Taide vahvistaa kokonaisvaltaista ihmisyyttä terveydenhoidossa
Lääketieteessä ihminen on nähty usein ensisijaisesti lääkittävänä kehona, mutta ajat ovat muuttumassa. Runsas vuosi sitten Lääkärilehden pääkirjoituksessa todettiin, että lääketiede tarvitsee kumppanikseen humanismia ja taidetta. Mikä voisi olla taiteen anti ihmisten terveydelle?
Harmaana marraskuun päivänä vuonna 2019 Helsingin Musiikkitalon pienessä salissa oli odottava tunnelma. Muutaman kymmenen ihmisen joukko oli kerääntynyt kuulemaan Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan toimiston laajan tutkimusraportin tuloksia. Tuntui erityiseltä, että merkittävän raportin tulokset julkistettiin Suomessa.
Taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutusten merkityksen kannalta raportti oli käänteentekevä.
Raportin mukaan taiteisiin osallistumisella todettiin olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa lasten kehitykseen, painon pudotukseen, surutyöhön, kuntoutukseen, kivun hallintaan ja vanhenemiseen liittyvän heikkouden ennaltaehkäisyyn. Lisäksi sen todettiin olevan hyväksi diabeteksen, mielenterveyden, traumaperäisen stressin, sydän- ja verisuonisairauksien sekä neurologisten häiriöiden hoidossa.
WHO:n raportti osoittaa yli 900 tutkimusartikkelin otoksella, että taide voi vaikuttaa sekä ihmisten psyykkiseen että fyysiseen terveyteen kokonaisvaltaisesti. Tutkimustulokset koottiin yli 3000:sta eri puolilla maailmaa tehdystä tutkimuksesta.
(Juttu jatkuu linkin alapuolella.)
Taideyliopiston silloisen CERADA-tutkimuskeskuksen johtaja Kai Lehikoinen oli vertaisarvioinut raportin ja oli mukana isännöimässä julkaisutilaisuutta laajan ArtsEqual-tutkimushankkeen varajohtajana. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksiin liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
Lehikoisen mukaan sen aikana on tapahtunut suuri muutos. Kun hän aloitti, taiteen terveysvaikutuksista ei juuri puhuttu julkisuudessa.
“Nykyisin vaikutukset ovat tunnetumpia sekä taiteen kentän sisällä käytävissä keskusteluissa että kansallisesti.”
Elämänlaatu voi parantua taiteen keinoin
Kai Lehikoisen oma tie taiteen ja hyvinvoinnin kysymysten parissa alkoi eurooppalaisen Quality of life -hankkeen (2009-2013) kautta. Hankkeessa tutkittiin muun muassa keinoja, joilla omaiset voivat kommunikoida muistisairaiden kanssa siinä vaiheessa, kun kieli katoaa.
“Tunsin ihmisiä, jotka työskentelivät eri taideterapioiden alueilla. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, jolloin törmäsin työskentelyyn, jossa ei lähdetty terapian näkökulmasta vaan haettiin taiteista ratkaisuja, jotka parantaisivat ihmisten elämänlaatua.”
Jo tätä ennen Lehikoista oli tanssin ohjaavana läänintaiteilijana alkanut kiinnostaa ajatus taiteellisen ajattelun ja taidelähtöisten menetelmien viemisestä taidealan ulkopuolelle.
“Valtiovarainministeriön johtamisen kehittämishankkeessa vaikuttanut Hely Kehä mainitsi joskus 2000-luvun alkupuolella, että tulevaisuudessa merkittävimmät uudet oivallukset ja tehtävät sijoittuvat toimialojen välisille yhdyspinnoille. Sitä ajatusta olen kantanut mukanani koko urani.”
Syvät vaikutukset vaativat henkilökohtaisen taidesuhteen
Jotkut esimerkit taiteen terveysvaikutuksista ovat suorastaan hämmästyttäviä. Youtubesta voi katsoa 14 vuotta vanhan videon, jossa yhdysvaltalainen hoitaja antaa sulkeutuneelle muistisairaalle kuulokkeet. Niistä kuuluu hänen lempimusiikkiaan. Muistisairaan mieliala kohenee silmänräpäyksessä: hän alkaa ilmehtiä ja laulaa musiikin mukana. Kuuntelukokemuksen jälkeen hän vastaa haastattelijan kysymyksiin melkein kuin olisi terve.
Myös tanssi on noussut viime aikoina otsikoihin muun muassa todella monipuolisena ikääntymiseen liittyvien vaivojen ennaltaehkäisijänä: tanssi parantaa monenlaisia fyysisen toimintakyvyn osa-alueita, ja samalla siihen liittyy emotionaalisia ja sosiaalisia tekijöitä, joilla on positiivinen vaikutus hyvinvointiin.
Pitäisikö siis jokaisen eläkeikää lähestyvän aloittaa tanssiharrastus?
Kai Lehikoinen muistuttaa, että taide itsessään ei aina välttämättä lisää hyvinvointia – erityisesti, jos sen kokijalla ei ole siihen henkilökohtaista suhdetta.
“Vaikutusten syntyminen edellyttää yleensä, että ihmisellä on valmiuksia ja mahdollisuus luoda suhde taiteeseen, mikä edesauttaa taiteen syvää kokemista ja siten hyvinvointivaikutusten syntyä.”
Lehikoinen on luonut mallin, jonka mukaan kulttuurihyvinvointiin tarvitaan useita tekijöitä. Kaiken pohjalla ovat ihmisoikeudet, jotka takaavat kulttuuriset oikeudet jokaiselle. Kulttuuriset oikeudet ovat kuitenkin vain lain kuollut kirjain, jos yksilöllä ei ole käytännössä mahdollisuuksia osallistua taiteen tekemiseen, kokemiseen ja oppimiseen esimerkiksi maantieteellisten ja taloudellisten syiden tai vaikkapa liikuntarajoitteiden ja harrastuspaikkojen esteellisyyden vuoksi.
Osallistumismahdollisuudetkaan eivät vielä riitä, jos osallistumiseen ei ole valmiuksia. Näitä valmiuksia tulisikin vahvistaa kaikkien osalta, jotta taiteeseen osallistumisen tasa-arvoisuus toteutuisi.
“On myös tutkimusta, joka osoittaa taiteella olevan vaikutuksia taiteen kokijoihin ilman, että tiedämme tutkittavien henkilökohtaisesta taidesuhdeesta tai sen laadusta, mutta näkemykseni on, että syvät kulttuurihyvinvoinnin vaikutukset syntyvät aktiivisen taiteisiin osallistumisen kautta.”
Vastakkainasettelu vapaan ja terveysvaikutteisentaiteen välillä on turhaa
Terveysvaikutteinen taidetoiminta on saanut myös kritiikkiä. Ajatellaan, että hyvinvointi- ja terveysvaikutusten liiallinen korostaminen pelkistäisi taiteen ainoastaan välineeksi niiden saavuttamiseen. Ikään kuin terveysvaikutukset olisivat taiteen ainut tai tärkein tavoite ja taide olisi niille alisteinen. Vallassa on myös käsitys, että jotta taiteella olisi positiivisia terveysvaikutuksia, myös taiteen pitäisi tuottaa pelkästään hyvää mieltä, mikä rajoittaisi taiteen vapautta.
Taiteen autonomian ja taiteilijan vapauden puolustamisen lisäksi kriitikot ovat myös pelänneet soveltavan taiteen vievän resursseja taiteen tekemiseltä.
Taiteen, tieteen ja sananvapaus ovat keskeisiä ja entistäkin keskeisempiä nykymaailmassa, Lehikoinen painottaa.
“Jos taiteen vapautta lähdetään rahoituksella määrittämään poliittisesti, hyvin nopeasti se, mitä tuotetaan ja mistä keskustellaan, vinoutuu. Vapaus tarjoaa mahdollisuuden moninaisuuteen, ajatusten haastamiseen ja uuden löytämiseen.”
Lehikoinen korostaa, ettei ole olemassa jotain yhtä taidetta, vaan taiteella on hyvin monenlaista arvoa, joka riippuu asiayhteydestä.
“Taiteilijoilla tulee olla vapaus tehdä taidetta ilman muita tavoitteita niin halutessaan. Jotkut taiteilijat kuitenkin haluavat tuoda taiteellista ajattelua muiden toimijoiden asiayhteyksiin ja tuottaa muutosta yhdessä, vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja parempaan tulevaisuuteen. Näilläkin taiteilijoilla on vapaus valita oma toimintakenttänsä.”
Terveysvaikutuksia ei synny pelkästään hyvän mielen taiteesta. Esimerkiksi taideterapia on tunnustettu hoitomuoto, jossa taiteen kautta voidaan käsitellä hyvinkin hankalia tunteita.
Terveysvaikutuksia ei myöskään synny pelkästään hyvän mielen taiteesta. Esimerkiksi taideterapia on tunnustettu hoitomuoto, jossa taiteen kautta voidaan käsitellä hyvinkin hankalia tunteita.
Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Taideyliopiston tutkijatohtori Taru Koiviston tutkimus keskososastolla työskentelevien sairaalamuusikoiden työstä. Sairaalamuusikko on sairaalamusiikkiin erikoistunut ammattimuusikko, joka tuo musiikillisen ja pedagogisen osaamisensa hoitoympäristöön.
Koiviston mukaan toisinaan keskosvauvojen vanhemmat toivoivat sairaalamuusikoilta lauluja, jotka käsittelivät vaikeita asioita. Sairaanhoitaja kertoi Koiviston haastattelussa pelänneensä, että surullinen musiikki saisi vanhemmat ajattelemaan liian synkkiä asioita, mutta hän huomasi, että vaikutukset olivat aina positiivisia.
Kun aihetta tarkastelee syvemmin, vastakkainasettelu häviää: Kaiken taidetoiminnan ytimessä on vapaa ja moniääninen taidekenttä, joka tekee monipuolista ja kunnianhimoista taidetta omista lähtökohdistaan käsin. Juuri tällaisella taiteella voi olla vahva rooli yhteiskunnassa ja paljon tarttumapintaa ihmisten elämässä. Sitä kautta sillä on myös suurin potentiaali tuoda merkitystä ja hyvinvointia ihmisille laajemmin.
Kaunokirjallisuuden lukeminen herkistää kuuntelemaan potilasta
Yhdellä esityksellä tai teoksella voi olla valtavasti erilaisia vaikutuksia yleisöönsä. Tästä tarjoavat esimerkin Taideyliopiston kurssit, joilla luetaan kaunokirjallisuutta ja tehdään kirjoitusharjoituksia.
“Silloin kun kaunokirjallisuutta luetaan ryhmissä, alkaa tapahtua ennalta arvaamattomia asioita. Etukäteen ei voi päättää, mitä niillä opitaan. Hyvä kaunokirjallisuus vaikuttaa niin monilla tavoilla ja eri ihmisille eri tavoin”, toteaa Taideyliopiston professori Jussi Valtonen.
Hän on ollut järjestämässä kursseja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Heidän parissaan kurssit ovat olleet erittäin suosittuja ja saaneet paljon hyvää palautetta. Kurssien takana on Health, narrative and the Arts -tutkimushanke, jota Valtonen luotsaa.
Kurssien tavoitteena on ollut tukea terveydenhuollon ammattilaisten hyvinvointia ja ammattitaitoa: potilastyössä on tärkeää osata kuunnella ihmisiä ja taitoa voidaan harjoitella kaunokirjallisuuden avulla.
Valtonen uskoo, että kurssille oli tilausta, koska ne ovat saaneet niin myönteisen vastaanoton.
Kirjoitustyöpajoissa ei ole esteettisiä tavoitteita eikä tavoitteena ole tulla ammattikirjailijoiksi.
“Taiteen harrastaminen elävöittää tavallista elämää.”
Työpajojen palautteissa tulee esiin, että osallistujat ovat löytäneet kirjallisuuden uudelleen työpajojen myötä.
“Se on myös asiakaspalvelua. Tekstivalinnat tekee joku muu, eikä tarvitse itse valita, mitä lukisi.”
Valtosella on ollut myös vastaava kaunokirjallisuusryhmä HUS:in neurologisille kuntoutujille.
“Kaunokirjallisuus toimii joustavasti erilaisiin tarpeisiin. Huomasimme, että se on myös todella monipuolista neuropsykologista kuntoutusta, koska analyyttisessä lukemisessa ja kirjoittamisessa tarvitaan paljon kognitiotaitoja.”
Lääketieteen ja taiteen välillä on kuilu
Jussi Valtosen tie narratiivisen lääketieteen pariin lähti tunteesta, että jotain puuttui.
“Neuropsykologina ja terveydenhuollon ammattilaisena tunsin, että jotain olennaista puuttui terveydenhuollon maailmasta. Se oli koko ajan tuntunut omituiselta, mutta en ollut osannut kysyä, miksi tämä on näin tai miksi koneisto toimii niin kuin se toimii.”
Kun Valtonen sai tietää Yhdysvalloissa Columbian yliopiston narrative medicine -ohjelmasta, se tuntui samaan aikaan itsestäänselvältä ja hämmästyttävältä. Joku muukin oli huomannut aukon ja ymmärtänyt, että sen voisi täyttää kaunokirjallisuudella.
“Minulla oli tausta sekä terveydenhuollossa että kirjailijana ja kirjoitusryhmien vetäjänä, joten ajatus tuntui heti hyvältä.”
Vuoden 2024 loppupuolella Lääkärilehti omisti taiteen vaikutuksille teemanumeron, jonka pääkirjoituksessa todettiin lääketieteen tarvitsevan humanismia ja taiteita. Vaikuttaa siltä, että taiteen terveysvaikutukset ovat vakuuttaneet ainakin osan lääkärikunnasta.
Aukon täyttämisessä riittää kuitenkin vielä tekemistä.
Valtonen ottaa esimerkiksi lääketieteellisen tutkimuksen, jossa tutkittiin liikunnan vaikutusta masennukseen. Tanssi oli eri lajeista ylivoimaisesti paras apu. Muut tekijät kuten masennuslääkkeet jäivät kauas taakse.
“Tanssin vaikutusta on tutkittu silti häviävän vähän verrattuna masennuslääkkeisiin.”
Toimialojen rajoja tulee madaltaa entisestään
Meillä on siis paljon tutkimusnäyttöä ja suosituksia, mutta mitä seuraavaksi? Miten saadaan taiteen terveysvaikutukset osaksi kansanterveyttä?
Kai Lehikoisen mukaan käytännöt ovat vielä hajanaisia.
“Hyvinvoinnin edistäminen on koko hallinnon tehtävä, ei vain sosiaali- ja terveysalan vastuulla. Tarvitaan paljon lisää yhteistyötä eri tahojen välille. Hyvät käytännöt pitää saada osaksi arkea.”
Lehikoista kiinnostaa edelleen juuri tämä – miten toimialojen rajoja saadaan madallettua ja yhteistyötä parannettua.
“Taideyliopistolla on merkittävä potentiaali ja hyvät edellytykset vahvistaa kulttuurihyvinvointiin liittyvää asiantuntemusta yhteiskunnassa. Kulttuurihyvinvoinnin tulisi olla myös osa taidepedagogiikkaa. Tähän ajattelin panostaa seuraavaksi.”
Tilaa uutiskirje!
Artikkeli on ilmestynyt Taideyliopiston uutiskirjeessä. Saat lisää yhtä kiinnostavaa luettavaa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat kuudesti vuodessa ilmestyvän uutiskirjeemme. Tee tilaus täällä!
Oletko jo uutiskirjeen tilaaja? Anna palautetta uutiskirjeestä tällä lomakkeella