NYKY Ensemble: aine–keho–vapaus
NYKY Ensemble kutsuu sinut mukaansa tutkimaan ainetta ja vapautta musiikissa Czernowinin, Scelsin, Lindquistin, Hartikaisen ja Eastmanin teosten kautta
Konsertti perustuu aineen – materiaalien, soittimien – ja fyysisyyden – esiintyjien, säveltäjien, elävien olentojen kehojen – sekä vapauden välisen tilan tutkimiseen. Esityksessä tarkastellaan vapauden löytämiseen johtavaa polkua ja siihen liittyviä haasteita soittimilla ja niitä kuuntelemalla sekä luovassa tilassa että yhteiskunnassa.
Ohjelmassa Czernowinin Ayre tutkii ainetta mikroskoopin tavoin ja tarkkailee erittäin pienten asioiden liikkeitä. Viidennessä jousikvartetossaan Scelsi taivuttaa ja vääristää yhtä nuottia sekä paljastaa äänen syvimmän olemuksen muovattavuuden prosessien avulla. Ellen Lindquistin Earth on maaelementtiin ja sen energiaan keskittyvä meditaatio. Maapallolla aineet, kehot, järjestelmät ja elävät rakenteet elävät rinnakkain, ja planeetan energia ja sen elementit ovat olennaisia fyysisen ja henkisen kasvumme kannalta. Joy Boy löytää näennäisen loogisen ja luonnollisen yhdistelmän minimalismia ja kokeellista musiikkia. Sen mahdollistaa Julius Eastmanin ehdottoman omaperäinen lähestymistapa sävellystyöhön ja musiikin tekemiseen, mikä usein edellyttää esiintyjiltä luovaa panosta.
Muusikoiden kehojen ja soittimien välinen suhde, aikomuksen ja toteutuksen välinen kitka sekä löytämisen riemu ovat keskiössä Jarkko Hartikaisen uudessa teoksessa, joka esitetään tässä konsertissa. Teos toteutetaan yhdessä esiintyjien kanssa erilaisissa työpajoissa.
Konsertti on omistettu Eriikka Maalismaan muistolle ja on osa hänen perintöään kunnioittavaa Maalisvalo-konserttisarjaa.
Ohjelma
Ellen Lindquist — Earth (2022)
Giacinto Scelsi — String Quartet No. 5 (1984)
Chaya Czernowin — Ayre: Towed through plumes, thicket, asphalt, sawdust and hazardous air I shall not forget the sound of (2015)
Väliaika, 15 minuuttia
Julius Eastman — Joy Boy (1974)
Jarkko Hartikainen — MaTer(re)ia (2025), kantaesitys
Teosesittely
Jarkko Hartikainen — MaTer(re)ia (2025)
Sävellystyöni on rohkealle lempimuusikolleni Eriikka Maalismaalle kirjoitetun, nk. susisävelelle perustuneen EMBODIED: Violin Solo -avainteoksen jälkeen pyrkinyt ottamaan yhä kokonaisvaltaisemmin soittimissa käytettyjen luonnonmateriaalien oman tahdon mukaan musiikin muotoutumiseen. Pohjimmiltaan kyse on luontosuhteemme ei-kielellisestä uudelleentarkastelusta kaikkea toimintaamme ohjaavien tunteiden keskeisellä areenalla.
Minua inspiroi rituaalis-meditatiivisesti kuulostella, millaiseksi musiikintekeminen muodostuu, jos se tietoisesti ja ihan oikeasti ikään kuin demokratisoituu soittotapahtuman konkreettisen materiaalisuuden kanssa. Klassisessa traditiossahan harjoittelemme tämän aineelliseen todellisuuteen ja ympäristöömme liittyvän kitkan perinpohjaisesti piilon puhtaasti ihmiskeskeisten fantasioidemme tieltä – minkä asenteen laajemmat vaikutukset näyttäytyvät päivittäisissä ilmastouutisissa vähemmän inspiroivina. Koska olemme kaikki elämillämme riippuvaisia korjausliikkeestä, ratkaisun tulee mielestäni lävistää myös säveltäjän työ.
NYKY Ensemblen viikoittaisella avulla syntynyt MaTer(re)ia (2025) ottaa lähtökohdakseen sellaiset aineellista todellisuutta soivat äänet ja ilmiöt, jotka pakenevat täyttä hallintaamme. Työpajatyöskentelyssä olemme etsineet viimeisen kuuden viikon aikana ei 100- vaan 50-prosenttisesti yhdellä tai toisella tavalla käyttäytyviä ääniä, joissa ei-inhimillinen todellisuus pääsee mahdollisimman tasaveroisena kumppanina vaikuttamaan musiikkiin. Soittimien käyttäytyminen tällaisessa 50/50-tilanteessa ratkaisee musiikin muotoutumisen hieman lautapelimäisen sokkelon läpi tuloksenaan joka kerta jännittävästi erilainen esitys, jossa sekä soittajien, säveltäjän ja luonnonmateriaalien toimijuus tasapainottuu.
Teos alkaa tilanteesta, jossa puusta ja metallista rakentamiemme koneiden lähtökohtana oleva sävelisyys on juuri ja juuri syntymässä, ja jatkamme tämän elämän ylläpidon rajojen soitinkohtaisten erojen tutkailujen kautta erilaisten ihmisen ja aineen välisten dialogien poeettisuuden ihasteluun ennen kuin lopuksi palaamme tiedostavampina takaisin lähtöruutuun.
Aineelliseen todellisuuteen viittaavat sanat materia ja materiaali tulevat latinan sanasta ’mater’, jonka merkityksissä yhdistyvät ihmiskulttuurin syntymisessä ja ylläpidossa keskeinen puu(tavara) ja äidillisyys. Lausuttuna siitä vieläpä tulee mieleen ranskankielen ilmaisu ’ma terre’ (minun maapalloni/maailmani). Teos on omistettu viulisti ja aktivisti Eriikka Maalismaan (1980–2024) muistolle.
© 2025 Jarkko Hartikainen
Esiintyjät
Mikael Loponen, kapellimestari
Tuule-Helin Krigul, huilu
Ioana Tomescu, klarinetti
Vicent Orón Bolós, alttosaksofoni
Børge Rekstad, käyrätorvi
Clara Berná, harppu
Arttu Aaltonen, lyömäsoittimet
Máté Dömötör, piano
Skyla Murray, viulu
Fanni Piri, viulu
Siiri Kaijansinkko, alttoviulu
Max Savikangas, alttoviulu
Liu Pöntinen, sello
Terhi Paldenius, musiikin valmennus
Jarkko Hartikainen, sävellys ja musiikin johtaminen
Mikko Ingman, ääni- ja valotekniikka
Libero Mureddu, intendentti, NYKY Ensemble
Jaakko Kilpeläinen, tuottaja, NYKY Ensemble
NYKY Ensemble
NYKY Ensemble on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nykymusiikkiyhtye, joka toimii foorumina nykymusiikin projekteille ja tarjoaa näkökulmia aikamme musiikin suuntauksiin ja tekniikoihin, kuten esimerkiksi laajennettuihin soittotekniikoihin, live-elektroniikkaan, mikrotonaalisuuteen, minimalismiin tai taiteidenväliseen yhteistyöhön. Yhtyeen kokoonpano riippuu kulloinkin esitettävistä teoksista ja yhtyeen vierailevana ohjaajana on kullakin konserttiperiodilla nykymusiikkiin erikoistunut muusikko tai yhtye.
Konsertti perustuu aineen – materiaalien, soittimien – ja fyysisyyden – esiintyjien, säveltäjien, elävien olentojen kehojen – sekä vapauden välisen tilan tutkimiseen. Esityksessä tarkastellaan vapauden löytämiseen johtavaa polkua ja siihen liittyviä haasteita soittimilla ja niitä kuuntelemalla sekä luovassa tilassa että yhteiskunnassa.
Ohjelmassa Czernowinin Ayre tutkii ainetta mikroskoopin tavoin ja tarkkailee erittäin pienten asioiden liikkeitä. Viidennessä jousikvartetossaan Scelsi taivuttaa ja vääristää yhtä nuottia sekä paljastaa äänen syvimmän olemuksen muovattavuuden prosessien avulla. Ellen Lindquistin Earth on maaelementtiin ja sen energiaan keskittyvä meditaatio. Maapallolla aineet, kehot, järjestelmät ja elävät rakenteet elävät rinnakkain, ja planeetan energia ja sen elementit ovat olennaisia fyysisen ja henkisen kasvumme kannalta. Joy Boy löytää näennäisen loogisen ja luonnollisen yhdistelmän minimalismia ja kokeellista musiikkia. Sen mahdollistaa Julius Eastmanin ehdottoman omaperäinen lähestymistapa sävellystyöhön ja musiikin tekemiseen, mikä usein edellyttää esiintyjiltä luovaa panosta.
Muusikoiden kehojen ja soittimien välinen suhde, aikomuksen ja toteutuksen välinen kitka sekä löytämisen riemu ovat keskiössä Jarkko Hartikaisen uudessa teoksessa, joka esitetään tässä konsertissa. Teos toteutetaan yhdessä esiintyjien kanssa erilaisissa työpajoissa.
Konsertti on omistettu Eriikka Maalismaan muistolle ja on osa hänen perintöään kunnioittavaa Maalisvalo-konserttisarjaa.
Ohjelma
Ellen Lindquist — Earth (2022)
Giacinto Scelsi — String Quartet No. 5 (1984)
Chaya Czernowin — Ayre: Towed through plumes, thicket, asphalt, sawdust and hazardous air I shall not forget the sound of (2015)
Väliaika, 15 minuuttia
Julius Eastman — Joy Boy (1974)
Jarkko Hartikainen — MaTer(re)ia (2025), kantaesitys
Teosesittely
Jarkko Hartikainen — MaTer(re)ia (2025)
Sävellystyöni on rohkealle lempimuusikolleni Eriikka Maalismaalle kirjoitetun, nk. susisävelelle perustuneen EMBODIED: Violin Solo -avainteoksen jälkeen pyrkinyt ottamaan yhä kokonaisvaltaisemmin soittimissa käytettyjen luonnonmateriaalien oman tahdon mukaan musiikin muotoutumiseen. Pohjimmiltaan kyse on luontosuhteemme ei-kielellisestä uudelleentarkastelusta kaikkea toimintaamme ohjaavien tunteiden keskeisellä areenalla.
Minua inspiroi rituaalis-meditatiivisesti kuulostella, millaiseksi musiikintekeminen muodostuu, jos se tietoisesti ja ihan oikeasti ikään kuin demokratisoituu soittotapahtuman konkreettisen materiaalisuuden kanssa. Klassisessa traditiossahan harjoittelemme tämän aineelliseen todellisuuteen ja ympäristöömme liittyvän kitkan perinpohjaisesti piilon puhtaasti ihmiskeskeisten fantasioidemme tieltä – minkä asenteen laajemmat vaikutukset näyttäytyvät päivittäisissä ilmastouutisissa vähemmän inspiroivina. Koska olemme kaikki elämillämme riippuvaisia korjausliikkeestä, ratkaisun tulee mielestäni lävistää myös säveltäjän työ.
NYKY Ensemblen viikoittaisella avulla syntynyt MaTer(re)ia (2025) ottaa lähtökohdakseen sellaiset aineellista todellisuutta soivat äänet ja ilmiöt, jotka pakenevat täyttä hallintaamme. Työpajatyöskentelyssä olemme etsineet viimeisen kuuden viikon aikana ei 100- vaan 50-prosenttisesti yhdellä tai toisella tavalla käyttäytyviä ääniä, joissa ei-inhimillinen todellisuus pääsee mahdollisimman tasaveroisena kumppanina vaikuttamaan musiikkiin. Soittimien käyttäytyminen tällaisessa 50/50-tilanteessa ratkaisee musiikin muotoutumisen hieman lautapelimäisen sokkelon läpi tuloksenaan joka kerta jännittävästi erilainen esitys, jossa sekä soittajien, säveltäjän ja luonnonmateriaalien toimijuus tasapainottuu.
Teos alkaa tilanteesta, jossa puusta ja metallista rakentamiemme koneiden lähtökohtana oleva sävelisyys on juuri ja juuri syntymässä, ja jatkamme tämän elämän ylläpidon rajojen soitinkohtaisten erojen tutkailujen kautta erilaisten ihmisen ja aineen välisten dialogien poeettisuuden ihasteluun ennen kuin lopuksi palaamme tiedostavampina takaisin lähtöruutuun.
Aineelliseen todellisuuteen viittaavat sanat materia ja materiaali tulevat latinan sanasta ’mater’, jonka merkityksissä yhdistyvät ihmiskulttuurin syntymisessä ja ylläpidossa keskeinen puu(tavara) ja äidillisyys. Lausuttuna siitä vieläpä tulee mieleen ranskankielen ilmaisu ’ma terre’ (minun maapalloni/maailmani). Teos on omistettu viulisti ja aktivisti Eriikka Maalismaan (1980–2024) muistolle.
© 2025 Jarkko Hartikainen
Esiintyjät
Mikael Loponen, kapellimestari
Tuule-Helin Krigul, huilu
Ioana Tomescu, klarinetti
Vicent Orón Bolós, alttosaksofoni
Børge Rekstad, käyrätorvi
Clara Berná, harppu
Arttu Aaltonen, lyömäsoittimet
Máté Dömötör, piano
Skyla Murray, viulu
Fanni Piri, viulu
Siiri Kaijansinkko, alttoviulu
Max Savikangas, alttoviulu
Liu Pöntinen, sello
Terhi Paldenius, musiikin valmennus
Jarkko Hartikainen, sävellys ja musiikin johtaminen
Mikko Ingman, ääni- ja valotekniikka
Libero Mureddu, intendentti, NYKY Ensemble
Jaakko Kilpeläinen, tuottaja, NYKY Ensemble
NYKY Ensemble
NYKY Ensemble on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nykymusiikkiyhtye, joka toimii foorumina nykymusiikin projekteille ja tarjoaa näkökulmia aikamme musiikin suuntauksiin ja tekniikoihin, kuten esimerkiksi laajennettuihin soittotekniikoihin, live-elektroniikkaan, mikrotonaalisuuteen, minimalismiin tai taiteidenväliseen yhteistyöhön. Yhtyeen kokoonpano riippuu kulloinkin esitettävistä teoksista ja yhtyeen vierailevana ohjaajana on kullakin konserttiperiodilla nykymusiikkiin erikoistunut muusikko tai yhtye.