Taideyliopiston merkittävimmät tutkimusrahoitukset vuonna 2025
Isot ajalliset kaaret ja suuntautuminen tulevaisuuteen yhdistää merkittäviä rahoituksia saaneita tutkimushankkeitamme.
Taideyliopiston tutkimusrahoitushakemusten määrä alkoi kasvaa vuonna 2024 ja jatkoi kasvuaan vuonna 2025. Menneenä vuonna jätettiin esimerkiksi Suomen Akatemialle ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaan enemmän hakemuksia kuin koskaan Taideyliopiston historiassa.
Taideyliopiston tutkimusrahoitushakemusten määrä alkoi kasvaa vuonna 2024 ja jatkoi kasvuaan vuonna 2025. Menneenä vuonna jätettiin esimerkiksi Suomen Akatemialle ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaan enemmän hakemuksia kuin koskaan Taideyliopiston historiassa.
Työ tuottikin hienon tuloksen, sillä Taideyliopisto sai historiansa ensimmäisen Horisontti Eurooppa -rahoituksen, yli 200 000 euroa. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisen huippututkijan siirtymisen Taideyliopistoon.
Kyseessä on tutkijatohtori Borja Juan Moreran Marie Skłodowska-Curie Postdoctoral Fellowship -rahoitus hankkeelle “Inkluusion harmonisointi kuoromusiikissa” (”InChoir”). Sibelius-Akatemian hanketta ohjaa professori Heidi Westerlund. Hanke käynnistyi vuoden 2026 alusta ja kestää kaksi vuotta.
InChoir-hanke keskittyy osallistaviin kuoroihin ja niiden mahdollisuuksiin käsitellä rakentavasti eriarvoisuutta, sosiaalista syrjäytymistä ja vastakkainasettelua. Borja Juan Morera toteuttaa projektinsa tutkimalla osallistavia kuoroja ja haastattelemalla eurooppalaisia kuoronjohtajia.
Koneen Säätiöltä yli miljoona euroa Taideyliopiston hankkeille
Koneen Säätiö myönsi yksitoista apurahaa taideyliopistolaisille, yhteensä yli miljoona euroa. Näistä tutkimuksen kannalta merkittävimpiä ovat Tutkimusinstituutin vierailevan tutkijan Outi Valon ja työryhmän hanke ”Kiistanalainen kansanperinne: yhteisöjen osallistaminen tulevaisuuden arkistotutkimuksessa”. Kolmivuotinen hanke sai yli 360 000 euroa.
Kuvataideakatemian tutkijatohtori Nina Liebenberg sai Koneen Säätiöltä yli 178 000 euroa hankkeelleen ”Object Lessons”, jossa yliopistojen erilaisia eläin-, kasvi- ja geologisia kokoelmia tutkitaan kulttuurisina artefakteina. Teatterikorkeakoulun taiteilija-tutkija Simo Kellokumpu puolestaan sai lähes 125 000 euroa hankkeelleen “Embodying AI”. Hanke selvittää, miten tekoäly mullistaa esittävien taiteiden kehollisen tekemisen ja opetuksen sekä millaisia uusia taitoja ja menetelmiä tämä edellyttää.
Rahoitus väitöstutkimukselle ja opinnoille
Merkittävän Koneen säätiön apurahan sai myös väitöstutkija Luciana Garcia Alvarez hankkeelleen “Unraveling Queer Sounds”. Neljävuotinen taiteellisen tutkimuksen hanke sai lähes 150 000 euroa queerin äänen jäljittämiseen alkuperäiskansojen äänimaisemista postkoloniaalisen ajan musiikillisiin liikkeisiin ja kohti tulevaisuuden hyperteknologisia soundeja, joissa keho, kone ja identiteetti sulautuvat yhteen.
Suomen Kulttuurirahasto myönsi 39 apurahaa taideyliopistolaisille eli yhteensä 639 500 euroa. Apurahoja saatiin perus- ja väitösopintoihin, taiteelliseen työskentelyyn, opintomatkoihin ja työvälineisiin. Suurin osa eli 26 kappaletta meni Sibelius-Akatemiaan, Kuvataideakatemiaan meni kahdeksan ja Teatterikorkeakouluun viisi apurahaa.