Koulutussääntöä täydentävä Kuvataideakatemian ohje

Julkaistu 27.3.2025 | Päivitetty 27.6.2025

Luku 1: Yleistä

1 § Tarkoitus

Taideyliopiston koulutussääntöä täydentävän Kuvataideakatemian ohjeen tarkoitus on turvata akateemisen yhteisön jäsenten oikeusturva ja opiskelijoiden yhtenäinen ja tasapuolinen kohtelu ja täsmentää Taideyliopiston koulutussäännön ja yhteisten päätösten toimeenpanoa Kuvataideakatemiassa.

Ohjetta sovelletaan Kuvataideakatemiassa annettavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen ja erillisopinto-oikeudella opiskelevien koulutukseen, jollei jäljempänä toisin määrätä.

2 § Tutkinnot

Taideyliopiston Kuvataideakatemia toimii taiteiden koulutusalalla (VNA 1295/2019).

Kuvataideakatemiassa voi suorittaa:

1. alempana korkeakoulututkintona kuvataiteen kandidaatin tutkinnon tai taiteen kandidaatin tutkinnon (eurooppalainen tutkintojen viitekehys taso 6)
2. ylempänä korkeakoulututkintona kuvataiteen maisterin tutkinnon tai taiteen maisterin tutkinnon (eurooppalainen tutkintojen viitekehys taso 7)
3. jatkotutkintona kuvataiteen tohtorin tutkinnon (eurooppalainen tutkintojen viitekehys taso 8).

3 § Tutkintojen myöntäminen

Tutkinnon myöntää akatemian dekaani (Taideyliopiston johtosääntö 29 §, koulutussääntö 5 §).

4 § Koulutusohjelmat ja opetusalueet

Kuvataiteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoihin johtavat opinnot järjestetään kuvataiteen kandidaatin, kuvataiteen maisterin ja kuvataiteen tohtorin koulutusohjelmina.

Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin koulutusohjelmissa opetus annetaan seuraavilla kuvataiteellista erityisasiantuntemusta kehittävillä opetusalueilla:

• kuvanveiston opetusalue
• maalaustaiteen opetusalue
• taidegrafiikan opetusalue
• tila-aikataiteiden opetusalue

Kuvataideakatemian yhteisen opetuksen opetusalue järjestää kaikille perustutkinto-opiskelijoille yhteistä, pakollista ja valinnaista opetusta.

Dekaani voi päättää yksikkörakenteeseen tehtävistä muutoksista, esim. uusien yksiköiden ja opetusalueiden perustamisesta, akatemian johtokuntaa kuultuaan. (Kuvataideakatemian ohjesääntö 3 §).

Näiden lisäksi Kuvataideakatemiassa voidaan järjestää koulutusta erillisissä kandidaatti- tai maisteriohjelmissa.

1.8.2005 jälkeen opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opiskeluoikeuden pituus määräytyy yliopistolain (558/2009) 40 – 41 §:n mukaisesti.

5 § Koulutuksen järjestäminen

Kuvataideakatemiassa perustutkinto-opetus järjestetään koulutusohjelmapohjaisesti ja tohtorikoulutuksesta vastaa kuvataiteen tohtoriohjelma.

6 § Tutkinto‐opiskelu ja muu opiskelu yliopistossa

Kuvataideakatemiassa voi opiskella

1. perustutkinto-opiskelijana, jonka opiskelu johtaa taiteen kandidaatin, kuvataiteen kandidaatin, taiteen maisterin tai kuvataiteen maisterin tutkinnon suorittamiseen
2. tohtoriopiskelijana (tohtorikoulutettavana), jonka opiskelu johtaa kuvataiteen tohtorin tutkinnon suorittamiseen
3. erillisopinto-oikeudella (ks. luku 3, 17 §).

7 § Opiskelijamääristä päättäminen

Akatemiat tekevät esityksen akatemioihin sisään otettavien tutkinto-opiskelijoiden määristä ja niistä päättää yliopiston hallitus. (Taideyliopiston johtosääntö 16 §).

Luku 2: Tutkintokoulutus

8 § Tutkinto‐opiskelijat

Tutkintoon johtavista opinnoista on määrätty Taideyliopiston koulutussäännössä (12 §).

9 § Valintaperusteet ja valintojen järjestäminen

Kuvataideakatemian johtokunta hyväksyy akatemian perustutkinto- ja tohtoriopiskelijoiden valintaperusteet (Kuvataideakatemian ohjesääntö 10 §).

Dekaani nimittää perustutkintokoulutuksen jaoston, jonka tehtäviin kuuluu kehittää perustutkinto- opiskelijoiden valintaprosessia ja valmistella perustutkinto-opiskelijoiden valintaperusteet johtokunnalle.

Dekaani nimittää tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaoston, jonka tehtäviin kuuluu tohtorikoulutuksen opiskelijavalintojen kehittäminen ja toteuttaminen.

Dekaani nimittää opiskelijavalintojen arviointiryhmät, jotka vastaavat hakijoiden arvioinnista ja opiskelijavalintaesityksen valmistelusta dekaanille.

Hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan opiskelijavalintoihin osallistuviin henkilöihin.

10 § Opiskelijaksi ottaminen

a) Opiskelijaksi hyväksyminen

Dekaani hyväksyy uudet perustutkinto-opiskelijat arviointiryhmien esityksen perusteella.

Dekaani hyväksyy uudet tohtorikoulutettavat tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaoston esityksen perusteella.

b) Oikaisumenettely

Opiskelijaksi hakenut henkilö saa vaatia oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta siten kuin hallintolaissa säädetään. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen. Oikaisupyyntö on käsiteltävä viipymättä. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Oikaisua haetaan yliopistolta ja muutosta valittamalla päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin yliopistolain 82–84 §:ssä säädetään.

11 § Opiskelupaikan vastaanottaminen ja opiskelijaksi ilmoittautuminen

Opiskelijaksi hyväksytyn on hyväksymisilmoituksessa mainittavan määräajan kuluessa ilmoitettava opiskelupaikan vastaanottamisesta, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Jollei opiskelijaksi hyväksytty tee ilmoitusta määräajassa, hän menettää opiskelupaikkansa.

Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi.

Opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi ensimmäisenä lukuvuonna vain yliopistolaissa (39§) mainittujen syiden perusteella. Näissä tapauksissa opiskelijan on ilmoitettava opintojen aloittamisen siirtämisestä Kuvataideakatemialle samaan päivämäärään mennessä kuin on ilmoitettava opiskelupaikan vastaanottamisesta.

12 § Opiskeluoikeus

Kuvataiteen 5,5-vuotiseen perustutkintokoulutukseen valituille myönnetään opiskeluoikeus sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon.

Muiden koulutus- /maisteriohjelmien tutkintojen opiskeluoikeudet määräytyvät valinnoissa myönnettyjen opiskeluoikeuksien mukaan.

Tohtoriopiskelijalle myönnetään opinto-oikeus kuvataiteen tohtorin tutkinnon suorittamiseen.

Opiskeluoikeudesta määrätään tarkemmin Taideyliopiston koulutussäännössä (17 §).

13 § Koulutusohjelman vaihtaminen ja Taideyliopiston sisäinen siirto-opiskeluhaku

Taideyliopistossa kirjoilla olevalla perustutkinto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea opiskeluoikeuden vaihtoa. Mikäli opiskelijan tavoitetutkinto pysyy samana, puhutaan koulutusohjelman vaihdosta. Mikäli opiskelijan tavoitetutkinnon nimike muuttuu (akatemioiden väliset vaihdot sekä tanssi- ja teatteritaiteen väliset vaihdot), puhutaan sisäisestä siirto-opiskeluhausta.

Opiskeluoikeuden vaihtoa haetaan akatemian määräämällä tavalla.

a) Vaihto samantasoiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen

Opiskeluoikeutta vaihtava opiskelija menettää opinto-oikeutensa aiempaan koulutusohjelmaan. Opiskeluoikeutta vaihtavalle opiskelijalle hyväksiluetaan aiemmat soveltuvat opinnot uuteen tutkintoon mahdollisimman täysimääräisesti. Opiskeluaika/tutkinnon suoritusaika ei muutu. Opiskeluaikaan sidotut oikeudet Kuvataideakatemiassa (esimerkiksi työtilaoikeus, materiaaliraha ja oikeus osallistua KuvAn kevääseen) sidotaan opiskelujen aloitusvuoteen Taideyliopistossa, eivätkä ne ala alusta uuteen koulutusohjelmaan siirtyessä. Vaihtoa haetaan opiskelijavalintojen yhteydessä. Sisäisiä siirto-opiskelijoita ei lasketa mukaan hallituksen määrittelemiin aloituspaikkoihin.

b) Vaihto kandidaatin opinnoista maisteriopintoihin

Lähtökohtaisesti opiskelija ohjataan hakemaan suoraan maisteriopintoihin, mikäli hän on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, joka antaa hakukelpoisuuden maisteriopintoihin Kuvataideakatemiassa. Mikäli Taideyliopiston kandidaattivaiheen opiskelija on kuitenkin suorittanut muualla kuin Taideyliopistossa korkeakoulututkinnon tai riittävän määrän opintoja, jotka antavat hänelle valintaperusteiden mukaan kelpoisuuden Kuvataideakatemian maisterivaiheen opintoihin, opiskelija voi hakea koulutusohjelman vaihtoa suoraan maisterivaiheeseen. Kuvataideakatemian kandidaattiopiskelija voi hakea siirtoa maisteriopintoihin dekaanilta. Dekaani päättää asiasta kuultuaan opetusalueen professoria. Muiden akatemioiden opiskelijat hakevat siirtoa opiskelijavalintojen yhteydessä. Sisäisiä siirto-opiskelijoita ei lasketa mukaan hallituksen määrittelemiin aloituspaikkoihin. Mikäli opiskelija hyväksytään maisterivaiheen opiskelijaksi, hän menettää aiemman kandidaatin tutkinnon suoritusoikeutensa. Mikäli opiskelija siirtyy kandidaattivaiheesta maisterivaiheeseen muualla suoritetun tutkinnon perusteella, opiskeluaika maisterin tutkintoa varten ei voi olla pidempi kuin pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla.

c) Opetusalueen vaihto kuvataiteen koulutusohjelman sisällä

Kuvataiteen koulutusohjelman sisällä opetusaluetta voi vaihtaa sopimalla asiasta molempien opetusalueiden vastuuhenkilön kanssa. Vaihtoa ei voi tehdä kuin poikkeustapauksissa maisteriopintojen ensimmäisen lukukauden jälkeen. Tällöin vaihdosta päättää vastaanottavan koulutusohjelman vastuuhenkilö.

14 § Lukuvuosi‐ilmoittautuminen

Lukuvuosi-ilmoittautumisesta määrätään Taideyliopiston koulutussäännössä (19 §) ja Taideyliopiston kirjoittautumis- ja ilmoittautumisohjeessa.

Lukuvuosi-ilmoittautumisen (läsnä tai poissa olevaksi ilmoittautumisen) laiminlyönnistä seuraa opiskeluoikeuden menettäminen. Kirjoilta poissaolo kuluttaa tutkinnon suorittamiseen käytettävissä olevaa aikaa.

15 § Opiskeluoikeuden päättyminen

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan yliopistolain 40 – 41 §:ssä säädetyssä ajassa, voi hakea dekaanilta lisäaikaa opintojensa suorittamiseksi loppuun. Hakemukseen on liitettävä toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma, jossa on tutkinnosta puuttuvien opintojen suoritusaikataulu.

Opiskeluoikeus päättyy valmistumispäivään. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa tai lisäajassa, joka ei ole tehnyt lisäaikahakemusta tai jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, menettää opiskeluoikeutensa.

Opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija voi hakea dekaanilta opiskeluoikeuden palauttamista. Hakemukseen on liitettävä toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma, jossa on tutkinnosta puuttuvien opintojen suoritusaikataulu. Opiskeluoikeuden palauttamista koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua dekaanilta 14 päivän kuluessa siten kuin hallintolaissa säädetään.

Lisäajan hakeminen koskee opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2005 jälkeen. Sitä ennen opintonsa aloittaneiden ja opinto-oikeutensa edelleen säilyttäneiden opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan koulutusohjelmassa.

Oikaisua haetaan yliopistolta ja muutosta valittamalla päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin yliopistolain 82–84 §:ssä säädetään.

16 § Opiskeluoikeudesta luopuminen

Opiskeluoikeudesta luopumisesta määrätään Taideyliopiston koulutussäännössä (Koulutussääntö 21 §).

Luku 3: Muu kuin tutkintokoulutus

17 § Erilliset opinnot

Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa erillisiä opintoja voi suorittaa:

• vaihto-opiskelijana yliopiston solmimien vaihtosopimusten mukaisesti
• vaihtoon rinnastettavan yliopiston hyväksymän apurahaohjelman kautta tulevana määräaikaisena opiskelijana
• avoimen yliopiston opiskelijana
• RIPA-opiskelijana (korkeakoulujen ristiinopiskelupalvelu) tai JOO-opiskelijana (suomalaisten yliopistojen välisen joustavan opinto-oikeuden sopimuksen mukaiset opiskelijat)
• jatkuvan oppijan opinto-oikeudella
• muina mahdollisina erillisinä opintoina, joista päättää akatemian dekaani.

Avoimen yliopiston opiskelijoille avoinna olevat, perustutkinto-opetuksen kanssa integroidut opintojaksot ja opiskelupaikkojen lukumäärä vahvistetaan opetusalueiden kanssa lukukausittain.

Luku 4: Opetus

18 § Lukuvuosi ja opetuksen aikataulu

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Kuvataideakatemian opetustarjonnan vuosisuunnittelussa tarkennetaan vuosittainen opetuksen aikataulu rehtorin opetusaikapäätöksen pohjalta. Kuvataideakatemian opetusaikatauluista päättää akatemian dekaani.

19 § Opetus‐ ja tutkintokielet

Opetus- ja tutkintokielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Opintojaksojen opetuskielestä ilmoitetaan opetusohjelmassa. Koulutusohjelmien kielistä määrätään tarkemmin opetussuunnitelmissa. Muuta kuin suomen tai ruotsin tai englannin kieltä saadaan käyttää opetuksessa silloin, kuin opetuksen tai opintosuorituksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää.

Opiskelijalla on oikeus opinnoissaan ja opintosuorituksissaan sekä suullisesti että kirjallisesti käyttää suomen, ruotsin tai englannin kieltä, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä tai opetuksen luonteesta johdu.

Opiskelijan oikeudesta käyttää muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai englantia päättää opintosuorituksen vastaanottava opettaja.

Taideyliopiston koulutussäännön 35 §:n mukaan opiskelijan on suoritettava tutkinnossaan sen olennainen osa opiskelijavalinnan yhteydessä määritetyllä tutkintokielellä, tutkinnosta myös opinnäyte. Oikeudesta käyttää opinnäytteessä muuta kuin tutkintokieltä päättää dekaani.

20 § Opetussuunnitelmat

Opetussuunnitelmat tarkistetaan viiden vuoden välein tai tarvittaessa useammin. Kuvataideakatemian opetussuunnitelmat hyväksyy Kuvataideakatemian johtokunta.

a) Tutkintojen laajuudet, rakenne ja mitoitus

Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa ja puolessa vuodessa (tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika, yliopistolaki 40 §).

Taiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa.

Kuvataiteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa.

Kuvataiteen tohtorin tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen neljässä lukuvuodessa.

Tutkintojen rakenne kuvataan opetussuunnitelmissa.

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opetuksen suunnittelussa opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan.

b) opetustarjonnan vuosisuunnittelu

Kuvataideakatemian opetustarjonta valmistellaan opetusalueiden yhteistyönä ja sen hyväksyy perustutkintokoulutuksen osalta perustutkintokoulutuksen jaosto ja tohtorikoulutuksen osalta tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto (Kuvataideakatemian ohjesääntö 10 §). Opetustarjonnan tulee vastata voimassa olevia opetussuunnitelmia ja se sisältää toteutettavien opintokokonaisuuksien ja -jaksojen aikataulut, toteutustavat, arvioinnin, sisällön, suoritustavat, mahdolliset opintojaksolle osallistumisen edellytykset sekä opettajat.

21 § Kielitaito ja kieli- ja viestintäopinnot

Tutkintoon sisältyvistä kieli- ja viestintäopinnoista määrätään opetussuunnitelmissa. Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvät lakien ja asetusten mukaiset kieliopinnot, joista määritellään tarkemmin koulutussäännön 45 §:ssä.

Kieliopinnot ylemmässä korkeakoulututkinnossa

Mikäli suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaisen koulusivistyksen saanut opiskelija ei ole suorittanut kuvataiteen maisterin tutkintoon vaadittuja kieliopintoja alemmassa korkeakoulututkinnossa, ne suoritetaan maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi.

22 § Kypsyysnäyte

Ennen kandidaatin ja maisterin tutkinnon opinnäytteen hyväksymistä opiskelijan on suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte koulusivistyskielellään. Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä erinomaisen kielitaitonsa siinä kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä (suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaan suoritettu suomi tai ruotsi). Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon kandidaatin tutkintoa varten, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää maisterin tutkintoa varten suoritettavassa kypsyysnäytteessä.

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kieli on pääsääntöisesti opiskelijan tutkintokieli tai sama kuin opinnäytteen kieli.

23 § Opetuksen seuranta ja kehittäminen

Koulutus-, maisteri- ja tohtoriohjelmat keräävät palautetta opetuksesta ja toiminnasta, arvioivat sitä ja kehittävät toimintaa saadun palautteen perusteella.

Luku 5: Opiskelu

24 § Opintojen suorittaminen

Opinnot suoritetaan opetussuunnitelmassa ja opetustarjonnan vuosisuunnittelussa määrätyllä tavalla tai erikseen opettajan kanssa sovitulla tavalla.

Sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa suorittamaan otettu opiskelija voi aloittaa maisterin tutkintoon johtavat opinnot jo kandidaatin tutkinnon suorittamisen loppupuolella ja siitä sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS).

Kuvataideakatemian maisterinäyttelyyn ei voi osallistua, jos kandidaatin tutkinto ei ole valmistunut viimeistään näyttelyä edeltävän lukukauden loppuun mennessä. Osallistumisoikeudesta opinnäytenäyttelyihin määrätään tarkemmin erillisellä ohjeella.

25 § Opintojen suunnittelu ja ohjaus

a) Henkilökohtainen opintosuunnitelma ja ohjaus

Perustutkinto-opiskelija laatii opintojensa tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), joka päivitetään vuosittain. HOPS sisältää suunnitelman pakollisten, vapaaehtoisten ja vapaasti valittavien opintojen suorittamisesta ja aikataulutuksesta sekä suunnitelman opiskelijan taiteellisesta työskentelystä. HOPS on tutkintokohtainen. Lisäksi suunnitelmaan tulee kuulua kandidaatin tai maisterin opinnäytteen toteuttamisaikataulu.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta on pakollinen kaikille Kuvataideakatemian tutkinto-opiskelijoille. HOPS laaditaan omaopettajan ja opintopalveluiden edustajan kanssa. HOPS:in hyväksyy omaopettaja.

HOPS:in tarkoitus on tukea opiskelijan omaa opintojen suunnittelua, opinnoissa etenemistä ja valmistumista. HOPS-keskustelussa seurataan opintojen edistymistä ja opiskelijan kehittymistä sekä keskustellaan opiskelijan taiteellisista tavoitteista ja urasuunnitelmista.

Ensimmäisen vuosikurssin kuvataideopiskelijat laativat ensimmäisen HOPS:insa kevätlukukauden alkaessa valittuaan opetusalueensa. Uudet maisteriopiskelijat laativat HOPS:insa heti aloittaessaan opintonsa. Muiden vuosikurssien opiskelijat tekevät HOPSinsa pääsääntöisesti keväällä opetustarjonnan julkaisemisen jälkeen ennen seuraavan lukukauden ilmoittautumisen alkua.

Muiden koulutusohjelmien opiskelijat tekevät HOPSin vuosittain koulutusohjelmassa sovitussa aikataulussa.

Ennen opiskelijavaihtoa tehdään vaihtoa koskeva opintosuunnitelma, joka sisältää opiskelijavaihdossa suoritettavaksi suunnitellut opinnot.

b) Omaopettaja

Opetusalueen vastuuhenkilö nimeää jokaiselle perustutkinto-opiskelijalle omaopettajan, jonka tehtävä on tukea ja ohjata opiskelijaa opinnoissa ja seurata opintojen etenemistä.

c) Tohtoriopintojen suunnittelu ja ohjaus

Tutkimussuunnitelmat hyväksytään opiskelijavalintojen yhteydessä ja muutokset tutkimussuunnitelmaan käydään läpi yhdessä vastuuohjaajan kanssa.

Tohtoriopiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), joka päivitetään vuosittain. Tohtoriopiskelijan vastuuprofessori hyväksyy suunnitelman. HOPS-tapamisissa käydään läpi tutkintoon kuuluvien opintojen ja taiteellisen osan/ taiteellisten osien suunniteltu aikataulu. Tohtoriopiskelija, jolla ei ole hyväksyttyä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ja ajantasaista tutkimussuunnitelmaa, ei voi hakea matka-apurahoja, tuotantotukea tai palkallisia tutkijan tehtäviä.

26 § Opiskelijavaihto

Dekaani päättää opiskelijavaihdon linjauksista. Yliopiston sopimusten mukaisessa opiskelijavaihdossa suoritettavat opinnot ovat osa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ja ne luetaan hyväksi täysimääräisinä suoritettavaan tutkintoon.

27 § Opetukseen Ilmoittautuminen ja osallistuminen

Opetukseen ilmoittautumisesta annetaan opiskelijoille ohjeet lukukausittain. Opetukseen osallistutaan opinto-oppaassa ilmoitetulla tavalla.

Luku 6: Opintosuoritukset ja todistukset

28 § Opinnäytteet

Kuvataiteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintojen opinnäytteistä määrätään akatemian johtokunnan hyväksymissä erillisissä ohjeissa.

Opinnäytteiden hyväksymisestä määrätään Kuvataideakatemian ohjesäännössä (18 §).

29 § Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksia voivat tehdä vain läsnä oleviksi ilmoittautuneet tutkinto-opiskelijat, joilla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus, ja avoimia yliopisto-opintoja tai erillisiä opintoja suorittavat opiskelijat, joilla on voimassaoleva opiskeluoikeus ko. opintoihin.

Opintojaksot suoritetaan kulloinkin voimassa olevien opetussuunnitelmien mukaisesti. Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin ja arviointiperusteisiin. Opintosuorituksen arvioi opintojaksosta tai kyseisestä toteutuksesta vastaava opettaja.

Tutkintoon kuuluvien opintojaksojen suoritukset arvioidaan Kuvataideakatemiassa pääsääntöisesti asteikolla hyväksytty – hylätty. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää myös opintosuorituksen arvioinnista numeerisella asteikolla 0 – 5. Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa käytetään asteikkoa hylätty, tyydyttävä tai hyvä (valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003).

Taideyliopistossa suoritetut muut opintosuoritukset voidaan sisällyttää sellaisenaan tutkintoon, vaikka arvosana-asteikko poikkeaisi Kuvataideakatemian käyttämästä asteikosta. Muissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen arvostelu muutetaan asteikolle hylätty – hyväksytty hyväksilukemisen (AHOT) yhteydessä.

Perustutkintokoulutuksen opinnäytteet arvioidaan pääsääntöisesti asteikolla hyväksytty – hylätty. Opetussuunnitelmassa voidaan kuitenkin päättää myös muusta arviointiasteikosta. Tohtorikoulutuksen opinnäytteet arvioidaan arvosanoilla hyväksytty – hylätty.

Taideyliopistossa on käytössä tekstin alkuperäisyyden tarkastuksen järjestelmä. Järjestelmää käytetään Kuvataideakatemiassa opinnäytteiden kirjallisten osien tarkistamiseen. Lisäksi sitä voidaan käyttää muiden kirjallisten töiden tarkastamiseen. Vastuu työn alkuperäisyydestä on opiskelijalla.

Opintosuoritusten vastaanottajiin sovelletaan hallintolain esteellisyyssäännöksiä.

30 § Opintosuoritusten tulosten ilmoittaminen

Opintosuoritukset ilmoitetaan Taideyliopiston opintosuoritusrekisterissä viimeistään neljän viikon kuluttua suorituksesta.

31 § Opintojen hyväksilukeminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija voi korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Opiskelijalta voidaan edellyttää lisänäytön antamista osaamisestaan ennen hyväksiluvun myöntämistä. Hyväksiluvuista päättää kyseisestä opintokokonaisuudesta/opintojaksosta vastaava opettaja.

Rehtori on päättänyt aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) yleisistä periaatteista.

Rehtori on myös päättänyt kieliopintojen hyväksilukemisperiaatteista.

32 § Opintosuoritusten vanheneminen

Tutkintoon sitomaton opintojakson suoritus ja opinnäyte vanhenevat, kun kymmenen vuotta on kulunut niiden suorittamisesta. Maisterin opinnäytesuunnitelma vanhenee kolmessa vuodessa sen hyväksymisestä, jollei opinnäytettä ole toimitettu tarkastettavaksi. Mikäli maisterin opinnäytesuunnitelma vanhenee, se tulee päivittää. Opintojaksoon kuuluvien osasuoritusten voimassaolosta päättää opintosuorituksen hyväksyjä.

Vanhentuneiden opintosuoritusten sisällyttäminen tutkintoon voi edellyttää kyseisten opintosuoritusten täydentämistä tai uusimista. Kyseisestä opintokokonaisuudesta/opintojaksosta vastaava opettaja päättää, miten opiskelijan kanssa tarvittaessa sovitaan vanhentuneen suorituksen päivittämisestä tai muusta osaamisen ajantasaisuuden osoittamisesta.

33 § Todistukset

Dekaani antaa todistukset yliopistossa suoritetuista tutkinnoista. Todistus annetaan erikseen kandidaatin ja maisterin sekä tohtorin tutkinnosta.

Tutkintotodistusta haetaan kirjallisesti ja sen voi saada opintopalveluiden vahvistamina valmistumispäivinä.

Luku 7: Eettiset ohjeet ja kurinpito

34 § Eettinen toiminta ja opintosuoritukset

Taideyliopisto on antanut erilliset ohjeet eettisestä toiminnasta.

Luku 8: Muutoksenhaku opiskelijaa koskeviin päätöksiin

35 § Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku

Oikaisumenettelyn alaisista päätöksistä oikaisua haetaan yliopistolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Valituskelpoisista päätöksistä oikaisua haetaan hallinto-oikeudelta kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen liitetystä valitusosoituksesta selviää, minne muutoksenhakuvaatimus on osoitettava.

Muun opintosuorituksen kuin opinnäytteen osalta arvosteluun tyytymätön opiskelija pyytää ensin suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Opintosuoritusten arviointia koskevista päätöksistä ei voi tehdä valitusta hallinto-oikeuteen.

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä ohje astuu voimaan 15.2.2024 ja korvaa aiemmat 1.9.2017 voimaan tulleet Kuvataideakatemian opiskelua koskevat yleiset ohjeet.