Hae

Koulutussääntö

Taideyliopiston koulutussääntö, joka on voimassa 1.8.2022 alkaen.

|

Luku 1: Yleistä

1 § Soveltamisala

Tätä koulutussääntöä sovelletaan Taideyliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erikoistumiskoulutukseen, erillisiin opintoihin, avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty sekä Taideyliopiston johtosäännössä määrätty. Lisäksi koulutussääntöä sovelletaan soveltuvin osin nuorisokoulutukseen ja valintakokeisiin.

Tämä koulutussääntö on yliopistolain (558/2009, myöhemmin myös YOL) 41 §:ssä tarkoitettu yliopiston tutkintosääntö.

Rehtori päättää tätä koulutussääntöä tarkentavista yliopiston yhteisistä ohjeista. Akatemioiden dekaanit ja yhteisten akateemisten yksiköiden osalta niiden ohjesäännöissä määrätyt henkilöt tai toimielimet antavat koulutussääntöä tarkentavia ohjeita, jotka koskevat kyseisen akatemian tai yksikön koulutusta.

2 § Määritelmät

Tässä koulutussäännössä tarkoitetaan:

  1. Opiskelijalla henkilöä, jolla on yliopiston opintoihin opiskeluoikeus tai opinto-oikeus.
  2. Jatko-opiskelijalla tutkinto-opiskelijaa, jolla on opiskeluoikeus jatkotutkinnon suorittamiseen.
  3. Opiskeluoikeudella yliopistolain mukaista tutkinnonsuoritusoikeutta ja opinto-oikeudella muuta oikeutta opiskella (erillisten opintojen opinto-oikeutta).
  4. Koulutusohjelmalla ohjelmapohjaisesti järjestettävää koulutusta, josta akatemia myöntää alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai jatkotutkinnon. Koulutusohjelma muodostuu kokoelmasta opintoja, joiden perusteella opiskelija saa korkeakoulututkinnon. Taideyliopistossa koulutusohjelmat voivat olla kandidaattiohjelmia, maisteriohjelmia tai koulutusohjelmia, joissa voidaan suorittaa molemmat perustutkinnot tai tohtoriohjelmia. Koulutusohjelma voi jakautua suuntautumisvaihtoehtoihin.
  5. Opetussuunnitelmalla (OPS) kokonaisuutta, joka sisältää tutkinnon rakenteen, opintojaksojen laajuuden, osaamistavoitteet, ydinsisällöt, kielen, jolla tutkinto ja sen osat voidaan suorittaa sekä opintojaksojen osaamisen arvioinnissa käytettävän asteikon.
  6. Opetustarjonnalla lukuvuoden tai muun ajanjakson aikana toteutettavaa opetuksen kokonaisuutta, joka muodostuu opintojaksoista ja opintokokonaisuuksista, joiden suorittamismahdollisuus tarjotaan tiettynä aikana. Johtosäännön termillä opintotarjonta tarkoitetaan opetustarjontaa (Johtosääntö, myöhemmin JS, 31 §). Opetustarjonnan vuosisuunnittelu pohjautuu opetussuunnitelmiin.
  7. Opintojaksolla tiettyä aihetta, sisältöä tai osaamisen alaa käsittelevää, erikseen suoritettavissa olevaa opintojen osaa. Myös tutkintojen opinnäytteet ovat opintojaksoja.
  8. Opintosuorituksella opiskelijan valmiiksi saamaa opetussuunnitelman mukaista opintojaksoa, jonka laajuus määritellään opintopisteinä. Opintosuorituksella voidaan tarkoittaa myös hyväksiluettua tai muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen suorittamista.
  9. Opintokokonaisuudella opintojaksojen muodostamaa kokonaisuutta, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhtä tai useampaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta käsittelevästä opintojaksosta. Opintokokonaisuudet määritellään opetussuunnitelmissa.

3 § Koulutuksen johtaminen ja asiantuntija- ja yhteistyöelimet

Yliopistolain sekä Taideyliopiston johtosäännön mukaisia koulutuksen alueen toimijoita ovat hallitus, rehtori, vararehtorit, tutkintolautakunta, akatemiat, akatemioiden johtokunnat ja dekaanit, yhteiset akateemiset yksiköt sekä perustutkintokoulutuksen sekä tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen johtoryhmät.

Yliopistolain 46 §:n mukaisena ylioppilaskuntana toimii Taideyliopiston ylioppilaskunta.

Hallituksen yliopistolakiin perustuvista tehtävistä säädetään yliopistolaissa (YOL 14 §, 45 a § 2 mom.). Hallitus hyväksyy yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; hyväksyy opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävän sopimuksen yliopiston puolesta ja tekee ehdotukset yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta ja päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä sekä opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta.

Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Rehtori vastaa yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta. (YOL 17 § ja 45 a § 2 mom., JS 18 §)

Vararehtorin tai vararehtoreiden tehtävänä on rehtorin tukena edistää yliopiston perustehtävän ja strategisten tavoitteiden toteutumista. (JS 19 §)

Opintosuoritusten oikaisuvaatimusten käsittelyä varten yliopistossa on rehtorin nimeämä tutkintolautakunta. (YOL 27 § 4 mom. ja YOL 82 §, JS 23 §)

Yliopistossa on rehtorin nimeämät perustutkintokoulutuksen sekä tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen johtoryhmät. Johtoryhmien tehtävänä on toimia koulutuksen ja tutkimuksen akateemisina asiantuntijaeliminä, jotka vastaavat koulutuksen ja tutkimuksen yhteisestä kehittämisestä sekä näihin liittyvien toimenpiteiden edistämisestä. Johtoryhmät hyväksyvät omiin toimialueisiinsa kuuluvat toimintasuunnitelmat ja ohjaavat yhteisten akateemisten yksiköiden toimintaa, tukevat vararehtoreita ja varadekaaneja strategian edistämisessä ja seurannassa sekä akateemiseen toimintaan liittyvissä päätöksissä ja ottavat kantaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen ja laadunhallintaan liittyviin kysymyksiin ja toimintaa ohjaaviin periaatteisiin. (JS 25 §)

Akatemiat vastaavat oman alansa koulutuksesta, tutkimuksesta ja taiteellisesta toiminnasta yliopiston strategian, yhteisten linjausten ja vuosittaisten Taideyliopiston hallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion ohjaamina. Akatemian toiminnasta määrätään kunkin akatemian ohjesäännössä. (JS 11 §)

Dekaani johtaa akatemian toimintaa ja vastaa sen tuloksista strategian, yhteisten linjausten ja rehtorin vuosittain hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti (JS 28 §). Dekaani ottaa opiskelijat, tekee rajattuun opintoaikaan ja menetetyn opiskeluoikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset sekä myöntää tutkinnot ja käsittelee opiskelijavalintaan ja opiskeluoikeuden menettämiseen liittyvät oikaisuasiat. Lisäksi dekaani ratkaisee kaikki ne akatemiaa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen ratkaistavaksi. (JS 11 §)

Akateemisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on akatemiakohtaiset johtokunnat. Akatemian johtokunnan tehtävänä on koulutuksen alueella mm. yliopiston hallituksen ja rehtorin antamien suuntaviivojen puitteissa kehittää akatemian opetusta, tutkimusta ja taiteellista toimintaa kokonaisuutena; hyväksyä akatemian opetussuunnitelmat, hyväksyä akatemian opetustarjonta sekä hyväksyä akatemian opiskelijoiden valintaperusteet. Akatemian johtokunnan tehtävien siirtämisestä muille akatemian toimielimille säädetään akatemian ohjesäännössä. (JS 31 §)

Avoin kampus on yliopiston yhteinen yksikkö, jonka tehtävänä on vastata yhteisestä koulutuksen kehittämisestä ja opetuksesta sekä kehittää jatkuvan oppimisen koulutus- ja palvelukokonaisuutta yhteistyössä akatemioiden kanssa. Avoimen kampuksen tehtävistä ja päätöksenteosta määrätään sen ohjesäännössä. (JS 12 §)

4 § Tutkinnot

Taideyliopistossa voi suorittaa seuraavat tutkinnot (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 2004/794 muutoksineen):

Taiteiden koulutusala

• Kuvataiteen kandidaatin tutkinto
• Kuvataiteen maisterin tutkinto
• Kuvataiteen tohtorin tutkinto

• Musiikin kandidaatin tutkinto
• Musiikin maisterin tutkinto
• Musiikin lisensiaatin tutkinto
• Musiikin tohtorin tutkinto

• Taiteen kandidaatin tutkinto
• Taiteen maisterin tutkinto
• Taiteen tohtorin tutkinto

• Tanssitaiteen kandidaatin tutkinto
• Tanssitaiteen maisterin tutkinto
• Tanssitaiteen lisensiaatin tutkinto
• Tanssitaiteen tohtorin tutkinto

• Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto
• Teatteritaiteen maisterin tutkinto
• Teatteritaiteen lisensiaatin tutkinto
• Teatteritaiteen tohtorin tutkinto

Musiikin, taiteen, tanssitaiteen ja teatteritaiteen kandidaatin tutkintojen yliopistolaissa määritelty tavoitteellinen suoritusaika on 3 vuotta (180 op). Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon (210 op) tavoitteellinen suoritusaika on 3,5 vuotta. Kuvataiteen, taiteen, tanssitaiteen ja teatteritaiteen maisterin tutkintojen (120 op) tavoitteellinen suoritusaika on 2 vuotta ja musiikin maisterin tutkinnon (150 op) 2,5 vuotta.

Musiikin, tanssitaiteen tai teatteritaiteen tohtorikoulutukseen valittu jatko-opiskelija voi halutessaan suorittaa musiikin, tanssi- tai teatteritaiteen lisensiaatin tutkinnon välitutkintona.

5 § Tutkintojen myöntäminen

Tutkinnon myöntää akatemian dekaani (JS 29 §).

6 § Yliopiston ja akatemioiden koulutusvastuut

Yliopiston koulutusvastuusta ja tutkinnoista säädetään valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksilla.

Yliopiston hallitus päättää akatemioita kuultuaan opetus- ja kulttuuriministeriölle tehtävistä koulutusvastuita koskevista muutosesityksistä.

Rehtori päättää yliopistolle asetuksilla säädetyn koulutusvastuun jakautumisesta akatemioille sekä koulutusohjelmien perustamisesta ja lakkauttamisesta kyseisestä koulutusohjelmasta vastaavan akatemian johtokuntaa kuultuaan.

7 § Koulutuksen järjestäminen

Vastuu koulutuksen järjestämisestä on yliopiston akatemioilla, ellei sitä ole rehtorin päätöksellä määrätty yhteiselle akateemiselle yksikölle tai muulle yksikölle. Tutkintokoulutusta järjestävät yliopiston akatemiat.

Akatemioiden on järjestettävä opetus ja opintojen ohjaus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkintonsa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa. Tutkintoon johtava koulutus on suunniteltava ja järjestettävä siten, että se antaa valmiudet seuraavalle tutkintotasolle.

Tutkinto-opetus järjestetään Taideyliopistossa koulutusohjelmapohjaisesti. Koulutusohjelmat voivat jakautua
suuntautumisvaihtoehtoihin.

Jos koulutusohjelma tai sen suuntautumisvaihtoehto lakkautetaan, tulee koulutuksesta vastaavan akatemian tai yksikön järjestää koulutusohjelman opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opintonsa loppuun kohtuullisen ajan kuluessa ottaen huomioon yliopistolain säännökset opintojen tavoitteellisesta suorittamisajasta. Akatemia päättää siirtymäkauden järjestelyistä.

8 § Lukuvuosimaksut ja apurahajärjestelmä

Yliopistolain 10 §:ssä säädetään lukuvuosimaksujen perimisestä. Yliopiston hallitus päättää lukuvuosimaksujen tason. Rehtori päättää yliopiston lukuvuosimaksuihin liittyvästä apurahajärjestelmästä ja sen linjauksista.

9 § Opetusyhteistyö

Yliopistolain 7 a §:n mukaan yliopisto voi toteuttaa koulutusvastuunsa mukaista opetusta itse, yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta korkeakoululta. Opetusyhteistyötä voidaan tehdä kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Opetusyhteistyöstä (mukaan lukien yhteistutkinto-ohjelmat) sovitaan erillisissä korkeakoulujen välisissä sopimuksissa.

Yliopisto voi toteuttaa tutkintokoulutustaan yhteistyössä yhden tai useamman kotimaisen tai ulkomaisen korkeakoulun kanssa. Opetusyhteistyönä toteutettavassa opetuksessa opiskelija on opetusta antavan korkeakoulun hallintovallan alainen. Yhteistutkintomallissa opiskelija saa tutkinnon vain yhdestä korkeakoulusta, kaksoistutkintomallissa kustakin korkeakoulusta.

10 § Tutkinto-opiskelu ja muu opiskelu yliopistossa

Yliopistossa voi opiskella tutkinto-opiskelijana tai suorittaa erillisiä opintoja ilman tutkinnon suorittamisoikeutta. Lisäksi yliopisto järjestää täydennyskoulutusta, erikoistumiskoulutusta, avointa yliopisto-opetusta ja Sibelius-Akatemia nuorisokoulutusta.

Opintosuorituksen saa suorittaa vain opiskelija, jolla on voimassa oleva opinto-oikeus kyseiselle opintojaksolle.

11 § Opiskelijamääristä päättäminen

Hallitus päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä (YOL 14 §, JS 16 §). Rehtori päättää aloituspaikkojen jakautumisesta akatemioille.

Luku 2: Tutkintokoulutus

12 § Tutkinto-opiskelijat

Tutkintoon johtavia opintoja voi suorittaa yliopistossa

  • perustutkinto-opiskelijana
  • jatko-opiskelijana

13 § Opiskelijaksi hakeminen

Opiskelijaksi haetaan yliopiston määräämällä tavalla.

14 § Valintaperusteet ja valinnan järjestäminen

Rehtori päättää yliopiston valintojen yleisistä valintaperusteista. Akatemian johtokunta päättää perustutkinto- ja jatko-opiskelijoiden akatemiakohtaisista valintaperusteista. Akatemia vastaa opiskelijavalinnan järjestämisestä.

Kelpoisuudesta perustutkinto- ja jatko-opiskelijaksi on voimassa mitä yliopistolaissa säädetään (YOL 37 ja 37 a §). Yliopisto voi antaa määräyksiä muista kelpoisuusvaatimuksista.

Opiskelijavalinnassa noudatetaan etukäteen päätettyjä ja julkistettuja valintaperusteita, joiden on oltava lainsäädännön mukaisia, ja opiskelijavalinta on toteutettava hyvän hallintotavan mukaisesti.

15 § Opiskelijaksi ottaminen

Perustutkinto- ja jatko-opiskelijat ottaa akatemian dekaani (JS 29 §).

Valintojen tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua (YOL 82 §).

Dekaani käsittelee opiskelijavalintaan liittyvät oikaisuasiat (JS 29 §).

16 § Opiskelupaikan vastaanottaminen

Opiskelupaikan vastaanottamisesta on voimassa, mitä yliopistolaissa säädetään (YOL 38 §) ja mitä valtioneuvoston asetuksessa korkeakoulujen yhteishausta 2019/289 määrätään.

17 § Opiskeluoikeus

Perustutkinto-opiskelijalle myönnetään opiskelijavalinnan yhteydessä opiskeluoikeus sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon tai jompaankumpaan näistä.

Jatkokoulutukseen hyväksytylle myönnetään opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon.

Opiskelijalla voi olla samanaikaisesti vain yksi tutkintoon johtava opiskeluoikeus Taideyliopistossa. Opiskelijan ottaessa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden Taideyliopistossa hän menettää aiemman opiskeluoikeutensa Taideyliopistossa. Rehtori voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen yhden opiskeluoikeuden säännöstä.

Akatemia päättää, millä edellytyksillä opiskelija, jolla on opiskeluoikeus sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon, voi suorittaa maisteriopintoja ennen kandidaatin tutkinnon valmistumista.

18 § Koulutusohjelman ja suuntautumisvaihtoehdon vaihtaminen

Akatemia päättää edellytyksistä ja menettelystä, joiden mukaan tutkinto-opiskelija voi vaihtaa koulutusohjelmaa tai sen suuntautumisvaihtoehtoa akatemian sisällä sekä edellytyksistä ja menettelyistä, joiden perusteella toisen akatemian opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa akatemiaan. Vaihto voi edellyttää tasokokeen suorittamista.

19 § Lukuvuosi-ilmoittautuminen

Tutkinto-opiskelijan tulee ilmoittautua vuosittain läsnä- tai poissaolevaksi (YOL 39 §).

Rehtori päättää opiskelijoiden ilmoittautumisajan ja antaa tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta.

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava akatemialta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää akatemian dekaani (JS 29 §).

Opiskeluoikeuden uudelleen myöntämistä varten akatemia voi edellyttää opiskelijalta toteuttamiskelpoisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman esittämistä sekä tarvittaessa tasokokeen antamista.

20 § Opiskeluoikeuden päättyminen

Perustutkinto-opiskelijan tutkinnon tavoitteellisesta suoritusajasta ja sen jatkamisesta on voimassa, mitä yliopistolaissa säädetään (YOL 40–42 §). Lisäaikaa haetaan akatemialta. Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa yliopistolain 41 §:n mukaisen määräajan täyttyessä, mikäli hän ei hae tai hänelle ei ole myönnetty lisäaikaa (YOL 43 §). Lisäaikahakemukseen tulee liittää päivitetty henkilökohtainen opintosuunnitelma ja selvitys viivästymiseen johtaneista syistä.

Dekaani tekee rajattuun opintoaikaan ja menetetyn opiskeluoikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset sekä käsittelee opiskeluoikeuteen liittyvät oikaisuasiat (JS 29 §).

Suoritettuaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaiset opinnot opiskelijan tulee jättää yliopiston ohjeiden mukaisesti hakemus tutkinnon myöntämiseksi. Tutkinnon suoritusoikeus päättyy, kun tutkinto, jonka suorittamiseksi oikeus on myönnetty, on suoritettu.

21 § Opiskeluoikeudesta luopuminen

Opiskelija voi luopua opiskeluoikeudestaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle. Opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivänä. Opiskeluoikeuden voi tällöin saada uudelleen vain osallistumalla opiskelijavalintaan.

22 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Akatemian dekaani voi peruuttaa myönnetyn opiskeluoikeuden, mikäli ilmenee, että opiskeluoikeutta haettaessa on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, joilla on voinut olla vaikutusta valinnan tulokseen (hallintolaki (434/2004) 50 §).

Luku 3: Muu kuin tutkintokoulutus

23 § Erilliset opinnot

Erillisiä opintoja voi suorittaa

  • vaihto-opiskelijana
  • avoimen yliopiston opiskelijana
  • erikoistumiskoulutettavana tai täydennyskoulutettavana
  • jatkuvan oppijan opinto-oikeuden opiskelijana
  • opetusyhteistyösopimuksen perusteella erillisiä opintoja suorittavana
  • erillisiä opettajan pedagogisia opintoja suorittavana
  • Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen opiskelijana
  • muulla erillisten opintojen opinto-oikeudella siten kuin akatemia tai yhteinen akateeminen yksikkö päättää.

24 § Opinto-oikeus

Erillisten opintojen suorittajien opinto-oikeus rajoittuu siihen opintojaksoon tai opintokokonaisuuteen, jonka suorittamiseen oikeus on myönnetty. Opinto-oikeus myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

25 § Opinto-oikeuden myöntäminen

Opinto-oikeuden erillisiin opintoihin myöntää koulutuksen järjestämisestä vastuussa oleva akatemia tai yhteinen akateeminen yksikkö.

Koulutuksen järjestämisestä vastaava akatemia tai yhteinen akateeminen yksikkö päättää valintaperusteet erillisiin opintoihin ja ottaa opiskelijat järjestämäänsä koulutukseen. Opintokokonaisuuden opiskelijavalinnassa voidaan käyttää soveltuvuuskoetta tai tasokoetta.

26 § Erillisten opintojen maksullisuus

Rehtori päättää erillisistä opinnoista perittävistä maksuista ottaen huomioon valtioneuvoston asetuksen yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista (1082/2009).

27 § Jatkuvan oppijan opinto-oikeus

Opiskelijalla, joka on suorittanut Taideyliopistossa jatkotutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman korkeakoulututkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan jatkuvan oppijan opinto-oikeudella. Opinto-oikeus voidaan ottaa käyttöön valmistumispäivästä ja se on voimassa kaksi vuotta valmistumislukukauden päättymisen jälkeen. Määräaikainen erillisten opintojen opinto-oikeus koskee Avoimen kampuksen ja akatemioiden kyseiselle opinto-oikeudelle erikseen määrittelemää opetustarjontaa.

Jatkuvan oppijan opinto-oikeuden piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka ovat valmistuneet 1.8.2020 jälkeen.

28 § Opiskelu vaihto-opiskelijana

Opiskelu vaihto-opiskelijana tapahtuu yliopiston tai akatemian tekemien opiskelijavaihtosopimusten perusteella tai niihin rinnastettavan yliopiston hyväksymän apurahaohjelman puitteissa.

Vaihto-opiskelijat opiskelevat tutkinto-opiskelua koskevien säännösten mukaisesti ilman tutkinnon suorittamisoikeutta.

29 § Opiskelu avoimessa yliopistossa

Avoimen yliopiston opetus järjestetään Taideyliopiston opetussuunnitelmien mukaisena.

30 § Opettajan pedagogiset opinnot

Opettajan kelpoisuuteen (valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998) johtava koulutus voidaan toteuttaa joko erillisinä opettajan pedagogisina opintoina tai maisterin tutkintoon johtavina opintoina.

31 § Sibelius-Akatemian nuorisokoulutus

Sibelius-Akatemian nuorisokoulutus on musiikin alan korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta.

Sibelius-Akatemia päättää nuorisokoulutuksen valintaperusteista ja ottaa opiskelijat. Nuorisokoulutuksen opintojen sisältö ja suoritustapa määritellään nuorisokoulutuksen opetussuunnitelmassa. Akatemia antaa tarkentavat ohjeet nuorisokoulutuksen järjestämisestä.

32 § Täydennyskoulutus ja erikoistumiskoulutus

Yliopisto järjestää täydennyskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta.

Täydennyskoulutus on ensisijaisesti korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattua ammatillista koulutusta, jonka tavoitteena on ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen.

Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä.

Rehtori päättää täydennyskoulutuksesta ja erikoistumiskoulutuksista perittävistä maksuista.

Luku 4: Opetus

33 § Lukuvuosi

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta.

Rehtori päättää lukuvuoden aikana annettavan opetuksen yleisistä alkamis- ja päättymisajoista, lukuvuoden jaksottamisesta opetusperiodeihin sekä normaalista poikkeavista opetuspäivistä.

Tarkemmista opetuksen ajankohdista päättävät akatemiat ja yhteiset akateemiset yksiköt.

34 § Opintojen mitoitus

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste (op), joka vastaa keskimäärin 27 tuntia opiskelijan työtä osaamistavoitteen saavuttamiseksi sisältäen myös opiskelijan itsenäisen työskentelyn.

Yksi opintopiste vastaa yhtä European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS) -järjestelmän pistettä.

Tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa edellyttää keskimäärin 60 opintopisteen opintojen suorittamista lukuvuodessa, mikä vastaa 1600 tunnin työmäärää. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Opetussuunnitelmia ja opetustarjontaa laadittaessa on varmistettava opintosuorituksen opintopisteiden ja opiskelijan työmäärän vastaavuus.

35 § Opetus- ja tutkintokielet

Yliopistolain mukaisesti yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Taideyliopisto vastaa siitä, että ruotsin kieltä taitavia taidealojen ammattilaisia koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin (YOL 11 ja 12 §). Akatemia voi päättää myös muusta opetus- ja tutkintokielestä kuin suomi ja ruotsi (JS 7 §). Tutkintoja voidaan tarjota suomen ja ruotsin lisäksi englannin kielellä.

Koulutusohjelman tutkintokielestä/-kielistä päätetään opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Opintojakson
toteutuksen opetuskieli ilmoitetaan opinto-oppaassa.

Muuta kuin suomen ja ruotsin kieltä voidaan käyttää silloin kun opetuksen tai opintosuorituksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää.

Opiskelijalla on oikeus opetuksen yhteydessä ja opintosuorituksissa käyttää suomen ja ruotsin kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä tai opetuksen luonteesta niin johdu.

Opiskelijan on suoritettava tutkinnossaan sen olennainen osa opiskelijavalinnan yhteydessä määritetyllä tutkintokielellä, tutkinnosta myös opinnäyte. Oikeudesta käyttää opinnäytteessä muuta kuin tutkintokieltä päättää dekaani.

Opiskelijalla on oikeus käyttää opintosuorituksissaan sitä kieltä sekä saada opintoihin sisältyvät tehtävät sillä kielellä, jolla hänet on otettu suorittamaan tutkintoaan opiskelijavalinnassa. Koulutuksessa voi olla kuitenkin myös muulla kielellä opetettavia opintojaksoja silloin, kun opintojakson tarkoitus sitä edellyttää.

Opiskelija voi hakea akatemian dekaanilta tutkintokielen vaihtamista muutoshetkellä akatemiassa voimassa olevien valintaperusteiden kielitaitovaatimusten mukaisesti. Puuttuvat opinnot suoritetaan uudella tutkintokielellä.

36 § Opetussuunnitelmat ja opetustarjonta

Yliopiston tutkintokoulutus perustuu opetussuunnitelmiin, joita arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Rehtori päättää opetussuunnitelmien yhteisistä linjauksista. Opetussuunnitelmat hyväksyy koulutuksesta vastaavan akatemian johtokunta ja yhteisen akateemisen yksikön osalta yksikön ohjesäännössä määritelty toimielin. Akatemioiden yhteistyönä toteutettavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat hyväksytään koulutusta järjestävien akatemioiden johtokunnissa.

Opetussuunnitelma kuvaa sitä osaamista, jonka opiskelija on saavuttanut suoritettuaan opinnot. Opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi tutkinnon rakenne, opintojaksojen laajuudet opintopisteinä, tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, ydinsisällöt, kieli, jolla tutkinto ja sen osat voidaan suorittaa sekä opintojaksojen osaamisen arvioinnissa käytettävät arviointiasteikot. Opetussuunnitelma laaditaan koulutus-ohjelmille, opintokokonaisuuksille sekä yksittäisille opintojaksoille.

Akatemian johtokunta päättää opetussuunnitelmia koskevat siirtymäsäännöt ja opintojaksojen vanhenemista ja opintosuoritusten suorituskertojen määrää koskevat määräykset.

Lukuvuoden opetustarjonta pohjautuu opetussuunnitelmiin. Opetustarjonta laaditaan siten, että opiskelijat voivat opiskella tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja suorittaa opintonsa yliopistolain 40 §:n mukaisen tavoitteellisen suorittamisajan puitteissa.

Akatemian ja yhteisen akateemisen yksikön opetustarjonnasta päättävästä tahosta määrätään tarkemmin niiden ohjesäännöissä.

Opetustarjonnassa kuvataan opintojaksojen toteutusten suoritustavat ja vastuuhenkilöt. Opintojaksokuvauksessa ilmoitetaan opetus- ja suorituskielet sekä opintojakson arviointiperusteet.

37 § Yksilölliset opintojärjestelyt

Saavutettavuus sekä vammaisten ja oppimisvaikeuksisten opiskelijoiden yksilölliset toimintaedellytykset tulee ottaa huomioon opintojen suoritustavassa ja arviointitilaisuuden kestossa. Opiskelijat saavat sellaiset kohtuulliset, saavutettavuutta edistävät järjestelyt, jotka opiskelutilannetta tai opintosuoritusta varten katsotaan opiskelijan vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden vuoksi tarpeellisiksi.

Yksilöllisistä opintojärjestelyistä on erilliset ohjeet.

38 § Koulutuksen laadunvarmistus ja opetuksen kehittäminen

Yliopistolla on laatujärjestelmä, jolla tarkoitetaan yliopiston toiminnan kehittämisen suunnitelmallista ja dokumentoitua kokonaisuutta. Laatujärjestelmässä avataan laadunvarmistuksen menettelyt ja vastuut. Laatujärjestelmästä vastaa rehtori.

Koulutuksesta ja opetuksesta kerätään systemaattisesti arviointitietoa ja palautetta, ja saatua tietoa hyödynnetään koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä ja opetussuunnitelmatyössä. Kehittämisessä hyödynnetään lisäksi tilastotietoja ja sidosryhmiltä saatavaa palautetta.

Perustutkintokoulutuksen ja tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen johtoryhmät vastaavat vastuualueensa koulutuksen ja tutkimuksen yhteisestä kehittämisestä sekä näihin liittyvien toimenpiteiden edistämisestä.

Akatemiat ja yhteiset akateemiset yksiköt seuraavat koulutuksen tuloksellisuutta ja kehittävät sen laatua. Akatemiat vastaavat järjestämänsä koulutuksen ja myöntämiensä tutkintojen laadusta. Koulutusta järjestävät yksiköt vastaavat kukin antamansa koulutuksen ja opetuksen laadusta.

Opettaja vastaa opetuksensa laadusta ja opiskelijoiden osaamisen arvioinnista. Opiskelija vastaa oppimisestaan ja opintojensa etenemisestä.

39 § Julkisuus

Yliopiston opetus on julkista (YOL 6 §).

Pääsyä seuraamaan opetusta voidaan rajoittaa opetuksen toteuttamiseen liittyvästä perustellusta syystä.

Luku 5: Opiskelu

40 § Opintojen suorittaminen

Tutkinto-opiskelijalla on oikeus tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen.

Tutkintoon voidaan sisällyttää opintokokonaisuuksia tai vapaasti valittavia opintoja myös muista akatemioista tai muista korkeakouluista.

Tutkinto-opiskelijan oikeutta opintojen suorittamiseen voidaan rajoittaa tutkinnon laajuus, opetussuunnitelmassa tutkintoon vaaditut opinnot ja tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika huomioon ottaen.

Opiskelijalle on varattava riittävästi opintosuorituksien suoritusmahdollisuuksia tutkinnolle säädetyssä tavoiteajassa.

41 § Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta opintojensa suunnitteluun ja toteuttamiseen opintojen kaikissa vaiheissa. Akatemiat seuraavat tutkintoa suorittavan opiskelijan opintojen etenemistä opintojen eri vaiheissa mm. henkilökohtaisen opintosuunnitelman päivittämisen yhteydessä.

Perustutkinto-opiskelija opiskelee yliopistossa henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Opiskelijan tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma erikseen kutakin suorittamaansa tutkintoa varten opetussuunnitelman mukaisesti siten, että se vastaa tutkinnon laajuutta. Opintosuunnitelman tarkoituksena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opintopolkuaan ja tavoitteitaan ja seuraamaan opintojensa edistymistä. Opiskelijan tulee päivittää henkilökohtainen opintosuunnitelmansa vähintään vuosittain.

Akatemiat antavat ohjeen henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja hyväksymisestä. Jatko-opiskelijat opiskelevat hyväksytyn jatkotutkintosuunnitelman mukaisesti.

42 § Opetukseen ilmoittautuminen ja osallistuminen

Opetukseen ilmoittaudutaan akatemian tai yhteisen akateemisen yksikön antamien ohjeiden mukaan. Opiskelijan, joka on ilmoittautunut opetukseen mutta ei pysty siihen esteen vuoksi osallistumaan, tulee perua ilmoittautuminen.

Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskeluoikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja ilmoittautumiskäytännöistä.

Luku 6: Opintosuoritukset ja todistukset

43 § Opinnäytteet

Akatemia antaa opinnäytteitä koskevat ohjeet. Opinnäytteen arvioinnista päättävä taho määritetään akatemian ohjesäännössä.

44 § Kypsyysnäyte

Opiskelija osoittaa kypsyysnäytteellä perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte suoritetaan lainsäädännössä tarkoitetulla koulusivistyskielellä, joka on suomi tai ruotsi.

Kun opiskelija on suorittanut 1. ja 2. asteen koulutuksensa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, hän osoittaa kypsyysnäytteellä vain perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä vain opinnäytteen alaan myös silloin, kun hän on kirjoittanut kypsyysnäytteen samalla kielellä aiempaan korkeakoulututkintoon, ja kypsyysnäyte on silloin tarkastettu sekä kielitaidon että alaan perehtyneisyyden osalta. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kieli on lähtökohtaisesti sama kuin opinnäytteen kieli.

Oikeudesta käyttää kypsyysnäytteessä muuta kuin opinnäytteen kieltä päättää dekaani. Tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteistä annetaan opetussuunnitelmissa.

45 § Tutkinnoissa vaadittu kielitaito

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

  • suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään valtion virka- tai työsuhteeseen kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
  • vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Tämä ei koske opiskelijaa, joka on suorittanut 1. ja 2. asteen koulutuksensa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää akatemia.

Akatemian dekaani voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan edellä mainituista kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

46 § Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksella tarkoitetaan opetussuunnitelman mukaista opintojaksoa, jonka laajuus määritellään opintopisteinä. Opintosuorituksella tarkoitetaan myös hyväksiluettua tai muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen suorittamista. Opintosuoritukset tai niiden osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa.

Opintosuoritusta arvioidaan opetussuunnitelmassa ja opintojakson toteutuksen kuvauksessa määrätyllä tavalla. Opintosuorituksen arviointi perustuu vahvistettuihin osaamistavoitteisiin ja arviointiperusteisiin.

Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään numeerista asteikkoa nollasta viiteen kokonaislukuina tai sanallista arviota hyväksytty tai hylätty sen mukaan, miten opetussuunnitelmassa määritetään. Opinnäytteiden arvioinnissa voidaan käyttää sanallisia asteikkoja hyväksytty tai hylätty tai kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty. Akatemia päättää omien opinnäytetöidensä arviointiasteikosta.

Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa käytetään asteikkoa hylätty, tyydyttävä tai hyvä (valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003).

Saman opintojakson useista suorituksista on voimassa korkein arvosana.

Opintosuoritusten arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus kohtuullisessa ajassa saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa ja hänen on voitava tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseensa ja saada pyytäessään siitä laadullinen palaute arvioijalta. Tieto annetaan opiskelijalle pyydettäessä kirjallisesti. (YOL 44 §) Kun akatemian monijäsenisessä toimielimessä on käsiteltävänä opintosuorituksen arviointia koskeva asia, saavat päätöksentekoon osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus taikka jotka on otettu professorin tehtävään. Edellä mainitusta vaatimuksesta voidaan kuitenkin perustellusta syystä poiketa dekaanin päätöksellä, mikäli opintosuorituksen arvostelua käsittelevässä toimielimessä ei ole riittävästi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä. (JS 34 §)

47 § Opintosuoritusten tulosten ilmoittaminen

Opintosuoritustietojen käsittelyssä noudatetaan tietosuojalainsäädäntöä ja julkisuuslakia.

Opintosuoritusten tulokset opinnäytteitä lukuun ottamatta ilmoitetaan opintotietojärjestelmässä viimeistään neljän viikon kuluttua opintosuorituksesta. Milloin tulosta ei voi pätevästä syystä ilmoittaa määräajassa, uusi ilmoittamisajankohta on tiedotettava ennen määräajan päättymistä.

48 § Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opiskelija voi hakea hyväksilukemista muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suorittamilleen opinnoille sekä tutkintoon kuuluvien opintojen korvaamista muilla samantasoisilla opinnoilla tai muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Aiemmat opinnot tai muulla tavoin hankittu osaaminen huomioidaan opiskelijan laatiessa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Muualla suoritettujen opintojen ja muulla tavoin hankitun osaamisen tulee täyttää tutkinnolle ja sen osille opetussuunnitelmassa asetetut osaamistavoitteet.

Rehtori päättää yliopiston yhteisistä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen linjauksista. Akatemiat antavat tarkemmat määräykset yhteisten linjausten mukaisesti ja ohjeistavat opiskelijat hyväksilukemisen hakemisesta.

49 § Opintosuoritusten rekisteröinti

Opintosuoritusmerkinnät tallennetaan opintotietojärjestelmään. Opiskelijalla on oikeus saada opintosuoritusote suorittamistaan opinnoista.

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelutilaisuuden päivämäärä, kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä tai muun suorituksen päättymispäivämäärä. Opinnäytteiden suorituspäivämäärä on hyväksymispäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä.

50 § Opintosuoritusten vanheneminen

Opintosuoritukset ovat voimassa enintään kymmenen vuotta tutkintoon sisällytettäviksi. Akatemiat voivat päättää lyhyemmästä voimassaoloajasta. Vanhentuneet opinnot on suoritettava uudestaan tai päivitettävä, jotta ne voi sisällyttää opintokokonaisuuksiin tai tutkintoon. Akatemiat päättävät vanhentuneiden opintojen päivittämiskäytännöistä.

51 § Opintosuoritusvilppi

Opiskelijan tulee opiskelussaan noudattaa hyvää taiteellista ja tieteellistä käytäntöä. Yliopisto antaa tarkemmat ohjeet opintosuoritusvilppiä koskevasta menettelystä sekä hyvästä taiteellisesta ja tieteellisestä käytännöstä.

Opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan todetaan sitä suorittaessaan syyllistyneen plagiointiin, tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muuhun vilppiin. Opintosuorituksen hylkäämisestä päättää opintosuorituksen arvioija tai arvioijat opiskelijaa kuultuaan. Suoritus voidaan hylätä myös, kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen.

Opintosuoritusvilpin havaitsemiseksi yliopisto edellyttää, että maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon opinnäytteille tehdään ennen töiden hyväksymistä alkuperäisyyden tarkastus plagiaatintunnistusjärjestelmän avulla. Järjestelmää voidaan käyttää myös muiden opintojen yhteydessä eettisissä ohjeissa tai opetussuunnitelmassa sovitun käytännön mukaan.

Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä.

52 § Opintosuoritusten säilyttäminen

Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset säilytetään kulloinkin voimassa olevan tiedonhallintasuunnitelman mukaan.

53 § Todistukset

Rehtori antaa ohjeen tutkintotodistuksista ja erikoistumiskoulutusten todistuksista. Akatemian dekaani antaa todistuksen akatemiassa suoritetusta tutkinnosta. Akatemiat ja yhteiset akateemiset yksiköt antavat todistukset järjestämistään erillisistä opinnoista.

Luku 7: Opiskeluympäristöä koskevat periaatteet

54 § Toimintaperiaatteet

Yliopisto noudattaa kaikessa toiminnassaan yliopistotoiminnan eettisiä periaatteita, hyvää hallintotapaa ja yliopiston arvoja sekä kulloinkin voimassa olevia sääntöjä, toimintaperiaatteita ja ohjeistuksia.

55 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on oikeus turvalliseen, yhdenvertaiseen sekä tasa-arvoiseen opiskelu- ja työympäristöön. Yliopistossa on noudatettava hyvää järjestystä, eikä muiden turvallisuutta tai hyvinvointia saa vaarantaa.

Opiskelijan kurinpidosta noudatetaan, mitä yliopistolaissa säädetään (YOL 45–45 a §). Yliopistolain mukaisia kurinpidollisia toimia ovat kirjallinen varoitus tai määräaikainen erottaminen enintään yhden vuoden ajaksi. Työrauhaa turvaavia toimenpiteitä ovat poistumismääräys yliopiston järjestämästä tilaisuudesta tai opetustilanteesta sekä opetukseen osallistumisen epääminen enintään kolmen työpäivän ajaksi.

Yliopisto voi antaa Yliopistolain 41 a §:n perusteella järjestyssäännön sekä muita järjestystä koskevia ohjeita, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä yliopistoyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa yliopiston omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta yliopiston tiloissa ja sen alueella.

Luku 8: Muutoksenhaku opiskelijaa koskeviin päätöksiin

56 § Oikaisu- ja muutoksenhakuoikeus

Opiskelija voi hakea oikaisua tai muutosta häntä koskevaan hallintoasiassa annettuun päätökseen sen mukaisesti kuin yliopistolain 82 §, 83 a § ja 84 §:ssä säädetään.

Oikaisumenettelyn alaisia ovat Yliopistolain 82 §:n mukaan opiskelijavalintaa, opiskeluoikeuden menettämistä, opintosuoritusten sekä opin- ja taidonnäytteiden arvostelua sekä hyväksilukemista koskevat päätökset. Päätökseen, johon Yliopistolain 82 §:n mukaan saa hakea oikaisua, ei saa ennen oikaisumenettelyn päättymistä hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeudelle.

Valituskelpoisia ovat opiskelijaksi ottamista, tutkinnon myöntämistä, opiskeluoikeuden jatkamista (YOL 42 § eli lisäajan myöntäminen), opiskeluoikeuden menettämistä (YOL 43 §), tutkintoasetuksen 6 §:n mukaisista kielitaitovaatimuksista vapauttamista sekä kurinpitoa koskevat päätökset.

57 § Oikaisu- ja muutoksenhakumenettely

Oikaisua haetaan yliopistolta ja muutosta valittamalla päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin yliopistolain 82–84 §:ssä säädetään.

Yliopisto antaa ohjeen, josta tarkemmat oikaisumenettelyä ja muutoksenhakua koskevat säännöt käyvät ilmi. Oikaisuratkaisu annetaan kirjallisesti.

58 § Oikaisu- ja muutoksenhakuohjaus

Päätöksentekijän on liitettävä oikaisumenettelyn alaisiin päätöksiin oikaisuohje ja muutoksenhaun alaisiin päätöksiin valitusosoitus. Oikaisuohje on julkaistava myös yhdessä valinta- ja opintosuoritustulosten kanssa.

Voimaantulo

Tämä koulutussääntö tulee voimaan 1. päivänä elokuuta 2022.

Tällä koulutussäännöllä kumotaan 13.5.2013 hallituksen hyväksymä koulutussääntö muutoksineen.