Mielipidekirjoitus: Luovien alojen liikevaihto on miljardeissa, mutta sen merkitystä ei oikein Suomessa ymmärretä
Investoinnit on Suomessa tähän asti ymmärretty liian suppeasti, ja osin jo menneen teollistuneen maailman ehdoilla, kirjoittavat Kaarlo Hildén ja Petri Rouvinen. Teksti on julkaistu alunperin Kauppalehdessä 25.8.2024.
”Suomi tekee tänä vuonna tulevaisuutensa kannalta monin tavoin ratkaisevia päätöksiä, ei vähiten luotsatessaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa kohti vuoden 2030 tavoitetta, neljän prosentin bkt-osuutta.
Lisäpanostuksista päätettäessä huomion on oltava vaikuttavuudessa. Suomen suoriutuminen hyvinvoinnin kannalta keskeisimmässä ulottuvuudessa, tuottavuudessa, on viimeiset viisitoista vuotta ollut umpisurkeaa, kun taas Ruotsi suoriutunut tuottavuuden osalta erinomaisesti.
Tavoite on selvä: tarvitsemme korkeaa ja kasvavaa tuottavuutta aloilla, joiden ympäristövaikutukset jäävät pieniksi, mutta positiiviset ”säteilyvaikutukset” muuhun yhteiskuntaan leviävät laajoiksi.
Ei vanhoja kaavoja – ero Ruotsiin merkittävä
Lähihistorian perusteella Suomen ei ainakaan kannata toistaa vanhaa kaavaa. Vastauksena ei siis voi olla vain perinteisten alojen tutkimus- ja kehitystoiminta, vaan nähdäksemme aineeton arvonluonti yleisesti ja erityisesti luovat alat ovat välttämätön osa vastausta.
Silmiinpistävin ero Suomen ja Ruotsin välillä onkin Ruotsin olennaisesti runsaampi, ja ennen kaikkea laaja-alaisempi panostus aineettomiin tuotannontekijöihin. Etlan tutkimuksen mukaan Ruotsi näyttää myös saavan merkittävästi Suomea enemmän irti innovaatioista, joiden vaikutus on peräti 17-kertainen verrattuna Suomen lähellä nollaa olevaan vaikutukseen.
Mielestämme investoinnit onkin Suomessa tähän asti ymmärretty liian suppeasti, ja osin jo menneen teollistuneen maailman ehdoilla. Erityisesti luovien alojen kehittämispotentiaali on jäänyt liian vähäiseen rooliin. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on kummassakin luotu erilliset valtiolliset strategiat, joiden avulla luovia aloja käsitellään aineettoman pääoman ja yhteiskunnallisen arvonlisän näkökulmasta.
Mitkä ovat Suomeen jäävät tuotot?
Suomen tulisikin nyt pikaisesti määrittää perinteisten alojen tutkimusta ja tuotekehitystä laajempi tavoite tulevaisuusinvestointeja tehtäessä. Pääajatuksena investointien suuntaamisessa tulee olla niiden Suomeen jäävät yhteiskunnalliset tuotot. Ajatukseen sisältyy myös investoinnin säteily muualle yhteiskuntaan nyt ja tulevaisuudessa.
Suomessa luovia aloja ja niiden yhteiskunnallista merkitystä ovat tahoillaan tutkineet niin Aalto-yliopisto, Etla kuin VTT:kin. Esimerkiksi VTT arvioi luovien alojen liikevaihdoksi vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Yli puolet tästä summasta koostui digitaalisten pelien ja TV-tuotantojen kaltaisista monistettavista sisällöistä ja loput erilaisista luovista palveluista ja tapahtumista, kuten konserteista ja festivaaleista.
Laajan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, arvonlisän luonnin ja muuhun yhteiskuntaan leviävän säteilyvaikutuksen osalta ilmeinen esimerkki on Tove Janssonin Muumi-hahmot. Tuore esimerkki taiteen laajasta vaikutuksesta on Kaija Saariahon säveltämä ja Sofi Oksasen librettoon perustuva Innocence-ooppera: taloudellisesti menestynyttä oopperaa esitetään täysille katsomoille eri puolilla maailmaa, minkä lisäksi se on uudistanut rohkeasti vakiintunutta taidemuotoa ja kyennyt koskettamaan syvästi sen kokenutta yleisöä.
Esimerkiksi VTT arvioi luovien alojen liikevaihdoksi vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Suomen kaltaisen pitkälle kehittyneen talouden kukoistus rakentuukin sen kyvylle tuottaa ja soveltaa uusia ideoita – niiden tyypistä riippumatta. Nykyiset kannustimet ja tukipolitiikka sopivat kuitenkin huonosti luovien alojen edistämiseen Luovien alojen ”skaalautumisen” haasteina ovat pirstaleisuus ja painottuminen yksinyrittäjyyteen.
Luovien alojen yhteiskunnallinen merkitys on suuri
Sekä alan itsensä että myös t&k-investointien vaikuttavuuden näkökulmasta olisi syytä kirkastaa luovien alojen arvonluonnin ja yhteiskunnallisen säteilyn prosessilogiikkaa. Pidemmälle tähystäessä yksi keskeisimpiä kansallisia kysymyksiämme on, miten pääsemme kansakuntana kohti kasvavaa aineetonta arvolisäystä ja hyvinvointia?
Luovien alojen yhteiskunnallinen merkitys on paljon suurempi kuin ensimmäinen silmäys antaisi ymmärtää. Siksi on tärkeää, että niiden tukeminen ja kehittäminen nähdään strategisena investointina yhteiskuntaan, joka tuottaa monipuolisia, laaja-alaisia ja kestäviä hyötyjä kaikille kansalaisille.
Teimmepä mitä tahansa, niin ainakaan vanhaa kaavaa ei kannata toistaa. Luoville aloille on luotava oma kasvustrategia. Laaja-alaisten ja kestävien hyötyjen lisäksi kyse on myös investointien tuottavuudesta ja elinkeinorakenteemme välttämättömästä uudistumisesta.”
Kaarlo Hildén
rehtori, Taideyliopisto
Petri Rouvinen
tutkimusneuvonantaja, Etla
Teksti on julkaistu alunperin Kauppalehdessä 25.8.2024.