Musiikkiteatteriopiskelijoiden uutuus tuulettaa 90-lukulaisia sukupuolirooleja

Taideyliopiston musiikkiteatterin opintokokonaisuuden ensimmäinen musikaali I Love You, You’re Perfect, Now Change eli käyttöohje kahdelle saa ensi-iltansa perjantaina. Rakkaudesta ja parisuhteesta kertovaa komediaa on muokattu reippaalla kädellä nykyaikaisemmaksi.

Ryhmä opiskelijoita hengailee veden äärellä.
Sanni Siira

Mies on menossa leffatreffeille. Hän on antanut deitin valita leffan ja nyt kaduttaa.

”Tykkään actionista ja schwarzeneggeristä ja aina toimii myöskin stallone ja trillerikin on ok” – ja nainen on valinnut elokuvaksi nössöä draamaa.

Käynnissä ovat Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun musiikkiteatterin opintokokonaisuuden ensimmäisen musikaalin I Love You, You’re Perfect, Now Change eli käyttöohje kahdelle harjoitukset. Lavalla ovat musiikkiteatterin opiskelijat Joona Vallenius ja Anna Stenberg, ja kohtaus tapahtuu tietysti laulamalla.

Stereotyyppisen alkuasetelman jälkeen tapahtumat etenevät yllättävään suuntaan ja treffit saavat lopulta onnellisen päätöksen. Katsojaa naurattaa ja vähän myös liikuttaa.

Nykyaikainen komedia rakkaudesta

Episodimaisesti rakkautta ja parisuhteita elämän eri vaiheissa käsittelevä musikaali I Love You, You’re Perfect, Now Change sai ensi-iltansa New Yorkissa vuonna 1997, ja suosittua komediaa esitettiin yli kymmenen vuotta putkeen.

Musiikkiteatteriopiskelijoiden tuotannoksi teos valikoitui pienimuotoisuutensa vuoksi, sanoo musiikkiteatterin vastuuopettaja, näyttelijäntaiteen koulutusohjelman musiikin lehtori Markku Luuppala.

”Se on tehty alun perin kahdelle miehelle ja kahdelle naiselle ja sävelletty niin, että orkesterina on vain piano ja viulu.”

Musiikkiteatterilaisten uudessa, modernisoidussa versiossa ”sukupuolet on heitetty helkuttiin”, Luuppanen sanoo. Lavalla on neljä naista ja yksi mies, ja rooleja esitetään ristiin rastiin.

”Tietääkseni tätä ei ole aiemmin tällä tavalla toteutettu. Lauluihin se tietysti vaikuttaa, mutta haasteista on selvitty hyvin.”

Käsikirjoitusta on muutenkin muokattu nykyaikaisemmaksi, Luuppanen sanoo.

”Kyllähän joistain lauluista huomaa, että ne on kirjoitettu 90-luvulla. Maailma on muuttunut yllättävän paljon. Olemme jättäneet kokonaan pois kohtauksia, joiden kulma ei meidän mielestä ollut enää tätä päivää.”

Samaa sanoo musiikkiteatterin opiskelija Katariina Lantto, jolla on esityksessä sekä mies- että naisrooleja.

”Alkuperäinen materiaali on sukupuoliasetelmiltaan aika stereotyyppistä. On ollut kiinnostavaa seurata, miten se Minna Harjuniemen ohjauksessa on muokkautunut ja asettunut osaksi nykykeskusteluja sukupuolesta ja parisuhteista.”

”Minullakin on yksi soolobiisi, jossa alun perin vanhempi mies miettii, voisiko vaihtaa nuorempaan naiseen. Olen onnellinen, että voin nuorena naisena laulaa sen toisesta näkökulmasta”, Lantto sanoo.

Uutta suomalaista musiikkiteatteria

Taideyliopiston kaksi vuotta sitten aloitettu musiikkiteatterin opintokokonaisuus on vastannut suoraan ammattikentän tarpeisiin, sanoo Luuppanen, jonka toiveissa on, että 30 opintopisteen sivuainekokonaisuus laajenisi tulevaisuudessa maisteriohjelmaksi.

Luuppasen mukaan asenne musiikkiteatteria kohtaan on viime vuosina muuttunut. Se kuuluu keskusteluissa ja näkyy musiikkiteatteriopintojen suosiossa. Opiskelemaan hakeutuu niin klassisen taustan laulajia kuin näyttelijä- ja ohjaajaopiskelijoitakin.

”Musiikkiteatteri ei ole enää vain jotain mitä on pakko tehdä, vaan sitä pidetään oikeasti kiinnostavana. Moderni musikaali voi olla sisällöllisesti ja tekstillisesti hyvin antoisaa vaikka olisi läpisävellettykin.”

Taideyliopiston musiikkiteatterikoulutuksessa aiotaan tulevaisuudessa panostaa moderniin suomalaiseen musiikkiteatteriin. Ensi vuonna on tarkoitus saada ensi-iltaan ensimmäinen oma tilausmusikaali.

”Tällä kertaa tehdään jotain ihan uutta. Teoksella on kaksi kirjoittajaa, säveltäjät Sibelius-Akatemiasta, lavalla toivottavasti isompi ensemble ja kunnon orkesteri”, Luuppanen sanoo, muttei paljasta vielä enempää.

Sitä odotellessa voi käydä seuraamassa Suomen tulevien musiikkiteatterin tekijöiden tulkintoja kommelluksista rakkauden ja parisuhteiden maailmassa. Samastumispintaa löytyy, Luuppanen sanoo.

”Kyllä siinä on hyvinkin relevanttia tämän päivän asiaa, varsinkin kun on itse sen verran vanhaa polvea, että on käynyt läpi kaiken sen treffeistä ja häistä ja lasten kasvatuksesta ruuhkavuosiin, ja vielä ero päälle. Ne ovat ikuisuusasioita.”

Kirjoittaja: Silja Ylitalo