Kansainvälinen kurssi kehittää akateemisia esiintymistaitoja
Musiikinteorian pedagogit, norjalainen Ram Reuven ja suomalainen Inkeri Jaakkola, löysivät yhteisen sävelen musiikkianalyytikkojen konferenssissa – ja loivat sittemmin kurssin, joka vastaa akateemisen esiintymisen tarpeisiin.
He tapasivat Edinburghissa heinäkuussa 2024 musiikkianalyytikkojen konferenssissa, jossa molemmat olivat puhujina. Nyt he ovat käynnistäneet kurssin, jossa opiskelijat oppivat esiintymistä – taitoa, joka avaa myös ovia verkostoitumiseen, jota konferenssit parhaimmillaan tarjoavat. Kurssi on eurooppalaisen IN.TUNE yliopistoallianssin ensimmäinen koulutuspilotti.
”Monet projektit ovat älyllisesti vireessä [in tune] – esitykset vain kaipaavat pientä hienosäätöä”, Ram Reuven sanoo.
Reuven on musiikinteorian apulaisprofessori Norjan Musiikkiakatemiassa (NMH). Hänen intohimonsa omaa alaansa kohtaan kuuluu puheessa, mutta se ulottuu myös musiikin ulkopuolelle.
Inkeri Jaakkolasta, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikinteorian lehtorista, Reuven löysi kumppanin kehittämään verkkokurssin konferenssikäytännöistä.
Akateemiseen työhön kuuluu usein oman tutkimuksen esittelyä kansainvälisesti, ja sekä Reuven että Jaakkola ovat vuosien varrella osallistuneet lukuisiin konferensseihin ympäri maailmaa, oppineet kollegoilta ja kehittäneet omia esiintymistaitojaan.
Oppilaitokset kyllä tarjoavat koulutusta kirjoittamiseen, viittaamiseen ja julkaisemiseen, mutta Reuven on huomannut, että esiintymiskoulutus on vähäisempää.
”Käsittääkseni akateemiseen esiintymiseen ei ole olemassa virallista koulutusta”, hän sanoo.
Tätä aukkoa he aikovat yhdessä paikata.
Kaikki hyötyvät esiintymistaidoista
Reuven on aloittanut esiintymistaitojen kehittämisen omien opiskelijoidensa kanssa kansainvälisessä musiikinteorian maisteriohjelmassa. Heihin on liittynyt Inkeri Jaakkolan opiskelijoita Helsingistä.
Koska kyseessä on pilotti, Reuven ajattelee, että kurssia on helpompi kehittää ensin yhtenäisellä ryhmällä. Lopullinen tavoite on kuitenkin laajentaa menetelmää myös muihin musiikin aloihin. Hän antaa esimerkin:
”Nykyään on tärkeää, että instrumenttiosaamisen lisäksi on myös hiottu puhe tai PowerPoint-esitys. Tätä kurssia voi muokata esiintyjien tarpeisiin. Esiintymistaidot ovat välttämättömiä kaikille tällä alalla.”
IN.TUNE-allianssiyhteistyön puitteissa hän toivoo, että lopputulos voidaan jakaa myös muille verkoston oppilaitoksille. Tavoitteena on rakentaa pysyvä ja toistettavissa oleva kurssi, ei kertaluonteinen kokeilu.
Konferenssikäytännöt tutuiksi
Reuven korostaa myös kollegiaalisten suhteiden harjoittelun merkitystä kansainvälisessä kontekstissa.
”Se on erittäin tärkeä taito akateemisessa työssä, samoin kuin konferenssien toimintamekanismin ymmärtäminen”, hän lisää.
”On tärkeää tietää, miten haetaan konferenssiin ja esitetään materiaali niin, että se hyväksytään parhaiden tutkijoiden rinnalla. Mitä konferenssissa kannattaa tehdä, jotta siitä saa mahdollisimman paljon irti?”
Opiskelijat harjoittelevat kurssilla oman maisteritutkielmansa pohjalta. Reuven uskoo, että nykyiset opiskelijat ovat jo valmiiksi tottuneita videoihin, tutoriaaleihin ja esityksiin.
”He todennäköisesti tekevät sen paremmin kuin edeltävä sukupolvi. Mutta he voivat käyttää tehottomia materiaaleja, arvioida väärin aikataulun tai olla tiedostamatta yleisöön suuntautuvaa viestintäänsä.”
Simulaatio tuo taidot käytäntöön
Kurssi koostuu kahdeksasta kahden tunnin verkkosessiosta, mikä mahdollistaa osallistumisen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Lopuksi järjestetään konferenssisimulaatio, jossa opiskelijat esittelevät omaa tutkimustaan tiukassa 20 minuutin formaatissa ja saavat ohjausta siinä, miten toimia aktiivisina yleisön jäseninä ja edistää hyvää keskustelua.
”Valmisteltua esitystä voisi käyttää oikeassa konferenssissa. Lisäksi esiintymiset ovat yksi tehokkaimmista tavoista vauhdittaa itse tutkimusta, koska ne pakottavat valmistelemaan, tiivistämään ja kiteyttämään sisältöä – ja siten tekemään konkreettista edistystä.”
Kansainvälisyys ja kieli
Reuven huomauttaa, että kieli voi olla haaste – kaikille englanti ei ole luonteva opiskelukieli. Koska musiikinteorian maisteriohjelma toteutetaan englanniksi, hän tietää sen tarjoavat mahdollisuuden kielen aktiiviseen harjoitteluun.
”Tämä onkin iso etu: oppia pitämään hyvä esitys englanniksi.”
Kurssi käynnistyi syyskuussa 2025 ensimmäisenä 16:sta IN.TUNE-allianssin rahoittamasta uudesta koulutuspilotista, jotka valittiin vuoden 2025 alussa. Kaikki sai alkunsa siitä, kun Ram ja Inkeri tapasivat konferenssissa – lounaspaikkaa etsiessä.
”Tämän IN.TUNE-yhteistyön alkusysäys yhteisellä lounaalla Edinburghin libanonilaisessa ravintolassa on hyvä esimerkki siitä, että tiedemaailma on kansainvälinen, ja kontaktit syntyvät maailmalla henkilökohtaisissa tapaamisissa. Kukaan ei tule kotoa kumppaniksi hakemaan – tai ei ainakaan kovin usein”, Inkeri Jaakkola sanoo.
”Siksi suosittelen osallistumaan konferensseihin, olipa kyse akateemisesta tai taiteellisesta tutkimuksesta tai tiedon jakamisesta. Hyviä asioita seuraa aina, ja tämä kurssi on siitä hyvä esimerkki”, Reuven summaa.
Alkuperäinen teksti: Karina Krokaa / Norges musikkhøgskole
Alkuperäiseen artikkeliin on lisätty Inkeri Jaakkolan sitaatti. Artikkeli on julkaistu alun perin Norges musikkhøgskolen verkkosivuilla. Lue alkuperäinen juttu täällä.
IN.TUNE
IN.TUNE on kahdeksan eurooppalaista yliopistoa yhdistävä allianssi musiikin ja taiteen alalla. Allianssissa toimivat yliopistot kehittävät yhdessä taidekoulutuksen ja tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Euroopan komissio on myöntänyt IN.TUNE:lle rahoituksen vuosille 2024-2027.