Sibelius-Akatemian dekaani Kaisa Rönkkö uskoo uteliaisuuden ja vastuullisen vapauden voimaan
Rönkkö aloitti tehtävässään tammikuussa 2026. Kysyimme hänen näkymyksiään muun muassa yhteiskuntasuhteista, johtamisesta ja jännitteistä.
Rönkkö korostaa, että taide syntyy aina suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Siksi Sibelius-Akatemian tulee olla tiiviissä vuoropuhelussa ympäristön kanssa sekä koulutusorganisaationa että aktiivisena keskustelukumppanina ja vaikuttajana.
Uusi dekaani tuntee astuneensa yhteisöön, jossa perusteet ovat vahvat. Samalla maailma ympärillä kuitenkin muuttuu, ja johtamisen täytyy muuttua sen mukana.
“Tehtäväni on luoda tilaa ja toimia eräänlaisena tulkkina byrokratian kielen, yhteiskunnan ja taiteen välillä ja muistuttaa, mistä tässä kaikessa oikeasti on kyse: itse taiteesta.”
Yhteiskunnan moninaistuessa on syytä pysähtyä pohtimaan, Sibelius-Akatemian toiminta tavoittaa ja millaisista lähtökohdista Sibelius-Akatemiaan tullaan. Siksi yhteiskuntasuhteet, vaikuttavuus ja aktiivinen keskusteluyhteys ympäröivään yhteiskuntaan ovat Rönkölle keskeisiä
“Meillä opiskelee rinnakkain musiikinopettajia, kansainvälisiä kapellimestareita, kirkkomuusikoita ja huippusolisteja. Täällä heijastuu se sukupolvien ketju, jonka kautta tavoitamme yhteiskunnan laajasti ja aivan ainutlaatuisella tavalla. Toimintamme kytkeytyy laajasti ja kansainvälisesti yhteiskuntaan ja musiikkielämään pelimusiikista peruskoulun musiikinopetukseen ja alan erilaisiin käytäntöihin. Tutkimus muodostaa tätä kokonaisuutta läpäisevän ulottuvuuden.”
Rönkkö haluaa, että Sibelius-Akatemia kouluttaa rohkeita mutta realistisia taiteilijoita ja pedagogisia osaajia: ammattilaisia, jotka tunnistavat taidealan reunaehdot myös yliopiston ulkopuolella. Yhteiskuntasuhteiden eteen tulee tehdä töitä.
“Tehtäväni on varmistaa, että se mitä Sibelus-Akatemiassa tehdään on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja ennenkuulumatonta ja että sen merkitys on myös helppo ilmaista sanoin ja teoin ja todentaa.”
Rönkkö korostaa korkeatasoisen instrumenttiopetuksen, pedagogisten taitojen ja taiteellisen käsityöläisyyden arvostamista. Ne ovat Sibelius-Akatemian vetovoiman keskiössä.
“Taiteen tekemisen ytimessä on taito. Siitä emme voi emmekä saa antaa periksi, vaikka ympäristö muuttuu. Opetuksen tehtävä ei toisaalta ole myöskään suojella opiskelijoita todellisuudelta, vaan auttaa heitä toimimaan sen keskellä. Siksi yhteys työelämään ei voi rajoittua yksittäisiin kursseihin, vaan sen tulee olla luonteva osa koko opintopolkua.”
Vapaus vaatii rakenteita ja sisältää myös vastuun
Rönkkö näkee vapauden käsitteen kykynä toimia maailmassa, joka ei aina ole reilu. Kantaakseen vapaus vaatii rakenteita ja vastuuta. Taiteen vapaus voi olla viisaasti johdettu tila, jossa uteliaisuus, taito ja jännitteet voivat tuottaa uutta.
“Meillä on vastuu auttaa opiskelijoita ymmärtämään, että työelämässä on rajoja asettavia rakenteita. Täysi vapaus voi kuulostaa ihanalta, mutta se synnyttää helposti kaaoksen. Viisaasti johdettu vapaus luo tilaa uusille ideoille ja uteliaisuudelle. Meidän täytyy rohkaista opiskelijoita myös olemaan uteliaita ja uskaltamaan.”
Uteliaisuus onkin Rönkölle sekä taiteen että tieteen elinehto. Hän pohtii, onko nykyisessä koulutusjärjestelmässä riittävästi tilaa eksymiselle, kokeilulle ja kohtaamisille.
“Uteliaisuus on hauras asia eikä se synny käskystä. Se vaatii aikaa, tilaa ja rakenteita, jotka tekevät sen mahdolliseksi. Kukoistaessaan uteliaisuus ruokkii kaikkea muuta toimintaa. En usko huolipuheeseen tai holhoukseen, mutta jos uteliaisuus on meille tärkeää, se täytyy rakentaa rakenteisiin.”
Jännitteet ovat taiteen voimavara
Maailma on täynnä jännitteitä ja vastakkainasetteluja. Rönkön mielestä tämä on osa myös taiteen olemusta: erilaiset jännitteet ovat osa taiteen historian ketjua, jossa uusi syntyy aina suhteessa vanhaan ja vastavoimien törmäyksissä. Siksi jännitteitä ei pidä poistaa tai “ratkaista” pois.
“Jos meillä ei olisi jännitteitä, se olisi oikeastaan suuri uhka taiteen vapaudelle. Se kertoisi siitä, että olemme yksiäänisiä. Maailma ei ole sellainen.”
Yksi keskeisimmistä taidekentän jännitteistä liittyy vapauden ja rakenteiden suhteeseen. Rönkkö painottaa, että jännitteet tulisi tehdä näkyviksi: ne eivät ole häiriö vaan resurssi.
Taidekentällä on taipumus joskus romantisoida konflikteja osana taiteen olemusta. Rönkkö huomauttaa, että johtajan ei tähän tule mennä mukaan.
“Taiteessa ajatellaan helposti, että kuohunta kuuluu asiaan. Jännitteistä pitää kuitenkin pystyä puhumaan rauhallisesti, arkisesti ja avoimesti. Viisas jännitteiden johtaminen tarkoittaa keskustelun mahdollistamista ja yhteisen suunnan kirkastamista. Reitit voivat olla erilaisia, mutta organisaatiolla täytyy olla yhteinen visio ja jaetut arvot. Ilman niitä jännitteet eivät ole rakentavia.”
Viisas johtaminen ei siis pyri harmoniseen yksimielisyyteen, vaan kestävään moninaisuuteen.
“Ratkaisevaa on se, onko meillä kykyä sanallistaa erilaisia jännitteitä ja kohdata ne. Jos annamme tilaa ja mahdollisuuden, siitä voi syntyä jotain uutta.”
Kuka Kaisa Rönkkö?
- Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaani kaudella 1.1.2026-31.12.2030
- toiminut Taiteen edistämiskeskus Taiken johtajana, Music Finland ry:n toiminnanjohtajana, Suomen kansallisooppera ja -baletin orkesteriosaston päällikkönä sekä Puolustusvoimien pääesikunnassa erikoissuunnittelijana
- työskennellyt myös toimitusjohtajana, managerina, muusikkona, pedagogina ja luovien alojen yritystoiminnan kehittäjänä
- opettaa pianonsoittoa eri-ikäisille oppilaille
- heräsi nuorena musiikin monipuolisuuteen ja voimaan Up with People -ryhmän innoittamana