Isänpäivän urkumaraton: Eerik Ohtamaa
Ohjelma
Enjott Schneider (s. 1950)
Toccata »Schlafes Bruder«
Claude Debussy (1862–1918)
Danse (Tarentelle styrienne)
sov. Thierry Hirsch
Claude Debussy
Nocturnes
I. Nuages
II. Fêtes
sov. Jörg Abbing / Eerik Ohtamaa
Julius Reubke (1834–1858)
Der 94ste Psalm – Sonate für Orgel
Grave – Larghetto
Allegro con fuoco – Grave
Adagio – Lento
Allegro – Più mosso – Allegro assai
Enjott Schneider (*1950) on mielenkiintoinen nykysäveltäjä, jolla on varsin merkittävä kokonaisuus urkumusiikkia, muun muassa useita urkusinfonioita. Toccata ’Schlafes Bruder’ (”unen veli”) syntyi vuonna 1994 erääseen romaanin elokuvasovitukseen, jonka lopussa on kohtaus urkukilpailusta. Siinä päähenkilö, josta oli kehittynyt loistava urkuimprovisoija, soittaa ja suorastaan hypnotisoi Feldbergin tuomiokirkon yleisön. Toccatassa esiintyy myös koraali ”Komm, o Tod, du Schlafes Bruder” Johann Sebastian Bachin Kreuzstab-kantaatista (”Ich will den Kreuzstab gerne tragen” BWV 56), mikä ennakoi päähenkilön päätöstä kuolla konsertin jälkeen.
Claude Debussy (1862–1918) ei tiettävästi säveltänyt ollenkaan uruille. Jörg Abbingin ja Thierry Hirschin ansiokkaat urkusovitukset tekivät minuun vaikutuksen etsiessäni sopivaa musiikkia tutkintokonsertteihini. Danse ’Tarentelle styrienne’ julkaistiin aluksi pelkällä Tarentelle styrienne -otsikolla vuonna 1891. Vuonna 1903 Debussy teki kuitenkin muokkauksia teokseen ja myös muutti nimen pelkäksi Danseksi, koska hän ei ilmeisesti ollut tyytyväinen lopputulokseen. Lisänimeä käytetäänkin usein erottamaan se muista säveltäjän tansseista. Alun perin pianolle sävelletty teos sai Maurice Ravelin (1875–1937) käsissä vielä uuden version, kun hän orkestroi sen. Hirschin sovitus on jopa lähempänä Ravelin orkesteriversiota kuin Debussyn pianoversiota. Se onkin perusteltua, kun huomioidaan urkujen orkestraaliset piirteet. Danse on rondomuotoinen ja lisänimellensä epätyypillisesti ei pidä juurikaan sisällään niitä piirteitä, joita tarantellaan yleisesti liitetään.
Nocturnes, joka tunnetaan myös nimellä Trois Nocturnes, on impressionistinen triptyykki yön tunnelmista. Ensimmäinen osa Nuages (”pilvet”) kuvaa säveltäjän mukaan hitaasti ja staattisesti liikkuvia pilviä, jotka vaipuvat hiljaa pois ja väreilevät harmaan ja valkoisen sävyjä. Fêtes (”juhlat”) on jyrkkä kontrasti ensimmäisen osan staattisuudelle. Rytminen kuvio ja voimakkaat efektit luovat kuvaa yöllisestä juhlasta ja valojen välähdyksistä. Keskellä osaa on kulkuemusiikkimainen välike, joka sulautuu lopulta takaisin juhlakuviin ja sen teemoihin. Olen nokturnojen sovituksiin tehnyt omia pieniä tarpeelliseksi kokemiani muokkauksia, jotta sointikuva olisi mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Kolmatta nokturnoa Sirènes (”Seireenit”) ei soiteta tässä konsertissa.
Julius Reubken (1834–1858) sonaatti psalmin 94 pohjalta on romanttisen urkukirjallisuuden eräs merkkiteoksista. Vain 24-vuotiaana tuberkuloosiin menehtynyt säveltäjä sai sonaatin valmiiksi noin vuosi ennen kuolemaansa. Säveltäjä ensiesitti teoksen Merseburgin Ladegast-uruilla, jotka olivat myös Franz Lisztille (1811–1886) hyvin läheiset. Teos on yksiosainen, mutta sen sisällä on selkeitä jaksoja, jotka erotellaan esitysmerkein. Lisztin perintö ”yksiosaisesta” sonaatista on voimakas, olihan Liszt Reubken opettaja sekä pianonsoitossa että säveltämisessä sonaatin valmistumisen aikaan. Sonaatti on aikansa ohjelmamusiikkia. Tekstin sanoma ja tunnelma välitetään musiikin kautta kuultavaksi. Erityisesti jae 22 ja lopun fuuga muodostavat vahvan päätöksen: ”Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.”
Otteita psalmista 94:
(Grave — Larghetto)
1 Sinä koston Jumala, Herra,
sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.
2 Nouse, maan tuomari,
kosta ylpeille heidän tekonsa.
(Allegro con fuoco — Grave)
3 Kuinka kauan jumalattomat, Herra,
kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?
4 Ne syytävät suustaan julkeita sanoja,
ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.
5 Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat,
ja sinun perintöosaasi he rasittavat.
6 He tappavat leskiä ja muukalaisia
ja murhaavat orpoja.
7 Ja he sanovat: ”Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa”.
(Adagio — Lento)
17 Ellei Herra olisi minun apuni,
pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.
19 Kun minulla on sydämessäni paljon
murheita,
niin sinun lohdutuksesi ilahduttaa minun sieluni.
(Allegro — Più mosso — Allegro assai)
22 Mutta Herra on minun linnani,
Jumalani on minun suojakallioni.
23 Hän kostaa heille heidän ilkityönsä
ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden.
Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.