Kustannusten nousu ja yleisön ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat rytmimusiikkifestivaaleja
Kotimaisten rytmimusiikkifestivaalien määrä nousi uuteen ennätykseen vuonna 2023, mutta käyntimäärät ja taloudellinen kannattavuus jäivät pandemiaa edeltävistä vuosista. Varsinkin pienet festivaalit kamppailevat kustannuspaineiden ja epävarman kysynnän kanssa.
Tiedot käyvät ilmi Sibelius-Akatemian julkaisusarjassa julkaistusta rytmimusiikkifestivaalien Toimialabarometristä, joka pohjautuu elävän musiikin toimialajärjestö LiveFIN ry:n toteuttamaan toimialakyselyyn.
Festivaalien määrä kasvoi, mutta yleisö ei palannut ennalleen
Vuonna 2023 järjestettiin ennätysmäärä rytmimusiikin festivaaleja (660), joista 105 oli täysin uusia. Uusista festivaaleista vain noin puolet jatkoi toimintaansa seuraavana vuonna. Tämä kertoo alan epävarmuudesta ja haasteista, joita etenkin pienet toimijat kohtaavat.
Toimialabarometriin vastanneiden festivaalien käyntimäärä oli noin 1,1 miljoonaa, kun koko Suomen osalta luku oli 3 miljoonaa. Vaikka tapahtumia oli runsaasti, niiden kokonaiskäyntimäärä jäi edelleen vuoden 2019 huippuluvuista. Lippuja ostettiin ennakkoon huonosti ja käyntimäärät tuottivat pettymyksiä erityisesti pienille ja uusille festivaaleille.
Lähes kolme neljästä festivaalista järjestetään kesä-elokuussa, ja myös kävijöiden valtaosa liikkuu tapahtumissa kesällä. Erityisesti heinäkuu vetää väkeä, mutta myös elokuun suosio on ollut selvässä kasvussa jo useamman vuoden ajan.
Taloudellinen tilanne jakaa festivaalikenttää
Kaikkien rytmimusiikkifestivaalien kokonaisliikevaihto oli LiveFINin mukaan 176 miljoonaa euroa. Toimialabarometrin mukaan reilu puolet festivaaleista piti vuotta 2023 taloudellisesti vähintään tavanomaisena. Noin joka neljäs koki tilanteensa tavanomaista huonommaksi, eikä ala ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää taloudellista tasoa.
Suurin huolenaihe festivaalijärjestäjien keskuudessa on kulujen kasvu. Myös lippujen arvonlisäveron korotus, kuluttajien heikentynyt ostovoima ja rahoitushaasteet aiheuttavat epävarmuutta. Vaikka festivaaleja peruttiin aiempaa vähemmän, neljä festivaalijärjestäjää ajautui konkurssiin vuoden aikana. Lisäksi kaksi suurta alan toimijaa haki velkasaneerausta syksyllä ja loppuvuonna.
Festivaalien tulevaisuus: isot vahvistuvat, pienet taistelevat
Vastaajien näkemyksissä korostui usko suurten ja vakiintuneiden festivaalien selviytymiseen. Uusia tapahtumia odotetaan syntyvän jatkossakin, mutta niiden jatkuvuus nähdään epävarmana. Pienet festivaalit nähdään haavoittuvimpina, vaikka niille toivotaan elinvoimaa myös tulevaisuudessa.
LiveFIN ry lähetti toimialabarometrikyselyn 153 rytmimusiikkifestivaaleja vuonna 2023 järjestäneelle organisaatiolle. Vastaus saatiin 39 festivaalijärjestäjältä, jotka edustivat 58 festivaalia. Sibelius-Akatemian julkaisusarjassa julkaistu toimialabarometri kokoaa yhteen tämän kyselyn tulokset. Lisäksi raportissa analysoidaan rytmimusiikkifestivaalien kehitystä vuodesta 2019 alkaen hyödyntäen LiveFINin ja Suomen Jazzliiton julkaisemaa avointa toimialadataa.
Lisätietoja
- Maarit Kinnunen, festivaalitutkija
maarkinn@ulapland.fi - Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja, LIVEFin, jenna.lahtinen@livefin.fi
- Karoliina Pirkkanen, viestintäsuunnittelija, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
karoliina.pirkkanen@uniarts.fi
Toimialabarometri 2023 – Rytmimusiikkifestivaalien tilanne alkoi normalisoitua, mutta kustannusten kasvu huolestuttaa
Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 30
ISBN 978-952-329-392-2
ISSN 1798-5455
Helsinki, 2025