Tutkimus: Vapaan kentän taiteilijat tarvitsevat lisää työelämätaitoja taiteellisen osaamisen rinnalle
Taiteen vapaalla kentällä pärjääminen edellyttää taiteellisen ydinosaamisen lisäksi yhä monipuolisempia työelämätaitoja. Taideyliopiston tuore tutkimus selvitti, mitä osaamista taiteilijat, työnantajat ja asiantuntijat pitävät tärkeänä ja miten työelämätaitoja voisi kehittää.
Tutkimus toteutettiin kyselyjen ja haastattelujen avulla. Verkkokyselyyn vastasi 94 visuaalisten ja esittävien taiteiden sekä musiikkialan ammattilaista, jotka työskentelevät projekteissa, freelancereina tai muuten ilman vakiintunutta työsuhdetta. Lisäksi haastateltiin kymmentä taidealan työnantajaorganisaation edustajaa sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton, Muusikkojen liiton ja Suomen Taiteilijaseuran asiantuntijoita.
”Taiteilijat pitivät tärkeimpinä työelämätaitoina oman työn organisointiin liittyviä hallinnollisia taitoja, oman osaamisen sanoittamista sekä verkostoitumis- ja yhteistyövalmiuksia”, kertoo vastuullinen tutkija Jenni Pekkarinen Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimukseen osallistuivat myös Taideyliopiston opiskelijat Oula Hyle ja Matilda Anttila. Tutkimus on osa Taideyliopiston Jatkuvan oppimisen koulutus- ja palvelukokonaisuus -hanketta.
”Kehittämiskohteina taiteilijat nostivat erityisesti markkinointi-, myynti- ja hinnoitteluosaamisen sekä urasuunnitteluun ja oman työn muotoiluun liittyvät taidot. Myös rahoituksen hankintataidoissa on kehittämistarvetta.”
Sopimusoikeuksien hallinnasta turvaverkkojen rakentamiseen
Taiteellisen ydinosaamisen lisäksi työnantajat odottavat vapaan kentän taiteilijoilta kattavia työelämätaitoja, kuten oman työn organisointia, hallinnollisia valmiuksia ja yrittäjyysasennetta. Tärkeitä ovat myös epävarmuuden sietokyky, työnhakutaidot ja osaamisen selkeä sanoittaminen eri tahoille. Lisäksi viestintä- ja markkinointitaidot sekä kyky käyttää eri viestintäkanavia korostuvat.
”Työnantajat ja asiantuntijat pitävät tärkeinä myös sosiaalisia taitoja, koska pysyvä työyhteisö puuttuu. Taiteilijoiden on rakennettava omat tukiverkostonsa ja sopeuduttava erilaisiin yhteisöihin. Myös vastuunkanto ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin nousivat esiin.”
Taiteilijoiden tulisi myös hallita alan sopimusoikeudet sekä tuntea omat oikeutensa ja velvollisuutensa työmarkkinoilla.
”Hyvinvoinnista huolehtiminen on erityisen tärkeää, sillä työ on pätkäluonteista ja tukiverkkoja, kuten työterveyttä, ei ole. Työ altistaa uupumukselle, fyysiselle kuormitukselle ja yksinäisyydelle. Vaikka vastuun ei tulisi jäädä yksilölle, nykytilanteessa taiteilijan on löydettävä keinot palautua ja rakentaa turvaverkkoja. Tämä on yksi alan suurista haasteista.”
Asiantuntijat kehottavat tutustumaan alan järjestöihin jo opintojen aikana. Tämä auttaa verkostojen ja yhteisöjen rakentamisessa. Myös vertaistuen ja mentoroinnin järjestäminen on tärkeää.
Panoksia tutkintokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen
Työnantajien ja asiantuntijoiden mukaan taidealan tutkintokoulutuksen tulisi antaa opiskelijoille selkeä kuva työelämässä tarvittavista taidoista ja valmiudet siellä pärjäämiseen. Vastavalmistuneiden asema on usein haastava. Koulutus painottaa taiteellista ydinosaamista, mutta työelämän perustaidot voivat jäädä heikoiksi. Työpaikoilla ei ole resursseja kattavaan perehdytykseen, mikä luo kuilua koulutuksen ja työelämän välille.
Taiteilijat itse toivovat työnsä tueksi työelämäosaamista vahvistavia kursseja ja verkostoitumistilaisuuksia.
Vapaan kentän taiteilijoiden työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, kilpailu työpaikoista kiristynyt ja työt ovat usein lyhyitä projekteja. Rahoitusleikkaukset lisäävät ahdinkoa ja epävarmuutta.
”Haasteiden ratkaisu ei löydy vain taiteilijoiden uusien taitojen omaksumisesta. Tarvitaan rakenteellista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.”
Asiantuntijat korostavat tiivistä yhteistyötä koulutuksen tarjoajien, instituutioiden ja vapaan kentän toimijoiden välillä, jotta eri näkökulmat voidaan sovittaa yhteen ja vältetään pienillä resursseilla tehtävä päällekkäinen työ.
Teksti: Marjukka Puolakka