Elävän musiikin barometrit vuodelta 2024: Huono taloudellinen tilanne heijastuu myös keikka- ja festivaalikäynteihin
Sibelius-Akatemian julkaisusarjassa on ilmestynyt kattava raportti Festivaalibarometrin 2024 ja Venuebarometrin 2024 tuloksista. Festivaalibarometri kartoittaa rytmimusiikkifestivaaleilla kävijöiden näkemyksiä, ja Venuebarometri keskittyy keikka- ja konserttikävijöihin. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry toteuttaa barometrien taustalla olevat festivaalien ja elävän musiikin esityspaikkojen yleisökyselyt.
Hintatasolla on festivaalikävijöille yhä suurempi merkitys
Loka-marraskuussa 2024 toteutettuun Festivaalibarometrikyselyyn vastasi 17 100 festivaalikävijää. Tuloksista ilmeni, että festivaaliosallistumiseen vaikuttivat edellisvuosien tapaan eniten lippujen hinnat, ohjelma ja ystävät.
Huono taloudellinen tilanne näkyi esimerkiksi siinä, että yleisön kiinnostus osallistua festivaaleille jatkossa oli mittaushistorian alhaisimmalla tasolla. Tämä näkyi myös kesän 2025 festivaaleilla, kun useat festivaalit saivat aiempaa vähemmän yleisöä.
Puolella vastanneista festivaalikävijöistä oli käytössään vähemmän rahaa kuin aiemmin. Lippujen hinnan ja festivaalialueen palvelujen hintatason merkitys nousi aiemmista vuosista. Keskimäärin festivaaleilla käytettiin kuitenkin vuoden 2024 aikana yli 50 euroa enemmän kuin vuonna 2022. Vastaajat käyttivät vuoden 2024 festivaalikäyntiinsä kaikkine kuluineen lähes 500 euroa.
Keikkakokemuksessa tärkeintä on asiakaspalvelu
Venuebarometriin vastasi lähes 2 500 keikka- ja konserttikävijää niin ikään loka-marraskuussa 2024. Keikkaelämyksen tärkein yksittäinen tekijä oli asiakaspalvelu, jonka jälkeen tulivat järjestyksenvalvonta ja WC-tilojen puhtaus ja siisteys. Keskimääräinen keikkakohtainen kulutus oli kaikkine kuluineen noin 117 euroa, missä oli nousua vuodesta 2022 yhteensä 12 euroa. Myös keikka- ja konserttikävijöistä lähes puolella oli vähemmän rahaa käytettävissään kuin aiemmin. Tätä näkemystä vahvistivat lippuhintojen ja keikkapaikan palveluiden hintatason merkityksen nousu edellisestä kyselystä.
Vähemmistöryhmien kokema epäasiallinen kohtelu nousi keikoilla ja konserteissa
Festivaaleilla, keikoilla ja konserteissa koetusta epäasiallisesta kohtelusta kysyttiin nyt toista kertaa. Festivaalien osalta epäasiallisen kohtelun määrä oli laskenut kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2022 (30% => 27%). Keikoilla ja konserteissa se oli noussut saman verran (23% => 26%).
Epäasiallista kohtelua kokivat eniten nuoret, naiset, ei-binääriset ja muihin vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt. Miehistä epäasiallista kohtelua oli kohdannut festivaaleilla 19 prosenttia, keikoilla ja konserteissa 22 prosenttia. Naisista 31 prosenttia oli kokenut festivaaleilla epäasiallista kohtelua, keikoilla ja konserteissa 29 prosenttia. Ei-binäärisistä festivaaleilla epäasiallista kohtelua oli kohdannut 56 prosenttia, keikoilla ja konserteissa 58 prosenttia.
Kun enemmistöön kuuluvista henkilöistä epäasiallista kohtelua oli kohdannut festivaaleilla 35 prosenttia ja keikoilla/konserteissa 24 prosenttia, vähemmistöön kuuluvista sitä koki festivaaleilla 46 prosenttia ja keikoilla tai konserteissa 59 prosenttia. Keikkojen ja konserttien osalta vähemmistöryhmien kokema häirinnän määrä kasvoi peräti 20 prosenttiyksikköä vuodesta 2022. Suurimmat vähemmistöryhmät olivat seksuaalivähemmistöt, vammaiset, sukupuolivähemmistöt, etniset ja kansalliset vähemmistöt sekä kielivähemmistöt.
Vaikka epäasiallisen kohtelun määrä festivaaleilla olikin laskenut, on tilanteessa vielä parantamisen varaa. Keikka- ja konserttipaikoilla tilanne oli huonontunut, ja sen korjaaminen vaatii merkittävästi työtä.
Barometreja hallinnoi LiveFIN ry ja ne toteutetaan yleisökyselyinä kahden vuoden välein. Festivaalibarometria on tehty vuodesta 2014 ja Venuebarometria vuodesta 2020 alkaen.
Lisätietoja
Tutkija Maarit Kinnunen
maarkinn@ulapland.fi