamana. Sarjan päätösosassa Allegro deciso kuullaan vaikuttavia urkujen värisävyjä, laajoja huipennuksia ja Duprélle ominaista virtuoottista kirjoitustapaa. Musiikin intensiteetti kasvaa vähitellen kohti monumentaalista loppua, jossa urkujen voimakkuudesta ei säästellä.
Viljo Harju
Seinäjoelta kotoisin oleva urkuri Viljo Harju (s. 2004) opiskelee Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin osastolla urkujensoittoa opettajanaan Markku Hietaharju. Häntä ovat myös opettaneet Ville Urponen sekä Maria Väinölä. Lisäksi Viljo on täydentänyt opintojaan urkuprofessorien Henry Fairsin, Bernard Foccroullen, Hans Fagiuksen ja Ralph Gustafssonin mestarikursseilla.
Urkujensoitossa Viljoa inspiroi eniten kauniit sointivärit ja improvisointi. Viljo on esiintynyt mm. Helsingin urkukesän konserteissa, Lapuan urkufestivaaleilla, Turun taiteiden yö -festivaalilla, Korsholman musiikkijuhlilla sekä Seinäjoen kaupunginorkesterin solistina. Hän esiintyy myös säännöllisesti kotiseutunsa Etelä-Pohjanmaan eri kirkoissa sekä solistina, että kamarimuusikkona.