Käsiohjelma: Sibelius-Akatemian kuoro & J. Seppinen – Rossini: Petite messe solennelle

Published 30.10.2025 | Updated 31.10.2025

Ohjelma:

Gioachino Rossini: Petite Messe solennelle 

1. Kyrie
Kyrie eleison, (solistit ja kuoro)

2. Gloria
Gloria in excelsis Deo, (solistit ja kuoro)
Et in terra pax, (solistit, kuoro)
Gratias agimus tibi, (altto-, tenori-, ja bassosolistit)
Domine Deus, (tenorisoolo)
Qui tollis, (sopraano- ja alttosolistit)
Quoniam, (bassosoolo)
Cum Sancto Spiritu, (solistit ja kuoro)

3. Credo
Credo in unum Deum, (solistit, kuoro)
Crucifixus, (sopraanosoolo)
Et resurrexit, (solistit, kuoro)
Et vitam venturi, (solisistit ja kuoro

4. Offertorium (Prélude religieux)

5. Sanctus
Sanctus, (solistit ja kuoro)

6. O salutaris hostia, (sopraanosoolo)

7. Agnus Dei
Agnus Dei, (alttosoolo, kuoro)

Esiintyjät:

Jutta Seppinen, kapellimestari
Sibelius-Akatemian kuoro

Hanna Hasu, sopraano
Essi Lind-Vallinoja, altto
Joonatan Pylkkönen, tenori
Joona Juntunen, basso

Kiryl Bartashevich, piano, (1. osa: solistinen piano, 2. osa: 2. piano)
Gabrielė Agilė Bajoraitė, piano, (1. osa: 2. piano, 2. osa: solistinen piano)

Jaakko Jukonen, harmonikka, (1. osa)
Mantas Leonardo Lizzi, harmonikka, (2. osa)

Teosesittely:

G. Rossini (1792–1868): Petite messe solennelle (1863)

Vuonna 1863 sävelletty Petite messe solennelle on yksi Gioachino Rossinin viimeisistä ja merkittävimmistä suurteoksista. Tähän aikaan 71-vuotias Rossini, joka oli vetäytynyt oopperoiden säveltämisestä jo vuosikymmeniä aiemmin, palasi vokaalimusiikin pariin liturgisella teoksella, jota hän itse nimitti “vanhuuden viimeiseksi synnikseen”. Tässä poikkeuksellisessa teoksessa Rossini yhdistää oopperallisen tyylinsä eleganssin ja nokkeluuden syvään, henkilökohtaiseen hartauteen. Rossini sävelsi messun kodissaan Passyssa, lähellä Pariisia, ja teos kantaesitettiin maaliskuussa 1864 teoksen tilaajan kreivi Alexis Pillet-Willin kotona. Teos on omistettu kerivin vaimolle Louiselle, mutta on myös esitetty, että Rossini sävelsi teoksen henkilökohtaisemmista lähtökohdista, eräänlaiseksi hengelliseksi perinnökseen.

Teoksen nimi Petite messe solennelle (Pieni juhlallinen messu) on tarkoituksellisen paradoksaalinen: sana ‘pieni’, toisin kuin teoksen suuri kesto, viittaa sen alkuperäiseen pieneen kokoonpanoon, kun taas ‘juhlallinen’ puolestaan liittyy liturgiseen vaikkakin valoiseen ja elämäniloiseen tekstiin. Rossini sävelsi ensimmäisen version teoksesta neljälle solistille (sopraano, altto, tenori ja basso), pienelle sekakuorolle (12 laulajaa, joihin myös solistit lukeutuvat) sekä epätavalliselle säestykselle, jossa on kaksi pianoa ja harmooni. Tämä hillitty kokoonpano, joka heijastaa pariisilaisen salongin hienostunutta maailmaa, on mitoitettu yksityisen kappeliesityksen intiimiin mittakaavaan ja samalla kuvastaa teoksen harrasta teemaa. Nykyään harmooni korvataan toisinaan harmonikalla, jonka soinnin jatkuvuus ja ilmeikkyys vastaavat luontevasti alkuperäisen soittimen ominaisuuksia. Myöhemmin Rossini laati teoksesta myös orkesteriversion (1866–67), mutta se kantaesitettiin vasta Rossinin kuoleman jälkeen vuonna 1869 – Rossini ei saanut elinaikanaan esitystä varten kirkkoesiintymislupaa naiskuorolle, jota hän suosi kirkoissa sallittujen poikakuorojen sijasta.

Teos tasapainoilee liturgisen tekstin viiden pääosan – Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus ja Agnus Dei – kautta hartauden ja teatterillisen elinvoiman välillä. Kyrie alkaa lyhyen avauksen jälkeen rauhallisena kuoropolyfoniana, kehittyen lopulta yhtenäiseen, homofoniseen kuorotekstuuriin. Laaja, seitsemään osaan jaettu Gloria liikkuu riemukkaasta ylistyksestä intiimiin lyyrisyyteen ja heijastaa Rossinin loistokkainta oopperatyyliä – muun muassa sopraanon ja alton duetossa Qui tollis. Tyylillisesti yhtenäisempi, kolmeen osaan jeattu, Credo huipentuu laulullisesti loisteliaaseen Et resurrexit -jaksoon, joka päättyy monimutkaiseen fuugaan kertoen säveltäjän myöhäisistä mieltymyksistä kontrapunktiin ja polyfoniaan. Credo-osaa seuraa kaksi instrumentaalia osaa, ensin Preludio religioso pianolla ja lyhyt Ritornello harmonikalla Sanctus-osan alussa. Lyhyehkö Sanctus kuullaan kuoron ja solistien laulamana ilman säestystä. Messu huipentuu altolle ja kuorolle kirjoitettuun, syvästi koskettavaan ja ajan seisauttavaan Agnus Dei -osaan.

Koko teoksessa Rossini yhdistää aiemmin yhteensopimattomina pidettyjä tyylejä: italialaisen oopperan laulullisuutta, kirkkomusiikin kontrapunktista kurinalaisuutta sekä kamarimusiikin keskustelevaa läheisyyttä. Pianot tuovat rytmistä keveyttä ja harmonista kimallusta, kun taas harmooni lisää lämpöä ja hengittävää sointiväriä – yhdessä ne luovat, solistit ja kuoro mukaan lukien, intiimin mutta samalla vahvan ja soljuvan kokoonpanon. Alkuperäisen partituurin loppuun Rossini lisäsi Jumalalle osoitetun, tyypillisen ironisen huomautuksen teoksesta: “Rakas Herra, tässä se nyt on valmis, tämä pieni messuparka. Olenko kirjoittanut pyhää vai rienaavaa musiikkia? Olen syntynyt opera buffaa varten, kuten hyvin tiedät. Vähän taitoa, vähän sydäntä – siinä kaikki. Siunaa se siis ja anna minulle Paratiisi.” Tämä yhdistelmä nöyryyttä ja huumoria kiteyttää messun olemuksen. Petite messe solennellen on inhimillinen, elegantti ja vilpittömän hengellinen teos uskosta, jota on muovannut elinikäinen työ teatterissa.

Tämän päivän konsertissa kuullaan teoksesta Rossinin alkuperäistä ajatusta pienemmästä kokoonpanosta mukaileva versio, jossa solisteja ja kuoroa säestää kaksi pianoa ja harmonikka. Konsertissa kuullaan myös Rossinin orkesteriversioon lisäämä osa sopraanosolistille O salutaris hostia (Oi pelastava uhri) ennen viimeistä osaa.

Jaakko Kilpeläinen

Taiteilijaesittelyt:

Kapellimestari Jutta Seppinen on Suomen klassisen musiikin yksi monipuolisimmista tekijöistä. Hän on kapellimestari, laulaja sekä kuoronjohtaja. Seppinen on suorittanut Sibelius-Akatemiasta kaksi musiikin maisterin tutkintoa (2008 ja 2016), joihin kuuluivat mm. erinomaisin arvosanoin tehdyt sekä laulun että orkesterinjohdon loppututkinnot. Keväällä 2018 Taideyliopisto valitsi Seppisen Sibelius-Akatemian primamaisteriksi.
Seppinen debytoi kapellimestarina Tampere Filharmonian kanssa syksyllä 2014. Tämän jälkeen
Seppinen on ehtinyt johtaa menestyksekkäästi lukuisia orkestereita sekä Suomessa että ulkomailla. Hän on myös toiminut apulaiskapellimestarina Savonlinnan Oopperajuhlilla sekä Suomen Kansallisoopperassa. Seppinen on johtanut useita vapaan kentän oopperaproduktioita.
Seppinen on tehnyt pitkän kuoronjohtaja-uran. Hän on tullut tunnetuksi ennakkoluulottomilla ohjelmistokokonaisuuksillaan sekä perinteisen konserttikonseptin ravistelijana. Monella palkinnolla palkittu Seppinen on tällä hetkellä turkulaisen ammattikamarikuoro Key Ensemblen taiteellinen johtaja.
Laulajana Jutta Seppinen on keskittynyt erityisesti modernin musiikin esittämiseen. Seppinen on kantaesittänyt lukuisia hänelle kirjoitettuja teoksia ja yhteistyö säveltäjien kanssa onkin hänelle elintärkeä osa ammatinkuvaa. Seppinen on laulanut useiden orkestereiden ja yhtyeiden solistina kuten mm. Radion sinfoniaorkesteri ja Tapiola Sinfonietta. Seppinen on levyttänyt (2020) Heinz- Juhani Hofmannin Seppiselle kirjoittaman monologioopperan Ihmissydän. Viime vuosina hän on kulkenut yhä kauemmaksi perinteisen klassisen laulun periaatteista ja siirtynyt elektroakustisen ja kokeellisen laulutaiteen pariin.
Seppinen on monitaideryhmä CHANGEnsemblen taiteellinen johtaja. Seppisen ja Tuuli Lindebergin perustaman CHANGEnsemblen toiminnan keskiössä on luoda uudenlaista konsertti -ja näyttämötaidetta. CHANGEnsemblen produktioissa Seppinen on avannut taiteilijuuttaan kohti installaatio- ja performanssitaidetta.

(Kuva Maarit Kytöharju)

Hanna Hasu on 23-vuotias sopraano, joka ammentaa inspiraationsa yhteisöstä ja ihmisten
välisestä vuorovaikutuksesta. Hän tekee musiikkia rempseästi ja sydämellään, liikkuen
sujuvasti oopperan, liedin ja vanhan musiikin maailmoissa. Kesinä 2022 ja 2023 hän lauloi
Savonlinnan oopperakuorossa, missä hän pääsi syventämään näyttämöilmaisuaan. Tämän
lisäksi roolit oopperoissa ja opereteissa ovat olleet hänelle erityisen rakkaita – hänen
roolitöihinsä kuuluvat muun muassa Josepha Vogelhuber Ralph Benatzkyn operetissa
Valkoinen Hevonen (PKMO ooppera), Prinssi Massenet’n oopperassa Cendrillon
(Sibelius-Akatemian kandiproduktio) sekä Junker Spärlich Otto Nikolain Windsorin iloisissa
rouvissa (Sibelius-Akatemian ooppera). Muusikkona ja esiintyjänä häntä kiehtoo ennen
kaikkea mahdollisuus haastaa klassisen musiikin rajoja ja avata oopperan maailmaa
moninaisemmalle kuvastolle – tehdä tilaa äänille ja tarinoille, jotka usein jäävät kuulumatta.

Rovaniemeläislähtöinen mezzosopraano Essi Lind-Vallinoja on monipuolinen ooppera- ja konserttilaulaja. Hän opiskelee Sibelius-Akatemian laulumusiikin aineryhmän maisteriohjelmassa Sirkku Wahlroos-Kaitilan johdolla. Lind-Vallinoja on valmistunut aiemmin laulupedagogiksi Metropolia AMK:sta sekä kirkkomusiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta. Hän on täydentänyt lauluopintojaan kansainvälisillä mestarikursseilla sekä vaihto-opinnoilla Berliinin Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulussa.
Hänen viimeisimpiä oopperarooleja ovat Cherubino (Mozart: Figaron häät), Arnalta (Monteverdi: Poppean kruunaus), Riina (Rautavaara: Auringon talo) ja Second woman (Purcell: Dido ja Aeneas). Hänelle on kertynyt laaja alttosolistirepertuaari, kattaen mm. Bachin, Mozartin, Händelin ja Pergolesin keskeiset kirkkomusiikkiteokset sekä paljon muuta konsertoivaa laulumusiikkia erityisesti barokin ajalta. Lind-Vallinoja on laulanut muun muassa Suomalaisen barokkiorkesterin, Sibelius-Akatemian barokkiorkesterin, Ylioppilaskunnan soittajien, HfM Hanns Eislerin barokkiyhtyeen sekä monien kotimaisten kuorojen kuten Kauppatieteiden ylioppilaskunnan laulajien ja Graduale-kuoron solistina. Lied-laulajana hän on esiintynyt mm. Sibelius-Akatemian Soiva kieli -konserttisarjassa, Arabia kaikuu -liedfestivaalilla sekä Helsinki Lied -kilpailussa.

Tenori Joonatan Pylkkönen (s. 2001) aloitti lauluopinnot Sibelius-Akatemiassa syksyllä 2025 opettajanaan Petteri Salomaa. Lauleskelut alkoivat pikkupoikana Cantores Minores -poikakuorossa, jossa hän lauloi vuosina 2009–2023. Hän valmistui ammattimuusikoksi Helsingin konservatoriosta syksyllä 2024 opettajanaan Tehi Sulonen-Georgi. Lisäksi opettajina ovat toimineet Jyrki Korhonen ja Heikki Orama.
Pylkkönen on toiminut solistina muun muassa J. S Bachin Johannespassiossa Lahdessa sekä laulanut W. A. Mozartin oopperarooleja, kuten Kreivi Belfiore (Valepuutarhuritar), Don Basilio ja Don Curzio (Figaron häät). Lauluopintojen lisäksi hän laulaa tällä hetkellä myös Savonlinnan Oopperajuhlakuoron riveissä. Pylkkönen kuului 2025 Timo Mustakallio -laulukilpailun finalisteihin. Vapaa-ajallaan hän nauttii sudokujen täyttämisestä ja palapeleistä.

Joona Juntunen on suomalainen basso-baritoni, joka opiskelee laulutaidetta kolmatta vuotta Sibelius-Akatemiassa professori Petteri Salomaan johdolla. Ennen varsinaisia lauluopintojaan Juntunen on saanut laulun opetusta useilta opettajilta eri puolilla Eurooppaa, viimeisimpänä professori Alexander Mayrilta Wienissä.
Opintojensa aikana hän on esiintynyt useissa solistitehtävissä, muun muassa Bachin Jouluoratoriossa (FiBon kanssa), Mozartin Figaron häissä, Purcellin King Arthurissa, Nicolain Windsorin iloisissa rouvissa sekä viimeisimpänä Pluton roolissa Telemannin Orpheuksessa Sibelius-Akatemian oopperatuotannossa. Hänet valittiin kahdentoista parhaan suomalaisen mieslaulajan joukkoon osallistumaan Lappeenrannan valtakunnalliseen laulukilpailuun tammikuussa 2025.
Juntunen on myös intohimoinen lied-laulaja. Hän työskentelee parhaillaan lied-duoparinsa Joachim Bessen kanssa, Keval Shahin suunnittelemaa mestarikurssia varten, (lied-lehtori Keval Shahin suunnittelema kansainvälinen lied-musiikin vierailijaohjelma). Joona Juntusen opintoja tukee Selim Eskelinin säätiö.

Kuvissa: Hanna Hasu, Essi Lind-Vallinoja, Joonatan Pylkkönen ja Joona Juntunen.

Kiryl Bartashevich on syntynyt vuonna 2004 Valko-Venäjällä. Pianonsoiton hän aloitti seitsenvuotiaana. Bartashevich valmistui pianonsoiton opettajaksi Valko-Venäjällä vuonna 2022, jonka jälkeen hän aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa Kiril Kozlovskin ja Tuija Hakkilan ohjauksessa. Tänä vuonna hän valmistui musiikin kandidaatiksi, ja jatkaa nyt Sibelius-Akatemiassa maisteriopintojaan.
Bartashevich esiintyi jo 12-vuotiaana ensimmäisen kerran valtion sinfoniaorkesterin solistina Valko-Venäjällä. Myöhemmin hän pääsi soittamaan samaisen orkesterin solistina myös Saint-Saënsin 2. pianokonserton ja Sergei Prokofjevin pianokonsertot nro 1 ja 3. Bartashevich julkaisi v. 2019 oman sooloalbumin, jonka puitteissa hän esiintyi myös Valko-Venäjän suurlähetystössä Ranskassa. Levyllä on mm. Prokofjevin, Debussyn ja G. Sosnovskin musiikkia.
Bartashevich on konsertoinut Valko-Venäjän lisäksi Venäjällä, Ranskassa, Ukrainassa, Suomessa ja Espanjassa soolokonsertein, osana eri yhtyeitä ja liedduoja. Hänet on palkittu lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa Venäjällä, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Ukrainassa ja Suomessa.

Pianisti Gabrielė Agilė Bajoraitė valmistui M. K. Čiurlionis:in valtakunnallisesta taidekoulusta vuonna 2020, jonka jälkeen hän jatkoi opintojaan Liettuan Musiikki- ja teatteriakatemiassa. Vuonna 2025 Bajoraitė valmistui musiikin kandidaatiksi Sibelius-Akatemiasta opettajanaan Niklas Pokki. Tällä hetkellä hän jatkaa maisteriopintojaan Tuija Hakkilan ja Antti Siiralan opetuksessa.
Bajoraitė on osallistunut seuraaviin kilpailuihin: 16. Valtakunnallinen Balys Dvarionas -kilpailu pianisteille ja viulisteille, Golden Taste -kilpailu, (Frankfurt am Mein, Saksa), kansainvälinen kilpailu, Virtuosi per musica di piano forte (Usti nad Labem, Tšekki), 10. Valtakunnallinen Balys Dvarionas -kilpailu nuorille pianisteille ja viulisteille (Kaunas, Liettua), 9. Kansainvälinen pianokilpailu, (Aarhus, Tanska).
Hänen ensimmäinen sooloresitaalinsa oli Krakovassa, (osana 10. Kuninkaallista Wawel Palatsi -musiikkifestivaalia vuonna 2017).  Liettuan isoimpien konserttilavojen lisäksi Bajoraitė on esiintynyt eri konsertein Puolassa, Tanskassa, Islannissa ja Suomessa.
Vuonna 2024 Bajoraitė voitti Suomen Yamaha -säätiön stipendin ja viimeisimpänä 3. palkinnon Tampereen valtakunnallisissa pianokilpailuissa 2025.  Bajoraitė on osallistunut myös useille mestarikursseille, kuten Pavel Nersesiyan, Mūza Rubackytė, Ana Malikova, Philip Gusiano, Andrius Žlabys, Vera Nosina, Erik T. Tawaststjerna, William Fong, Fabio Bidini, ja Jonathan Biss.

Jaakko Jukonen on klassisen harmonikansoiton toisen vuoden maisteriopiskelija. Hänen opettajanaan toimii tällä hetkellä harmonikkamusiikin tohtori, ja säveltäjä Veli Kujala. Ennen Kujalaa Jaakko on saanut oppinsa vuosien ajalta harmonikkamusiikin tohtori Mika Väyryseltä.
Jaakko on kolunnut lukuisia valtakunnallisia, kuin myös kansainvälisiäkin kilpailuja läpi hyvällä kilpailumenestyksellä. Hän on käynyt lukuisilla mestarikursseilla ulkomaita myöten, joista hän on saanut poimittua itselleen tärkeitä oppeja, kontakteja ja muistoja. Jaakko soittaa mieluiten barokinajan musiikkia sekä rytmistä nykymusiikkia. Hän musisoi mielellään myös muiden eri soittajien kanssa näiden genrejen parissa.
Kaiken tämän lisäksi Jaakko on valmistumassa harmonikansoiton opettajaksi, josta hän on hyvin innoissaan. Hän toivookin tekevänsä uraa etenkin opettamisen parissa, itse musisointia unohtamatta.

Mantas Leonardo Lizzi on merkittäviä saavutuksia saavuttanut liettualais-italialainen harmonikansoittaja. Hän on voittanut yli 60 merkittävää palkintoa ja ensimmäistä palkintosijaa yli 90 kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa ympäri Europpaa seuraavissa maissa; Kroatia, Serbia, Bosnia-Herzegovina, Tšekki, Slovakia, Italia, Sveitsi, Itävalta, Saksa, Puola, Latvia, Valkovenäjä, Ukraina ja Liettua. Vuonna 2022 hän voitti 2. sijan maailmanlaajuisessa Coupe Mondiale harmonikkakilpailun nuorisosarjassa Zofingessa, Sveitsissä.
Hän on esiintynyt Liettuan kansallisen sinfoniaorkesterin solistina, ja työskennellyt merkittävien yhtyeiden kanssa, kuten Vilnan valtion jousikvartetti, Christopherin kamariorkesteri, ja Klaipėdan kaupungin kuoron kanssa.
Tällä hetkellä Lizzi jatkaa opintojaan Sibelius-Akatemiassa opettajanaan Veli Kujala. Hän työskentelee säveltäjien kanssa kantaesittäen heidän uusia teoksiaan, jatkuvasti laajentaen harmonikkamusiikin repertuaariaan ja tutustuen uusiin mahdollisuuksiin taiteilijana.

Kuvissa: Gabrielė Bajoraitė, Kiryl Bartashevich, Jaakko Jukonen (kuva Lari Järnefelt) ja Mantas Lizzi.

Sibelius-Akatemian kuoro:

Sibelius-Akatemian kuoro tarjoaa opiskelijoillemme mahdollisuuden osallistua monipuoliseen kuorotoimintaan. Kuoro esiintyy noin kolme kertaa vuodessa ja se tarjoilee musiikkia laajasti klassisesta tyylistä rytmimusiikkiin, a cappella -konserteista oopperaan. Kuoron toiminta on avointa kaikille taiteellista tutkintoa suorittaville opiskelijoille. Opiskelija voi valita itselleen parhaiten sopivia projekteja.

SOPRAANO
Eerik Grettel
Norra Saana
Rantakylä Susanna
Rivillon Jasmin
Salonen Eveliina
Santakari Anni
Schmidt Jana
Valgre Urmeli
Åhman Carolina

ALTTO
Bartholomée Lisa
Gasca Victoria Sofia
Grønningsæter Solveig
Härö Erika
Ibañez-Resjan Alicia
Kivi Heili
Knudsen Ilmi
Kuisma Inka
Sigrist Elodie
Stakston Aasen Ane
Steckiewicz Silvia
Worre Sørensen Karen

TENORI
Lamberg Casper
Lasonen Leevi
Pylkkönen Joonatan

BASSO
Cotič Teodor
Cullen Phillip
Dronnikov Oleg
Harju Sampo
Javornik Martin
Kaminskas Jonas
Kelloniemi Aura
Lecocq Paul
Pennanen Rasmus
Sanin Vasilii
Thelin Luc
Tikkanen Topias

Työryhmä:

VALMENNUS:
Kuoro: Jutta Seppinen
Laulusolistit: Petteri Salomaa
Piano: Tuija Hakkila
Harmonikka: Veli Kujala

TUOTANTOTIIMI:
Koulutusohjelmajohtaja, Musiikin johtaminen sekä orkesteri- ja kuorotoiminta: Kaisa Holopainen
Orkesteritoimintapäällikkö: Nina Lackman
Vastaava suunnittelija, käsiohjelman taitto: Susanna Brandt
Nuotistonhoitaja: David Claudio
Kuorojärjestäjät: Jani Roppola, David Claudio, Joel Guahnich, Wanqiu Long, Eetu Palomäki, Adolam Cohen

Valosuunnittelu: Jukka Kolimaa

Lauluteksti ja suomennos:

G. ROSSINI: PETITE MESSE SOLENNELLE
(Kirkollinen teksti)

1. KYRIE
   Kyrie, eleison.
   Christe, eleison.
   Kyrie, eleison.
   
   
2. GLORIA
   Gloria in excelsis Deo
   et in terra pax
   hominibus bonæ voluntatis.
   
   Laudamus te,
   benedicimus te,
   adoramus te,
   glorificamus te,
   gratias agimus tibi
   propter magnam gloriam tuam.
   
   Domine Deus
   Rex cælestis,
   Deus Pater omnipotens.
   Domine Fili unigenite,
   Iesu Christe.
   
   Domine Deus,
   Agnus Dei,
   Filius Patris,
   qui tollis peccata mundi,
   miserere nobis;
   qui tollis peccata mundi,
   suscipe deprecationem nostram.
   Qui sedes ad dexteram Patris,
   miserere nobis.
   
   Quoniam tu solus Sanctus,
   tu solus Dominus,
   tu solus Altissimus,
   Iesu Christe,
   cum Sancto Spiritu:
   in gloria Dei Patris.
   Amen.
   
   
3. CREDO
   Credo in unum Deum,
   Patrem omnipotentem,
   factorem cæli et terræ,
   visibilium omnium
   et invisibilium.
   
   Credo in unum Dominum
   Iesum Christum,
   Filium Dei unigenitum,
   et ex Patre natum
   ante omnia sæcula.
   Deum de Deo,
   lumen de lumine,
   Deum verum de Deo vero,
   genitum, non factum,
   consubstantialem Patri:
   per quem omnia facta sunt.
   
   Qui propter nos homines
   et propter nostram
   salutem descendit de cælis.
   Et incarnatus est
   de Spiritu Sancto
   ex Maria Virgine,
   et homo factus est.
   
   Crucifixus etiam pro nobis
   sub Pontio Pilato;
   passus et sepultus est,
   et resurrexit tertia die,
   secundum Scripturas,
   et ascendit in cælum,
   sedet ad dexteram Patris.
   Et iterum venturus est cum gloria,
   iudicare vivos et mortuos,
   cuius regni non erit finis.
   Credo in Spiritum Sanctum,
   Dominum et vivificantem:
   qui ex Patre Filioque procedit.
   Qui cum Patre et Filio
   simul adoratur et conglorificatur:
   qui locutus est per prophetas.
   
   Et unam, sanctam, catholicam
   et apostolicam Ecclesiam.
   Confiteor unum baptisma
   in remissionem peccatorum.
   Et exspecto resurrectionem mortuorum,
   et vitam venturi sæculi.
   
   Amen.
   
   
4. OFFERTORIUM (Prelude religieux)
   
   
5. SANCTUS
   Sanctus, Sanctus,
   Sanctus Dominus
   Deus Sabaoth.
   Pleni sunt cæli et terra
   gloria tua.
   Hosanna in excelsis.
   Benedictus qui venit
   in nomine Domini.
   Hosanna in excelsis.
   
   
6. O SALUTARIS HOSTIA
   O salutaris hostia,
   Quae caeli pandis ostium:
   Bella premunt hostilia,
   Da robur, fer auxilium.
   
   
7. AGNUS DEI
   Agnus Dei,
   qui tollis peccata mundi:
   miserere nobis.
   Agnus Dei,
   qui tollis peccata mundi:
   miserere nobis.
   Agnus Dei,
   qui tollis peccata mundi:
   dona nobis pacem.
   
   
   G. ROSSINI: PIENI JUHLAMESSU
   
   1. HERRA, ARMAHDA
   Herra, armahda.
   Kristus, armahda.
   Herra, armahda.
   
   2. KUNNIA
   Kunnia Jumalalle korkeuksissa
   Ja maan päällä rauha
   hyvän tahdon ihmisillä.
   
   Me kiitämme sinua,
   siunaamme sinua,
   me sinua rukoilemme,
   me ylistämme sinua.
   Me sinua kiitämme
   sinun suuren kunniasi tähden.
   
   Oi Herra Jumala,
   taivaallinen kuningas,
   Jumala, kaikkivaltias Isä.
   Oi Herra, Jumalan ainoa Poika,
   Jeesus Kristus, kaikkein korkein.
   
   Oi Herra Jumala,
   Jumalan Karitsa,
   Isän Poika.
   Joka pois otat maailman synnit,
   armahda meitä,
   joka pois otat maailman synnit,
   ota vastaan rukouksemme.
   Joka istut Isän oikealla puolella,
   armahda meitä.
   
   Sillä sinä yksin olet pyhä,
   sinä yksin olet Herra,
   sinä yksin olet korkein,
   Jeesus Kristus.
   Pyhän Hengen kanssa
   Isän Jumalan kunniassa.
   
   Aamen.
   
   3. USKONTUNNUSTUS
   Uskon yhteen Jumalaan,
   kaikkivaltiaaseen Isään,
   taivaan ja maan,
   kaiken näkyvän
   ja näkymättömän Luojaan.
   
   Ja yhteen Herraan,
   Jeesukseen Kristukseen,
   Jumalan ainoaan Poikaan,
   joka on syntynyt Isästä
   ennen aikojen alkua,
   Jumala Jumalasta,
   valo valosta,
   tosi Jumala tosi Jumalasta,
   syntynyt, ei luotu,
   joka on samaa olemusta kuin Isä
   ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
   
   joka meidän ihmisten
   ja meidän pelastuksemme tähden
   astui alas taivaista
   Hän tuli lihaksi
   Pyhästä Hengestä
   ja neitsyt Mariasta
   ja syntyi ihmiseksi.
   
   Hänet jopa ristiinnaulittiin puolestamme
   Pontius Pilatuksen aikana,
   kärsi kuoleman ja haudattiin.
   Ja hän nousi kuolleista kolmantena päivänä,
   niin kuin oli kirjoitettu,
   ja astui ylös taivaisiin,
   istuu Isän oikealla puolella,
   ja on kirkkaudessa tuleva takaisin
   tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,
   ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
   Ja Pyhään Henkeen,
   Herraan ja eläväksi tekijään,
   joka lähtee Isästä ja Pojasta,
   jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa
   kumarretaan ja kunnioitetaan
   ja joka on puhunut profeettojen kautta.
   
   Ja yhden, pyhän, yhteisen
   ja apostolisen kirkon.
   Tunnustan yhden kasteen
   syntien anteeksiantamiseksi
   Odotan kuolleiden ylösnousemusta
   ja tulevan maailman elämää.
   
   Aamen.
   
   4. OFFERTORIUM (Prelude religieux)
   
   5. PYHÄ
   Pyhä, pyhä, pyhä
   Herra Jumala
   Sebaot!
   Taivas ja maa on täynnä
   hänen kirkkauttansa.
   Hoosianna korkeuksissa
   Siunattu olkoon se,
   joka tulee Herran nimessä.
   Hoosianna korkeuksissa
   
   6. OI PELASTAVA UHRI
   Oi pelastava uhri,
   joka avaat taivaan portit,
   vihollinen uhkaa taistelulla,
   anna meille voimaa, auta meitä.
   
   7. JUMALAN KARITSA
   Jumalan Karitsa,
   joka kannat maailman synnin,
   armahda meitä.
   Anna meille rauha.
   
   
   Suomennos: Hans-Christian Daniel,
   (O salutaris hostia / Hanna Hasu)
   
   Laura – Laulutekstien suomennoksia
   Taideyliopiston Sibelius-Akatemia,
   laura@uniarts.fi