”Oppimista koko keholla” – Maalahdessa tuodaan esittävät taiteet osaksi koulua ja sillä on vaikuttavia tuloksia
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu koordinoi taidekasvatushanketta, jossa tutkitaan esittävien taiteiden tuomista osaksi peruskoulun ja esikoulun opetusta. Kokeilun pohjalta syntyy luonnos siitä, millainen olisi esittävien taiteiden opetussuunnitelma, jos sillä olisi paikka kouluissa kuvataiteen ja musiikin rinnalla.
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Maalahden kunnassa, on parhaillaan käynnissä hanke, jossa esittävä taide – teatteri, draama, tanssi, sirkus ja sanataide – on tuotu osaksi peruskoulun ja esikoulun arkea. Esittäviä taiteita opetetaan esikoululaisille, alakoulun 3–4-luokkalaisille ja yläkoulun 7–8-luokkalaisille kahden lukuvuoden ajan tunti viikossa integroituna muihin oppiaineisiin.
Jo aiempien tutkimusten mukaan esittävä taide kiinnostaa oppilaita ja vahvistaa heidän ymmärrystään taiteesta ja kulttuurista. Lisäksi esittävän taiteen menetelmät tukevat laajempia oppimisvalmiuksia, kouluviihtyvyyttä ja sosiaalisia taitoja. Esimerkiksi Taideyliopistossa tanssipedagogiikan professorina työskentelevä Eeva Anttila on tutkinut pitkään tanssin yhteyttä oppimiseen. Anttilan mukaan tanssi kytkee yhteen kehollisen kokemuksen ja käsitteellisen ajattelun, mikä syventää ymmärrystä uudesta aiheesta ja auttaa sen omaksumisessa.
Maalahdessa käynnissä oleva hanke vahvistaa tätä havaintoa.
”Tähänastiset tulokset osoittavat selvästi, että esittävät taiteet stimuloivat luovuutta, empatiaa, sosiaalisia taitoja ja kriittistä ajattelua. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus tutkia sekä itseään että ympäristöään, mikä vahvistaa heidän itsetuntemustaan ja sisäistä motivaatiotaan”, kertoo Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tutkija, tohtori Nina Dahl-Tallgren.
Maalahdessa käynnissä oleva kokeilu on osa Teatterikorkeakoulun koordinoimaa, vuonna 2023 käynnistynyttä tutkimus- ja kehityshanketta nimeltä SMIL (Scenkonst med i lärande). Dahl-Tallgren toimii hankkeen projektipäällikkönä ja tutkijana.
Taide tukee koulun yhteisöllisyyttä ja arvoja
Konkreettisesti luokissa on esimerkiksi harjoiteltu itsetuntemusta, empatiaa ja ongelmanratkaisua roolileikkien ja draaman kautta samalla, kun on opiskeltu opetussuunnitelman mukaisia aineita, kuten matematiikkaa, äidinkieltä tai ympäristöoppia.
Oppilaiden oman kokemuksen mukaan taiteen tuominen osaksi koulua on auttanut uusien asioiden opettelemista.
”Tuntuu kuin oppisimme täysin eri tavalla – koko kehollamme”, oli erään seitsemäsluokkalaisen oppilaan palaute uudesta tavasta oppia.
Dahl-Tallgrenin mukaan myös palaute opettajilta on ollut innostunutta. Kokeilujakso on avannut opettajien silmiä sille, millaisia hyötyjä esittävän taiteen menetelmistä voi olla kouluissa.
”Näen, kuinka oppilaat uskaltavat enemmän, tekevät yhteistyötä paremmin ja ilmaisevat itseään vapaammin”, kertoo yksi hankkeessa mukana oleva opettaja.
”Esittävät taiteet koulussa eivät ainoastaan lisää luovuutta, vaan kyse on oppilaiden uskalluksesta olla osa yhteisöä. Roolileikkien, liikkeen, pohdiskelun ja vuoropuhelun avulla lapset ja nuoret kehittävät ymmärrystä itsestään ja muista. Esittävät taiteet voivat syventää koulun ydinarvoja”, Dahl-Tallgren analysoi.
Esittävä taide omaksi oppiaineekseen
Maalahden kokeilun pohjalta tehdään tutkimusta, tuotetaan opetusmateriaaleja ja kehitetään opettajien pedagogista osaamista esittävistä taiteista. Tuloksena syntyy myös opetussuunnitelmaehdotus, eli esitys siitä, millainen rooli esittävillä taiteilla voisi olla kouluissa nykyisten taideaineiden – kuvataiteen ja musiikin – rinnalla.
”Pitkän tähtäimen visionamme on, että esittävillä taiteilla olisi kouluissa samanlainen rooli kuin musiikilla ja kuvataiteella jo nyt on. Esittävät taiteet tarjoavat ainutlaatuisia työkaluja lasten ja nuorten oppimisen, hyvinvoinnin ja sosiaalisten taitojen tukemiseen. Siksi niiden pitäisi olla itsestään selvä osa opetussuunnitelmaa”, sanoo Teatterikorkeakoulun varadekaani ja yliopistonlehtori Riku Saastamoinen, joka johtaa SMIL-hankkeen ohjausryhmää.
Hanke ei rajoitu tulevaisuudessa pelkästään Pohjanmaalle, vaan lukuvuonna 2025–2026 hankkeessa tuotettua opetusmateriaalia testataan ja otetaan käyttöön myös muissa Suomen ruotsinkielisissä kouluissa – Ahvenanmaalla, Sipoossa ja Helsingissä.
SMIL-projektia rahoittaa Svenska kulturfondenin SKAPA-ohjelma. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Maalahden kunnan lisäksi hankkeessa ovat mukana Novia-ammattikorkeakoulu, Lasten ja nuorten säätiö, Åbo Akademi, Opetushallitus, Helsingin yliopisto sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulun tulevaisuustyö -hanke.
Tutustu hankkeen blogiin (ruotsiksi)