Arts management -opiskelija: Haluan olla mukana rakentamassa tulevaisuuden taidekenttää

21.11.2025 Haastattelut

Vuodet konsulttimaailmassa kirkastivat Oula Hyleen kutsumuksen taide- ja kulttuurialalle. Arts management -maisteriohjelmassa aiempien kokemuksien säikeet punoutuivat yhteen: pedagoginen osaaminen, ihmisläheinen johtaminen ja bisnesymmärrys auttavat rakentamaan kulttuurikentän tarvitsemia siltoja liike-elämään.

Kuka olet – ja millainen on ollut matkasi Arts management -maisteriohjelmaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa?

Olen Oula Hyle, toisen vuoden opiskelija Arts Management -maisteriohjelmassa. Luovuus ja vimma taiteiden pariin ovat olleet kantavia voimia arjessani jo pitkään. Olin mukana perustamassa teatteriyhdistystä jo lukioikäisenä, ja sittemmin sain vuosien ajan toimia eri taideyhteisöissä vaihtelevissa rooleissa, harrastajana ja ammattilaisena.

Olen taustaltani aikuiskasvatustieteilijä ja minulla on neljän vuoden työkokemus konsulttimaailmasta, muun muassa muodin ja designin kattojärjestö Fashion Finlandin rahoitusasiantuntijana sekä muilla toimialoilla rahoituksen ja yritystoiminnan kansainvälistymisen parissa.

Työtehtävät toivat laaja-alaista ymmärrystä yksityisen sektorin toiminnasta ja opin puhumaan businessmaailman kieltä. Vaikka moni asia kannusti jäämään alalle, ymmärsin, että voin siellä huonosti. Taideprojektit vapaa-ajalla auttoivat jaksamaan talouskasvun tavoittelun ja kilpailun keskellä vain tiettyyn pisteeseen asti, ja lopulta päätin ottaa loikan tyhjän päälle sekä hakea vielä kerran kouluun.

Pieneksi yllätyksekseni pääsin sisään Taideyliopistoon. Pedagoginen lähestymistapa ja ihmisymmärrys, konsultin työkalupakki sekä kokemukset taideprojekteista löysivät yhteisen sävelen Arts management -maisteriohjelmassa. Tuli sellainen olo, että ahaa tämä olikin vastaus; aiemmat, toisistaan erilliset säikeet punoutuivat kauniisti yhteen.

Mikä sai sinut valitsemaan Arts Management -maisteriohjelman?

Rakastin näyttelemistä ja haaveilin pitkään näyttelijän urasta. Sain mahdollisuuksia kokeilla myös ohjaajan ja tuottajan pestejä sekä tutustumaan syvemmin suunnittelijoiden ja tekniikan työhön. Hiljalleen minussa heräsi uudenlainen palo: näyttelemisen lisäksi liekkini sytyttivät taiteellisen toiminnan rakentaminen ja sen mahdollistaminen, että toiset pääsevät luomaan ja toteuttamaan omaa osaamistaan.

Aiemmissa opinnoissani minua kiinnostivat yhteiskunnan rakenteet sekä se, miten yhteisöt muodostuvat ja organisaatiot toimivat – ja miten niitä johdetaan. Samat teemat nousevat esiin tämän ohjelman nimessä: Arts management, society and creative entrepreneurship.

Kaipasin tutkintoa, joka ei keskittyisi vain tuottamiseen tai yhteen taiteen lajiin, vaan tarjoaisi laajempaa akateemista ymmärrystä koko taiteiden ja kulttuurin kentästä sekä kansainvälisen ulottuvuuden.

Tässä tutkinnossa teorian ja käytännön taitojen opiskelu, kontaktit kansainväliseen ammattikenttään sekä mahdollisuus sukeltaa syvälle kulissien taakse rakentavat antoisan pohjan taidealan hallinnon ja johtamisen tehtäviin. Minusta tuntuu, että saan yhdistää kykyni intohimooni taidealaa kohtaan.

Olen seurannut viime aikoina alan tilannetta sydän syrjällään, mutta toivon pääseväni taustani ja opintojeni avulla osaltani rakentamaan uusia siltoja kulttuurimaailman ja yhteiskunnan eri sektorien välillä.

Mitä muistat erityisesti hakuprosessista ja pääsykokeista?

Se oli kolmiportainen prosessi, joka alkoi motivaatioesseestä. En ole varmaan ikinä panostanut niin paljon kirjalliseen työhön. Se on ensimmäinen kosketus hakijasta raadille, mikä määrittää jatkoon pääsemisen. Käytin aikaa kirjoittamiseen ja luetutin kirjettä ystävillä. Halusin kertoa, kuka olen ja mitä ymmärrän tutkinto-ohjelman teemoista.

Koulutusohjelman johtaja Violeta Simjanovska on sanonut, että luokallamme on opiskelijoita, jotka antoivat oman äänensä kuulua hakutehtävissään.

Seuraavassa vaiheessa piti luoda ekosysteemikaavio valitsemastaan taideorganisaatiosta. Valitsin teatterikentältä Kansallisteatterin ja sain hyvän syyn tutustua siihen, mitä instituutiossa tapahtuu. Haastattelin talon väkeä, keräsin tietoa ja rakensin aineiston, josta koin valtavaa ylpeyttä.

Kolmas vaihe oli etähaastattelu. Suurin haaste oli rajallinen aika. Keskityin näyttämään oman persoonani. Vastaanotto oli inhimillistä ja lämmintä; raati osoitti aitoa kiinnostusta tutustua minuun. Sen jälkeen meni muutama viikko, ja saimme kuulla valinnoista.

Mitä opiskelijoilta odotetaan Arts Management, society and creative entrepreneurship -ohjelmassa?

Yhteisö on lämmin ja ihmisläheinen. Meiltä odotetaan valmiutta harjoitella sanallista ulosantia, tutkia omaa johtamisen tapaa ja kehittää omaa asiantuntijuutta sekä asioita eteenpäin vievää toimijuutta erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa.

Tärkeää on moniulotteinen ja kriittinen ajattelu sekä laaja kiinnostus taidealaa ja sen yhteiskunnallisia leikkauspisteitä kohtaan. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat keskiössä.

Tutkinnossa tarvitaan myös hyviä perslihaksia, sillä akateemisella kirjoittamisella on suuri rooli oppimisessa. Esseiden laatiminen auttaa jäsentämään omaa ajattelua eri kursseilla opiskeltavista ilmiöistä.

Ensimmäinen vuosi on hyvin intensiivinen, toisena vuotena kirjoitetaan gradua. Opiskelu vaatii tiukkaa sitoutumista, ja aikaa esimerkiksi työskennellä opintojen ohella on alussa niukasti.

Lisäksi meiltä odotetaan valmiutta haastaa toistemme ajatuksia sekä luennoitsijoita. Luokkamme koostuu erilaisista taustoista tulevista ihmisistä, jotka tuovat mukanaan omia näkökulmiaan eri kysymyksiin. Väittelytilanteet syntyvät turvallisessa ympäristössä, ja samalla säilyy mahdollisuus löytää yhteistä ymmärrystä.

On sattuman kauppaa, että juuri tämä porukka tuli yhteen. Jaamme samankaltaisen arvopohjan; meille on tärkeää ajaa tasa-arvoa ja kestävyysteemoja, toimia antirasistisesti ja -kolonialistisesti sekä pyrkiä tiedostamaan vallitsevat etuoikeudet.

Ihailen suuresti vuosikurssilaisiani ja opin heiltä jatkuvasti. Olemme valmiita kuuntelemaan ja kannustamme toisiamme kovasti. Luokassa ei luoda kilpailuasetelmia, vertailla suorituksia tai taistella opettajien huomiosta.

Miten kuvailisit opiskelijayhteisöäsi?

Kokemukseni on, että ihmiset haluavat tutustua toisiinsa ja ovat kiinnostuneita toistensa tekemisestä. On ollut etuoikeus saada seurata koko yhteisön toimintaa Taideyliopiston ylioppilaskunnan (TaiYo) hallituksen varapuheenjohtajana.

Opiskelijakulttuuri Taideyliopistossa on kuitenkin erilainen kuin esimerkiksi Helsingin yliopistossa, jossa toimin aiemmin ainejärjestöissä. Täällä vastaavaa perinteistä kulttuuria ei oikein ole, mikä oli aluksi vähän hätkähdyttävää.

Meillä on siitä huolimatta valtavasti potentiaalia luoda lisää omannäköistä yhteisöllisyyttä, joka vahvistaisi mielestäni monialaista yhteistyötä jo opiskeluaikana ja hyödyttäisi myös ammattikenttää. Etsimmekin TaiYossa tapoja rakentaa lisää yhteyksiä luokkien, koulutusohjelmien ja kampusten välillä.

Arts Management -ohjelmalla voisi olla luontainen rooli yhteisöllisyyden luotsaajana, sillä kursseillamme käy opiskelijoita eri koulutusohjelmista ja avoimelta kampukselta. Monet teemat, kuten kulttuuripolitiikka ja liiketoimintaosaaminen, ovat merkityksellisiä kaikilla taiteenaloilla. Verkostot syntyvät jo täällä, jos teemme niille tilaa.

Mikä opiskelussa on ollut parasta?

Parasta on ollut se, että saan vihdoin uppoutua alaan, josta olen aidosti kiinnostunut. En osannut ajatella, että luennoilla istuminen ja artikkelien lukeminen voisi olla näinkin innostavaa.

Lisäksi SibA ja Taideyliopisto tuntuvat panostavan opiskelijoihinsa paljon: opintomatkat Pariisiin ja Norjaan, vierailut Kallio-Kuninkalassa ja monet yliopiston tapahtumat edustavat kaikkea sellaista, mitä en osannut kaivata yliopisto-opinnoissa.

Proffat ovat kiinnostuneita mielipiteistämme ja tahtovat meidän oppivan. Pienet ryhmäkoot mahdollistavat antoisan vertaisoppimisen ja yhteisöllisen tunnelman luennoilla.

Millä tavoilla opinnot ovat vahvistaneet osaamistasi ja avanneet erilaisia uravaihtoehtoja?

Moni teema oli jo ennestään tuttu työkokemuksen ja aikaisemman koulutuksen kautta, mutta nyt tarkastelen samoja teemoja taiteen ja kulttuurin viitekehyksestä. Olen saanut uudenlaista ymmärrystä kulttuuripoliittisen kentän eri rakenteista ja mekanismeista.

Kaiken ohessa olen päässyt tekemään projekteja Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa ja osallistumaan muun muassa ministeritapaamisiin ylioppilaskunnan kautta.

Kun aloitimme, meitä kannustettiin “raivoisaan unelmointiin”, ja silloin mielessäni siinsi teatterinjohtajan pesti. Nyt vaihtoehtoja tuntuu olevan paljon enemmän: taidealan järjestöjen ja liittojen asiantuntija- tai tutkimustehtävät, taiteen ja kulttuurin rahoitusala tai miksei kansainvälisen luovan talouden tehtävät.

Hiljattain julkaisimme tieteellisen artikkelin, jota sain työstää avoimen kampuksen jatkuvan oppimisen ja työelämäpalveluiden tutkimusassistenttina. Jatko-opinnot ovat myös mielenkiintoinen mahdollisuus.

Oletko pystynyt hyödyntämään Taideyliopiston eri akatemioiden välisiä opintomahdollisuuksia?

Arts management -ohjelma tarjoaa niitä luontaisesti: Production Lab -kurssilla saamme hypätä tuottajaroolissa jonkun akatemian opiskelijan taideprojektiin. Itse olin mukana koreografiopiskelijan tanssiproduktiossa sekä Waves 25 -nimisen tapahtuman tuotannossa.

Vastaavia tilaisuuksia pitäisi olla enemmän. Esimerkiksi koko yliopiston yhteisillä työelämäosaamisen kursseilla voisi olla helppoa kohdata muiden akatemioiden opiskelijoita.

Mitkä ovat unelmasi tai suunnitelmasi valmistumisen jälkeen?

Ensimmäinen vähän naiivi vastaukseni on, että haluaisin löytää positioita, joissa voisin tukea taidekenttää voimaan paremmin ja auttaa nostamaan sen asemaa yhteiskunnassa.

Toinen haaveeni olisi päästä tekemään esittävän taiteen kentästä entistä kansainvälisempää. Olisi hienoa tuoda kansainvälisiä esityksiä Suomeen ja viedä suomalaista teatteria maailmalle.

Minkä vinkin antaisit tuleville hakijoille?

Hakijan sisäinen motivaatio on tärkeää. Miksi haluat päästä opiskelemaan, muunkin kuin tutkintonimikkeen takia? Kannattaa kirkastaa oman intohimon kohteet koko taide- ja kulttuurikentän laajuudelta.

Opiskeltavat taidot ja asiakokonaisuudet ovat äärimäisen ajankohtaisia taiteilijoiden työelämän ja työllistymisen kannalta. Tässä on kysymys ammattilaisista, jotka hallinnoivat, manageroivat, johtavat, resursoivat ja välittävät taidetta sekä puhuvat taiteen puolesta. Jos sinulla on kiinnostusta näihin tehtäviin, kannattaa ehdottomasti hakea.

Miten sitten pärjää hakuprosessissa? Ole rehellinen siitä, miksi haet ja näytä omaa persoonaasi. Itse nautin taidekentän kehyksessä juuri siitä, että täällä on tilaa näyttää omaa persoonaa enemmän kuin muilla sektoreilla. Voit nojata omaan erityislaatuisuuteesi, siihen lisämausteeseen, jonka tuot asiantuntijuuteesi. Sillä pääse pitkälle ja se otetaan täällä hienosti vastaan.