Professori J. Martina Roos: Musiikkiteatterin voima on yhteisöllisyydessä – se sytyttää tekijät ja yleisöt yhä uudelleen
Musiikkiteatterin ammattilaisilta vaaditaan yhä monipuolisempaa ja syvällisempää osaamista. Taideyliopiston uusi musiikkiteatterin maisteriohjelma kouluttaa esiintyjiä, jotka hallitsevat laulun, näyttelijäntyön ja tanssin. Kaksikielinen koulutus rakentaa siltoja suomen- ja ruotsinkieliselle kentälle ja tarjoaa opiskelijoille välineitä kasvaa taiteilijoina kokonaisvaltaisesti, sanoo professori J. Martina Roos.
Mikä sinua inspiroi juuri nyt musiikkiteatterin kentällä?
Viimeisen vuoden aikana minulla on ollut etuoikeus käydä katsomassa suomalaista musiikkiteatteria aiempaa useammin ja monipuolisemmin. Sen muotorikkaus on upeaa: meillä sävelletään ja kirjoitetaan kunnianhimoista musiikkiteatteritaidetta sekä tehdään laadukkaasti käännettyjä ulkomaisia teoksia. On suuria ja pientuotantoja erilaisissa tyylilajeissa.
On myös inspiroivaa nähdä, että tekemisen taso nousee nousemistaan kaikilla saroilla: käsikirjoittamisessa, musiikissa, ohjauksessa ja esiintyjien osaamisessa. Esiintyjillä on yhä enemmän musiikkiteatterin vaatimaa kolmikärkiosaamista, johon kuuluvat laulu ja musiikillinen ilmaisu, näyttelijäntaide sekä tanssi.
Tekijöillä on valtava intohimo; he suhtautuvat tähän taiteeseen kunnianhimoisesti ja kasvattavat osaamistaan läpi uransa.
Kaiken lisäksi musiikkiteatteri sytyttää ja yhdistää erilaisia yleisöjä. Sen voima piilee kollektiivisessa kokemuksessa – esityksissä syntyy yhteisöllisyyttä, joka koskettaa laajasti. Teatterin kyky luoda koheesiota ja rakentaa identiteettiä on vahva, ja kun siihen yhdistetään ruumiillistettu musiikki, vaikutus vain voimistuu.
Mitä kaikkea musiikkiteatteri oikein on?
Musiikkiteatteria ei ole aina tunnistettu taiteenlajina Suomessa. Sitä on pidetty viihteenä, ja viihde puolestaan on usein nähty lähinnä ajanvietteenä tai virkistyksenä – eli ei kovin vakavasti otettavana lajina. Tämä näkökulma ei ainoastaan aliarvioi musiikkiteatterin taiteellista arvoa, vaan myös väheksyy viihdyttämisen taitoa ja sen merkitystä.
Ilo ja elämyksellisyys ovat olennainen osa taiteen voimaa. Toisaalta musiikkiteatteri taiteenlajina käsittelee yhtä lailla hyvinkin syvällisesti myös vaikeita aiheita.
Musiikkiteatteri on monimuotoinen taidelaji, joka tunnetaan Suomessa etenkin anglosaksisista musikaaleista. Musiikkiteatterin kenttä on kuitenkin paljon laajempi ja sillä on myös Suomessa pitkät ja monipuoliset perinteet, joihin kuuluvat esimerkiksi laulunäytelmät ja kabaree. Lisäksi tanssiteatteri, jossa liike ja tanssi ovat keskiössä, voidaan usein määritellä musiikkiteatteriksi.
Musiikkiteatteri ei yleensä tarvitse sinfoniaorkesteria, eikä sen soitinnus ole sidottu klassisen musiikin perinteisiin. Se voi ammentaa rytmimusiikista, kansanmusiikista tai muista genreistä. Lisäksi se vaatii monipuolisia vokaalitaitoja: siinä missä klassinen musiikki tavoittelee äänen homogeenisuutta, musiikkiteatterissa laulajan on hallittava tyylillisesti ja ääniteknisesti laaja paletti musiikkigenrejä ja laulutapoja.
Millaiselle opiskelijalle musiikkiteatterin maisteriohjelma sopii?
Opiskelijalla tulee olla vankat, pitkälle viedyt taidot joko näyttelijänä, laulajana tai tanssijana. Tavoitteena on, että kahden vuoden kuluttua hän on valmis ottamaan vastaan vaativan roolin, joten myös kahdella muulla osa-alueella täytyy olla riittävät valmiudet, joita voi kehittää eteenpäin opintojen aikana.
Musiikillinen lukutaito on tärkeä jo sisään tullessa, mutta lisäopetusta on tarjolla, jos osaaminen on vielä alkutekijöissään.
Sen sijaan motivaatio työskennellä ryhmässä pitää olla korkealla. Vaikka jokainen saa henkilökohtaista ohjausta, opiskelu tapahtuu suurimmalta osin tiiviissä ryhmässä. Yhteistyötaidot sekä halu olla osa ryhmää ja tukea muiden kehitystä ovat olennaisia. Ne hetket, jolloin seisoo yksin valokeilassa, ovat vain murto-osa tätä työtä – suurin osa syntyy yhdessä tekemällä.
Lisäksi on tärkeä tunnistaa, että opinnot ovat todella intensiiviset ja vaativat täysipäiväistä sitoutumista kahden vuoden ajan. Läsnäolo ei ole vain suositeltavaa vaan välttämätöntä, sillä keskeinen osa opiskelua on yhteisiä harjoituksia ja lähiopetusta. Pakollisia kursseja on paljon ja niiden lisäksi omatoimista harjoittelua monta tuntia viikossa.
Koulutuksessa yhdistyvät näyttelijäntyö, laulu, tanssi ja musiikillinen ilmaisu – mitä tämä tarkoittaa käytännössä opiskelijalle?
Opetus räätälöidään henkilökohtaisesti siten, että opiskelija saa enemmän opetusta niissä taidoissa, joissa hänellä on eniten kehitettävää. Esimerkiksi laulaja, jolla ei vielä ole vahvoja näyttelijän tai tanssijan taitoja, saa painotettua opetusta niissä. Jokaisen opiskelijan opintopolku suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan maisteriohjelman kurssitarjonnasta.
Jollekin esiintyvän taiteilijan ura voi olla vain yksi vaihe. Esimerkiksi vahvan muusikkotaustan omaava opiskelija, jolla on hyvät laulajan taidot sekä jonkin verran näyttelijän tai tanssijan osaamista, saattaa nähdä itsensä viiden vuoden päästä säveltäjänä tai ohjaajana. Tällöin esiintymiskokemus tukee taiteellista kokonaisymmärrystä ja urakehitystä.
Kukaan ei ole koskaan täysin valmis – eikä tarvitsekaan olla. Ihminen kasvaa ja kypsyy taidoissaan koko ajan. Tärkeintä on, että opintojen jälkeen osaa arvioida osaamistaan kypsästi ja realistisesti: millaisiin tehtäviin kannattaa hakea, miten niihin valmistaudutaan ja miten omaa osaamistaan voi jatkuvasti kehittää.
Opiskelijat työskentelevät sekä Sibelius-Akatemiassa että Teatterikorkeakoulussa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Opiskelijat pääsevät koko opintojen ajan oppimaan alan parhailta asiantuntijoilta molemmissa akatemioissa – Teatterikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa. He sekä opiskelevat että esiintyvät molemmilla kampuksilla eli Sörnäisissä ja Töölössä.
Rakennamme myös aktiivisesti yhteyksiä Taideyliopiston eri koulutusohjelmiin, jotta syntyisi yhteisiä opintoja ja aitoa vuorovaikutusta eri taiteenalojen välillä. Tämä on erityisen poikkitaiteellinen ala, jossa eri koulutusohjelmien opiskelijoiden ja opettajien välinen yhteistyö syventää oppimista.
Ohjelmaan kuuluu myös henkilökohtaista ohjausta ja mentaalivalmennusta. Miten tämä tukee opiskelijan kasvua taiteilijana?
Musiikkiteatteri on henkisesti ja fyysisesti vaativa taiteenlaji, joka edellyttää kokonaisvaltaista omistautumista. Opiskelijan täytyy osata jäsentää omaa työskentelyään, hallita ajankäyttöään sekä markkinoida osaamistaan ja hakeutua töihin itsenäisesti opintojen jälkeen. Ala on erittäin kilpailtu, ja esimerkiksi koe-esiintymiset ovat tärkeä osa työllistymistä.
Tällä taiteenlajilla on monia yhtäläisyyksiä urheilun kanssa. Siksi opiskelijan jaksaminen ja henkilökohtainen kasvu ovat jatkuvasti läsnä opintojen arjessa. Kuten huippu-urheilussa, myös tässä koulutuksessa mentaalivalmennuksella on tärkeä rooli. Tarjoamme opiskelijoille työkaluja muun muassa resilienssin vahvistamiseen, palautumiseen, esiintymisjännityksen hallintaan ja esiintymistilanteisiin valmistautumiseen.
Miten kaksikielinen opetus rikastuttaa opiskelijan oppimiskokemusta ja uramahdollisuuksia?
Kaksikielisyys on ohjelman johtava teema, joka liittyy olennaisesti Suomen elinvoimaiseen ja monikieliseen musiikkiteatterikenttään. Haluamme varmistaa, että suomenkieliset opiskelijat kehittävät ruotsin kielen taitojaan niin, että he voivat hakea ja osallistua ruotsinkielisiin tuotantoihin. Tämä avaa heille tärkeitä ammatillisia mahdollisuuksia.
Sama pätee ruotsinkielisiin opiskelijoihin: tavoitteena on taata heille mahdollisuus opiskella omalla äidinkielellään, mutta samalla vahvistaa valmiuksia toimia molemmilla kotimaisilla kielillä.
Kaksikielisyys ei kuitenkaan tarkoita yksin pärjäämistä – opiskelijat saavat siihen tukea koko opintojen ajan. Molemmat kielet ovat läsnä samoissa opetustilanteissa, eikä ryhmää jaeta kahteen erikieliseen osaan. Vahvalla ruotsinkielisellä pohjalla pystymme toimimaan sujuvasti myös yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Millaista tulevaisuutta näet suomalaiselle musiikkiteatterille?
Musiikkiteatteri kehittyy jatkuvasti, ja diversiteetti kentällä ja taiteenlajissa kasvaa: synnytämme yhä moninaisempia esityksiä ja tavoitamme yhä laajempia yleisöjä. Kun yhä suurempi osa yhteisöllisyydestä on virtuaalista, musiikkiteatteri tarjoaa aidon ja jaetun kokemuksen, joka puhuttelee ja jää mieleen.
Saamme kentälle monenlaisia ammattilaisia – syväosaajia ja laaja-alaisia tekijöitä, jotka rikastavat taiteenlajia omalla ainutlaatuisella osaamisellaan ja ja taiteilijuudellaan. Samalla inspiroidumme muista kulttuureista ja teemme yhä enemmän yhteistyötä erityisesti Pohjoismaissa.
