Eeva Anttila, Tuulikki Laes ja Mirja Hiltunen: Taideaineiden asemaa tulee vahvistaa perusopetuksessa
Taide- ja kulttuurikasvatus on tärkeä osa lapsen ja nuoren monipuolisen maailmankuvan ja yleissivistyksen rakentumista, kirjoittavat Taideyliopiston Eeva Anttila ja Tuulikki Laes sekä Lapin yliopiston Mirja Hiltunen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045: Visio suomalaiselle peruskoululle -raportti esittää ajatuksen koulusta yhteisönä, joka rakentaa uskoa tulevaisuuteen mahdollistamalla lapsille ja nuorille kokemuksia omasta kyvykkyydestä, inhimillisestä yhteydestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa maailmaan. Meille taidekasvatuksen tutkijoille ajatus muutoksessa mukana olemisesta on tuttu. Taide herättää tunteita, haastaa normeja, avaa uusia näkökulmia ja tukee valmiutta osallistua maailman muuttamiseen.
Taide- ja kulttuurikasvatus on tärkeä osa lapsen ja nuoren monipuolisen maailmankuvan ja yleissivistyksen rakentumista. Tutkimustieto osoittaa kiistattomasti, että laadukas taide- ja kulttuurikasvatus tukee merkittävästi myös yleisiä oppimisvalmiuksia. Silti taideaineiden tuntimäärien ja resurssien vähentäminen on pitkään jatkunut suuntaus perusopetuksessa.
Opettajankoulutuksesta karsittujen taideaineiden johdosta yhä useammalla luokanopettajalla ei ole riittäviä perustaitoja taideaineiden opetukseen. Samaan aikaan esimerkiksi Helsinki on siirtänyt musiikin aineenopettajat pois alakouluista. Tämä kehityskulku kertoo kaventuneesta ymmärryksestä taideaineiden merkityksestä lasten ja nuorten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja oppimiselle.
Taideaineiden määrällinen väheneminen on myös johtanut siihen, että yhä useampi lapsi ja nuori jää ilman henkilökohtaista kosketusta taiteeseen. Tämä kulttuurinen eriarvoistuminen lisää haitallista yhteiskunnallista segregaatiota. Perusopetuksen taidekasvatuksen vahvistaminen on siksi tärkeää myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Taide herättää tunteita, haastaa normeja ja avaa uusia näkökulmia.
Yllä mainittu peruskoulun visio on kirvoittanut myös kritiikkiä, ja siihen on kaivattu niin sanottuihin perustaitoihin eli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoon keskittymistä. Perusopetukseen on kuitenkin jo lisätty kaksi vuosiviikkotuntia äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen ja yksi vuosiviikkotunti matematiikkaan. Näin lukuaineiden määrä suhteessa taide- ja taitoaineisiin on vinoutunut entisestään. Tämä on vastoin uusimman oppimistutkimuksen tuottamaa näkemystä, joka painottaa kehollisuutta, moniaistisuutta, yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja luovuutta kasvun ja oppimisen edellytyksinä.
Tarvitsemme suunnanmuutoksen taideaineiden merkityksestä peruskoulun yleissivistävän tehtävän toteuttamisessa. Vankan tutkimusnäytön perusteella taideaineiden asemaa perusopetuksessa tulisi vahvistaa sen sijaan, että niitä karsitaan olettaen, että vain lukuaineita opiskelemalla oppilaiden perustaidot vahvistuvat. Vision tavoite peruskoululle rakentaa nuorille ”jaettua kyvykkyyttä maailman muuttamiseen” syntyy kyvystä kuvitella toisin, tulkita, ilmaista, kohdata muita, toimia yhdessä ja käsitellä ristiriitoja. Juuri näitä taitoja taideaineet rakentavat.
Kirjoittajat:
Eeva Anttila, tanssipedagogiikan professori, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
Tuulikki Laes, musiikkikasvatuksen yliopistotutkija, Taideyliopisto
Mirja Hiltunen, kuvataidekasvatuksen professori, Lapin yliopisto
Kaikki kirjoittajat ovat Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion jäseniä.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa 9.3.2026.