Vuosikatsaus lahjoittajille ja kumppaneille 2024
Taiteen koulutus ja tutkimus vahvistui lahjoittajien tuella ja yhteistyössä säätiökumppaneiden kanssa.
Rehtorin tervehdys
Hyvä lahjoittaja ja kumppani
Suomea on rakennettu sivistysvaltioksi 1800-luvulta lähtien kasvatuksen ja koulutuksen keinoin. Sivistyneisyyttä on pidetty paitsi kykynä toimia viisaasti vallitsevissa oloissa, myös taitona kuvitella, mikä voisi olla mahdollista ja millainen maailman tulisi olla. Olemme osanneet kuvitella itsenäisyyden, suomalaisen kulttuurin, koulutusjärjestelmän, tasa-arvon ja hyvinvointivaltion – yhteisen utopian, joka on kannatellut meitä kohti parempaa tulevaisuutta.
Tämän päivän Suomessa keskeinen haaste on visioiden puuttuminen. Ongelmien ydin ei ole talouskasvun hidastumisessa tai pienenevissä ikäluokissa, vaan mielikuvituksen ja utopioiden hiipumisessa. Tarvitsemme nyt uudenlaista visiointia – rohkeutta, elinvoimaa, tulevaisuudenuskoa ja kestävyyttä synnyttävää kuvittelua. Emme kaipaa naiiveja ihanneutopioita, emmekä maailmanlopun pelossa vellovia dystopioita. Kaipaamme tulevaisuuskuvitelmia, joissa on riittävästi vetovoimaa ja konkretiaa kehitystä ohjaamaan. Ideoita tulevaisuudesta, joka näyttäytyy puolustamisen arvoisena.
Taide auttaa meitä synnyttämään uusia utopioita. Runot, näytelmät, kuvataide ja musiikki antavat meille keinoja luoda merkityksiä ja tarkastella maailmaa myös itsellemme vieraista näkökulmista. Mielikuvitus on ihmiselle välttämätöntä: sen avulla voimme ymmärtää tekojemme seurauksia, hahmottaa vaihtoehtoja ja rakentaa parempaa huomista.
Tarvitsemme taiteilijoiden kuvittelu- ja eläytymiskykyä, jotta voimme kirjoittaa uudelleen suomalaisen ihanneyhteiskunnan tarinan. Voimme saavuttaa vain sen, minkä pystymme kuvittelemaan.
Kiitos tuestasi taidekoulutukselle ja luovalle ajattelulle!
Kaarlo Hildén, rehtori
Promootio juhlisti taidetta
Taideyliopiston historian toinen promootio järjestettiin Helsingissä elokuussa 2024. Promootiossa vihittiin 51 tohtoria, 57 maisteria sekä kahdeksan kunniatohtoria, muiden muassa tasavallan presidentti Alexander Stubb, kapellimestari Susanna Mälkki ja romanien lauluperinteen kerääjä Hilja Grönfors.
Musiikkitalon Konserttisalissa pidetyn promootioaktin jälkeen kaupunkilaiset pääsivät seuraamaan läpi Helsingin keskustan kulkevaa maistereiden, tohtoreiden ja kunniatohtoreiden ohjelmallista juhlakulkuetta. Juhlapäivä huipentui illalliseen ja promootiotansseihin Vanhalla ylioppilastalolla.
Taiteen koulutus ja tutkimus vahvistuu
Music Business -koulutus tähtää kansainvälisille markkinoille
Suomen ensimmäinen Music Business -koulutusohjelma tuo uudenlaista kaupallista osaamista kotimaiseen musiikkiteollisuuteen. Kaupallistamisen, viennin ja markkinoinnin osaamista vahvistava koulutus valmistaa asiantuntija- ja johtamistehtäviin sekä kotimaisilla että erittäin kilpailluilla globaaleilla markkinoilla. Ohjelmassa tehdään yhteistyötä mm. arvostettujen yhdysvaltalaisten instituutioiden kanssa. Kaksivuotinen englanninkielinen maisteriohjelma käynnistyy Sibelius-Akatemiassa syksyllä 2025 Teoston kulttuurisäätiön tuella.
J. Martina Roos ensimmäiseksi musiikkiteatterin professoriksi
Musiikkiteatterin professorin tehtävään on valittu näyttämöilmaisun lehtori J. Martina Roos. Roos on toiminut niin näyttelijänä, laulajana, ohjaajana kuin opettajana, ja hänellä on monipuolista kokemusta musiikkiteatterista sekä laajat ammatilliset verkostot myös kansainvälisesti. Professorin tehtävässä Roos osallistuu uuden musiikkiteatterin maisteriohjelman käynnistämiseen. Pohjoismaisittain ainutlaatuista koulutusta suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä musiikki- ja teatterikentän kanssa. Ensimmäiset opiskelijat valitaan ohjelmaan vuonna 2026.
Musiikkiteatterin professuurin mahdollistaa Waldemar von Frenckellin säätiön lahjoitus. Maisteriohjelman valmistelua ja perustamista ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden ja Svenska Litteratursällskapet.
Miljoonarahoitus moninaisuuden vahvistamiseen musiikkikoulutuksessa
Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee miljoonalla eurolla Sibelius-Akatemian Ääni ja oikeus -hanketta, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisen yhteistyön avulla musiikkikoulutuksen monimuotoisuutta sekä laajemmin kulttuurista oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Moninaisuuden, inklusiivisuuden ja saavutettavuuden vahvistaminen suomalaisessa musiikkikoulutuksessa on alan toimijoiden yhteinen tahtotila. Hankkeen aikana toteutetaan neljä taiteellista yhteistyöprojektia ja lukuisia opetusvierailuja yhdysvaltalaisten musiikkikorkeakoulujen kanssa. Nelivuotinen tutkimusprojekti kattaa koko hankkeen.
Taideyliopistoon tekoälyprofessuuri
Tekoäly-yhtiö Silo AI:n perustaja Peter Sarlin on tukenut huomattavalla lahjoituksella tekoälytutkimuksen professuurien perustamista 13 suomalaiseen yliopistoon, mukaan lukien Taideyliopisto. Professuurien tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Euroopan asemaa tekoälytutkimuksessa, edistää innovaatioita ja houkutella Suomeen alan huippuosaajia. Taideyliopisto liittyy professuurin myötä tekoälytutkimusta edistävään eurooppalaisten huippuyliopistojen Ellis-tutkimusverkostoon. Taiteen ja tekoälytutkimuksen alueita yhdistävä professuuri on tärkeä laajennus suomalaiseen tekoälyosaamiseen. Tehtävään valittava professori kehittää laajasti taiteen, innovaatioiden ja teknologian tutkimusta ja opetusta koko yliopistossa.
Miljoonatuki kuvataiteilijoiden residenssiohjelmalle
Saastamoisen säätiö jatkaa miljoonalla eurolla kuvataiteilijoiden kansainvälisen residenssiohjelman tukemista. Kansainväliset taiteilijaresidenssit ovat kuvataiteilijoiden uralla tärkeitä ammatillisen kehittymisen ja verkostoitumisen mahdollisuuksia, jotka tarjoavat työkokemusta, näkyvyyttä ja yhteyksiä kansainväliselle taidekentälle. Residenssistipendejä jaetaan vuosittain jatko-opintoihin kuudelle Kuvataideakatemiasta valmistuneelle taiteilijalle. Ohjelman residenssikeskukset sijaitsevat muun muassa Maastrichtissa, New Yorkissa, Torontossa ja Skotlannissa. Optiona on mahdollisuus Amsterdamin Rijksakademien residenssistipendiin, mikäli Kuvataideakatemian alumni tulee valituksi sinne.
Suomen Akatemialta yli viisi miljoonaa uusille innovaatioille
Taideyliopisto on mukana kuuden suomalaisen yliopiston MAGICS-hankkeessa, joka sai yli viiden miljoonan euron jatkorahoituksen Suomen Akatemialta. MAGICS (Media – Arts – Games – Interaction – Computing – Science) yhdistää taiteen ja tieteen uusien innovaatioiden luomiseksi ja tuo huipputeknologiaa yliopistojen käyttöön. Hankkeen tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja vaikuttaa siihen, että digitalisaatio ja virtualisaatio kehittyvät tulevaisuudessa sosiaalisesti kestävällä tavalla. Taideyliopistossa hanke mahdollistaa esimerkiksi virtuaaliteatterin ja digitaalista taiteellista toimintaa.
Sibelius-Akatemian professori Otso Aavanrannan johtama ExoSound-hanke on saanut Suomen Akatemialta yli puolen miljoonan euron rahoituksen. Hanke tutkii taiteellisia, teknologisia ja yhteiskunnallisia näkökulmia osallistavalle elektroniselle musiikille ulkotiloissa. Sen tavoitteena on kehittää kevyitä, verkostoituneita, langattomia, säänkestäviä, helposti käytettäviä välineitä ja applikaatioita elektronisen musiikin soittamiseen ulkotiloissa.
Chromatic Noise -hanke tutkii arkistokuviin kätkeytynyttä historiaa
Kuvataideakatemian taiteellisen tutkimuksen Chromatic Noise -hanke esittelee innovatiivisen ja kokeellisen analogisoinnin prosessin, jossa digitoituja arkistokuvia palautetaan materiaalisen alkuperänsä juurille. Hankkeessa työstetään uudelleen 1900-luvun alun arkistovalokuvia nykypäivän Turkkiin sijoittuvilta alueilta. Tuloksena on uusi tulkinta uudessa historiallisessa kontekstissa ja mahdollisesti uusi muistitekninen rakenne filmikuvan sisällä. Kolmivuotista tutkimushanketta tukee Saastamoisen säätiö.
Tutkimus osoittaa, että kielen opettaminen taiteen avulla kannattaa
Mitä jos kieliä opiskeltaisiinkin laulaen, tanssien ja teatterin tai sirkuksen keinoin? Tuoreen tutkimuksen mukaan lapset hahmottavat käsitteitä ja oppivat sanoja paremmin, kun he tulkitsevat niitä kehollisesti. Musiikki, laulaminen, luova liikunta ja tanssi tuovat kielenoppimiseen keinoja, joilla voidaan edistää lasten kieli-, luku- ja kirjoitustaitojen kehitystä.
Pääosin Koneen säätiön rahoittama ja Teatterikorkeakoulun koordinoima ELLA-tutkimushanke laajentaa käsityksiä kielen oppimisesta taiteen avulla. Tulokset osoittavat, että taiteellinen toiminta tuo myös aikuisille kielenoppimiseen leikillisyyttä ja iloa, ja rohkaisee käyttämään kieltä luovasti. Hankkeen tavoitteena on uudistaa opetuskäytäntöjä sekä herättää kriittistä keskustelua muun muassa siitä, miten maahanmuuttajataustaisten kielenoppimista voitaisiin tukea paremmin.
Taiteilijat startup-yrittäjinä
Taidekoulutuksessa on viime vuosina alettu painottaa aiempaa enemmän työelämä- ja yrittäjyystaitoja. Kun kulttuurilta leikataan ja apurahoja vähennetään, yhä useampi taiteilija ryhtyy yrittäjäksi joko omasta tahdostaan tai pakon edessä. Taiteilijat voivat saada apua yritysidean eteenpäin viemiseen Taideyliopiston Uniarts Hub -esihautomo-ohjelmasta. Ohjelma tarjoaa tietoa ja tukea yrittäjyystaitoihin sekä testialustan liikeideoille. Toimintaa on rahoittanut Helsingin kaupunki.
Soitonopiskelun ongelmasta syntyi yritysidea
Sibelius-Akatemiasta musiikin maistereiksi valmistuneet Chen Qu ja Jeremy Wong olivat mukana esihautomo-ohjelmassa vuonna 2022. He ovat paitsi ammattimuusikoita, myös musiikinopettajia ja startup-yrittäjiä. Yrittäjyys ei ollut alun perin kummankaan tavoitteena. He muuttivat mielensä, kun Qu havaitsi alaa yleisesti vaivaavan ongelman.
”Huomasimme, ettei soitonopettajan viikoittaisella panostuksella ole juurikaan merkitystä, jos oppilas ei harjoittele kotonaan oikein ja riittävästi. Nuoret oppilaat eivät usein tiedä tai muista, kuinka heidän kuuluu harjoitella, eivätkä he uskalla antaa opettajalleen palautetta. Meistä tuli yrittäjiä, koska halusimme keksiä tähän ongelmaan ratkaisun.”
Qu ja Wong kehittivät sovelluksen tehostamaan oppimista ja parantamaan soitonopiskelijoiden ja opettajan vuorovaikutusta. Kaksikon yritysidea pohjautui aluksi painetun oppikirjan varaan, mutta heille selvisi nopeasti, että maailmanlaajuinen skaalattavuus vaatii onnistuakseen digitaalisen tuotteen. Niin syntyi Bravori-sovellus, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja ajastaa kotitehtävät oppilaalle, joka voi puolestaan antaa opettajalle reaaliajassa palautetta.
Valmiina kasvattamaan yritystä
Bravori on tällä hetkellä pilotointivaiheessa. Qu ja Wong ovat ottaneet osaa neljään startup-hautomoon ja vierailleet ahkerasti alan tapahtumissa verkostoitumassa potentiaalisten sijoittajien kanssa. Sovelluksen testaaminen ja siitä saatava palaute on kaksikolle kehitystyön kannalta elintärkeää. Seuraavaksi he toivovat voivansa olla mukana erilaisissa tutkimushankkeissa. Suunnitelmissa on myös yhteistyötä paikallisten musiikkioppilaitosten kanssa.
Qu ja Wong kokevat edelleen olevansa ensisijaisesti taiteilijoita, mutta he katsovat tulevaisuuteen avoimin mielin. ”Jos Bravorin kysyntä kasvaa, olemme valmiita kasvattamaan yritystämme. Suosio on merkki siitä, että panostus kannattaa.”
Jo Taideyliopiston kandiopiskelijoiden joukosta löytyy yrittäjiä. Myös koulutusohjelmien vetäjät ovat kiinnostuneita kantamaan vastuuta opiskelijoiden työllistymisestä.
Vuoden 2024 kohokohtia
Suomalaisen klassisen musiikin maailmanvalloitus jatkui
Sibelius-Akatemian ja Royal College of Musicin opiskelijat esiintyivät yhdessä maailman suurimmalla klassisen musiikin festivaalilla BBC Promsilla Lontoossa elokuussa 2024. Nuorten muusikoiden yhteisorkesteri soitti Sakari Oramon johdolla 6000 kuulijalle loppuunmyydyssä Royal Albert Hallissa ja sai yleisöltä lopuksi seisovat aplodit. Orkesteria kuultiin myöhemmin myös Musiikkitalossa Helsingissä. Yhteisorkesteri tarjosi läpileikkauksen kahden maailman huipulle arvioidun oppilaitoksen koulutuksen laadusta. Kansainvälinen yhteistyö orkesterin välillä saavutti suuren kiinnostuksen: uutisointi ja konserttiarviot Suomessa ja Englannissa saavuttivat kokonaisuudessaan yli 40 miljoonan yleisön.
Sibelius-Akatemian yhteistyötä Royal College of Musicin kanssa ja vierailua Proms-festivaaleilla tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Tukikonsertti keräsi yli 40 000 euroa Ukrainan musiikkikoulutuksen hyväksi
Kapellimestari Dalia Stasevskan aloitteesta järjestetyssä Let there be light -tukikonsertissa Musiikkitalossa esiintyi Sibelius-Akatemian opiskelijoiden lisäksi 34 ukrainalaista musiikinopiskelijaa, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan Venäjän hyökkäyssodan alta. Loppuunmyydyn konsertin tuotot ohjattiin Ukrainan musiikkikoulutuksen hyväksi eurooppalaisen konservatorio- ja musiikkikorkeakoulujärjestö AEC:n kautta.
Musiikki ei voi lopettaa sotaa, mutta sillä on suuri tehtävä. Se antaa toivoa ja tulevaisuudennäkymää nuorille.
Leevi Haapala Kuvataideakatemian dekaaniksi
Nykytaiteen museo Kiasman johtaja, FT Leevi Haapala nimitettiin Kuvataideakatemian dekaanin tehtävään 2024. Valinnassa painottuivat Haapalan syvällinen kuvataiteen alan tuntemus ja monipuolinen johtamiskokemus. Haapala on työskennellyt aiemmin Kuvataideakatemiassa taiteen ja esittämiskäytäntöjen professorina. Haapalan tavoitteina on nostaa Kuvataideakatemiassa syntyvää taidetta ja ajattelua enemmän mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vahvistaa opetuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä.
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén valittiin toiselle viisivuotiskaudelle 30.11.2029 saakka. Tutkimuksesta vastaavana vararehtorina aloitti Aalto-yliopiston professori, TaT Teemu Leinonen. Koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi valittiin YTT Tapio Kujala.
Teatterikorkeakoulun professori Heini Junkkaalalle Suomen Kulttuurirahaston palkinto
Suomen Kulttuurirahasto palkitsi dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen professori Heini Junkkaalan merkittävästä kulttuuriteosta. 40 000 euron palkinto myönnettiin Junkkaalalle tinkimättömästä ja omaäänisestä teatterityöstä. Lukuisia näytelmiä kirjoittanutta Junkkaalaa kiitetään erityisesti hänen kyvystään tehdä yksityisestä yleistä ja luoda katsojalle samastumispinta.
Suomalaisen taidekoulutus on vetovoimaista
Suomen tyytyväisimmät opiskelijat
Taideyliopiston opiskelijat ovat tyytyväisiä yliopistoonsa ja opetuksen laatuun valtakunnallisen opiskelijakyselyn mukaan. Taideyliopiston tuloskeskiarvo oli yliopistojen paras.
Suomen halutuimpia opiskelupaikkoja
6 % hakijoista sai opiskelupaikan. Suosituimmat koulutusohjelmat olivat näyttelijäntaide, kuvataide ja Arts management, society and creative entrepreneurship.
Suomen kansainvälisimpiä yliopistoja
27 % uusista opiskelijoista tulee Suomen ulkopuolelta. Kaikista hakijoista 35 % on kansainvälisiä.
Maailman kärkeä
Sibelius-Akatemia sijalla 9 maailmanlaajuisesti yli 1 800 esittävien taiteiden yliopiston joukossa (QS World University Ranking).
Taideyliopisto vuonna 2024
- 1371 esitystä, konserttia ja näyttelyä, joiden yleisömäärä oli 93 540
- 1 927 tutkinto-opiskelijaa
- 353 ylempää korkeakoulututkintoa
- 176 alempaa korkeakoulututkintoa
- 18 tohtorintutkintoa
Taideyliopiston sijoituspääoma on 100 miljoonaa
Taideyliopiston sijoitusomaisuuden arvo oli vuoden 2024 lopussa markkina-arvoon arvostettuna 100,6 miljoonaa euroa. Sijoitussalkun tuotto oli 10,2 prosenttia. Taideyliopistolla on sijoituskomitea, joka toimii hallituksen ja rehtorin alaisena neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä yliopiston varojen hoidossa.
Sijoitustoiminnan tuottoja nostettiin 3 miljoonaa euroa. Niillä rahoitettiin yliopiston kehitystoimintaa, kuten opiskelijoiden tavoiteajassa valmistumisen tukea, kirjoittamisen koulutusta ja ruotsinkielisen taidepedagogiikan opetusta. Yliopiston flyygelikanta vaati myös tavallisesta vuodesta poikkeavia uusinvestointeja, jotka rahoitettiin lisänostolla sijoitusomaisuudesta.
Inflaation kiihtyminen ja kiinteiden kustannusten nousu tuovat Taideyliopiston taloudelliseen tilanteeseen haasteita. Edellisten vuosien talouden tasapainottamisen ohjelma ei tuottanut riittäviä tuloksia, ja yliopisto aloitti keväällä 2024 muutosneuvottelut. Neuvotteluilla tavoitellaan 2,5 miljoonan euron vuosittaista säästöä vuosien 2025–2028 aikana.
Taideyliopiston tukisäätiöt
Tukisäätiöiltä lähes 800 000 euroa Taideyliopiston opiskelijoille ja toiminnan kehittämiseen
Taideyliopiston yhteydessä toimivat tukisäätiöt myöntävät apurahoja opiskelijoille ja avustavat taloudellisesti yliopiston toiminnan kehittämisessä. Tukisäätiöiden varat kertyvät yksityishenkilöiden testamenteista ja lahjoituksista sekä sijoitustuotoista.
Sibelius-Akatemian tukisäätiö
Sibelius-Akatemian tukisäätiö tukee musiikin opiskelua ja koulutusta. Säätiö jakoi apurahoja, stipendejä ja muuta tukea yhteensä 675 000 euroa vuonna 2024. Yhteensä 259 musiikin opiskelijaa sai henkilökohtaisen apurahan tai stipendin. Apurahat kohdistuvat muun muassa mestarikursseihin, kilpailuihin ja soittimien kunnostamiseen. Säätiö tuki myös kansainvälisiä hankkeita ja vaihto-opintoja sekä Nuoret taiteilijat -konserttisarjaa. Tuottoja varattiin lisäksi tulevina vuosina järjestettäviin pianokilpailuihin.
Sibelius-Akatemian tukisäätiön pääoman markkina-arvo oli vuoden 2024 lopulla 29,6 miljoonaa euroa. Tukisäätiö on sitoutunut vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja sijoitusomaisuutta analysoidaan ympäristövastuun, yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallintotavan näkökulmasta. Vuoden 2024 aikana Sibelius-Akatemian tukisäätiö vastaanotti testamentteina ja lahjoituksina noin 970 000 euroa.
Sibelius-Akatemian tukisäätiön hallitukseen kuuluivat: Mammu Kaario (puheenjohtaja), Tom von Weymarn (varapuheenjohtaja), Emilie Gardberg, Eeva Ahdekivi ja Tapio Oksanen.
Taideyliopiston tukisäätiö
Taideyliopiston tukisäätiö tukee kuvataiteen ja esittävien taiteiden opiskelua ja koulutusta. Säätiö jakoi apurahoina, stipendeinä ja palkintoina yhteensä 103 450 euroa. Kuvataideakatemian rahastosta myönnettiin yhteensä 46 700 euroa tukea 69 kuvataiteilijalle. Teatterikorkeakoulun rahastosta myönnettiin 46 750 euroa tukea 59 esittävien taiteiden opiskelijalle tai valmistuvalle maisterille. Rahastoista myönnettiin lisäksi stipendejä tavoiteajassa valmistuneille.
Tukisäätiöön perustettiin Johanna Ehrnroothin rahasto, jonka tarkoituksena on tukea nuorten kuvataiteilijoiden kansainvälistymistä. Rahastosta myönnettiin 10 000 euron kuvataidepalkinto.
Taideyliopiston tukisäätiön sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2024 lopulla miljoona euroa. Tukisäätiö on sitoutunut vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja seuraa sen toteutumista säännöllisesti. Vuonna 2024 tukisäätiö vastaanotti 85 000 euroa lahjoituksina säätiöiltä ja yksityishenkilöiltä.
Taideyliopiston tukisäätiön hallitukseen kuuluivat: Heikki Lehtonen (puheenjohtaja), Kaarlo Hildén (varapuheenjohtaja), Leif Jakobsson, Teijamari Jyrkkiö ja Mikael Karkkonen.
Sydämellinen kiitos taiteen tukijoille
Anita ja Olavi Seppäsen muistosäätiö, Foundation PS, Helsingin kaupunki, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Koneen säätiö, Konstsamfundet, Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö, Lisi Wahls stiftelse, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Mauno Pudas -säätiö, Niilo Helanderin säätiö, Otavan Kirjasäätiö, Outi ja Jan Vapaavuoren säätiö, Pro Musica Säätiö, Saastamoisen säätiö, Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond, Stiftelsen Tre Smeder, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Teoston kulttuurisäätiö, Waldemar von Frenckells stiftelse, William Thurings stiftelse.