Kohtelethan minua hyvin – toimintaohje ristiriitatilanteiden varalle yliopistoyhteisössä

Julkaistu 11.2.2021 | Päivitetty 12.4.2022

Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen, turvallisen ja tasa-arvoisen ympäristön ylläpitäminen sekä hyvän ja myönteisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat Taideyliopiston keskeisiä tavoitteita.

Jokainen yliopistoyhteisön jäsen on omalta osaltaan vastuussa opiskelu- ja työyhteisönsä ilmapiiristä ja hyvinvoinnista. Jokaisella on myös oikeus tulla kohdelluksi asiallisesti, koska asiallinen käyttäytyminen on perusedellytys työ- ja opiskeluyhteisön toimivuudelle.

On inhimillistä, että työ- ja opiskeluympäristössä ihmisten välille syntyy satunnaisia erimielisyyksiä ja/tai väärinkäsityksiä. Jos erimielisyyksiä osataan käsitellä heti niiden synnyttyä, ne eivät yleensä johda vakavampiin välirikkoihin.

Mistä konflikti yleensä johtuu?

Monesti syy erilaisiin konflikteihin on jollakin tavalla epäonnistunut kanssakäyminen ja viestintä. Riidan siemen löytyy usein väärinkäsityksistä, kiireellä tai ajattelemattomasti hoidetusta kommunikaatiosta. Kun huomaa tahattomasti tai tarkoituksella loukanneensa toista, on tärkeä heti pyytää anteeksi.

Työnantajan velvollisuus varmistaa turvalliset työolot

Työnantajan velvollisuutena on varmistaa henkilöstölleen terveelliset ja turvalliset työolot, ja selvittää viivytyksettä ilmennyttä häirintää ja epäasiallista kohtelua sekä puuttua siihen käytettävissä olevin keinoin (Työturvallisuuslaki 738/2002). Yliopiston velvollisuutena on myös varmistaa opiskelijoille turvallinen opiskeluympäristö (Yliopistolaki 558/2009).

Taideyliopistossa on epäasiallisen kohtelun suhteen nollatoleranssi

 Tämä tarkoittaa sitä, että

• minkäänlaista epäasiallista tai epätasa-arvoista kohtelua tai kommunikaatiota ei hyväksytä
• jokainen, joka havaitsee tai kohtaa epäasiallista kohtelua, nostaa asian heti puheeksi
• minkäänlainen valta-aseman väärinkäyttö ei ole sallittua
• koko organisaatiossa panostetaan kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn
• työnantajan tietoon tulleet tilanteet selvitetään viipymättä ja asianmukaisesti

Mitä voin tehdä, jos kohtaan epäasiallista kohtelua?

Toimi heti

Kun toisen henkilön käyttäytyminen on mielestäsi epäasiallista, kannattaa toimia heti. Ota asia ensin puheeksi ko. henkilön kanssa, kerro että koet hänen käyttäytymisensä epäasialliseksi ja pyydä häntä lopettamaan. Mikäli koet epäasiallisen kohtelun jatkuvan puheeksi ottamisen jälkeenkin, vie asia eteenpäin.

Vie asia eteenpäin

Voi tuntua vaikealta puuttua asiaan ja viedä se eteenpäin, mutta sen tekemällä olet mukana edistämässä asiallisen ja kunnioittavan käyttäytymisen kulttuuria, mikä on todella rohkeaa ja tärkeää. Kannattaa muistaa, että asian eteenpäin viemiseen saa myös tarvittaessa apua (ks. yhteyshenkilöt ja heidän vastuunsa).

Tuo esille, mikä toiminnassa on mielestäsi epäasiallista

Keskustellessasi henkilön kanssa täsmennä, mikä hänen toiminnassaan on mielestäsi epäasiallista kohtelua. Kerro henkilölle, minkä koet hänen käyttäytymisessään epäasialliseksi. Tuo esille, ettet hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Kyse saattaa olla siitä, ettei hän itse ymmärrä toimivansa loukkaavasti. Parhaimmassa tapauksessa epäasiallinen kohtelu saadaan loppumaan jo tässä vaiheessa.

Mikäli tilanne on uhkaava, poistu tilanteesta ja/tai pyydä toinen henkilö avuksi. Hätätapauksessa soita hätänumeroon 112.

Dokumentoi tilanne

Kirjaa ylös mitä tapahtui, milloin, ketkä olivat tilanteessa läsnä. Dokumentointi auttaa asian selvittämistä, kun on selkeää materiaalia siitä, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut ja mikä on koettu epäasialliseksi käyttäytymiseksi.

Voit viedä asiaa eteenpäin silloinkin, kun et ole pystynyt puhumaan asiasta suoraan epäasiallisesti käyttäytyneelle.  On kuitenkin tärkeää pyrkiä puuttumaan epäasialliseen käyttäytymiseen mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen, jotta asiat eivät pääse paisumaan, mutkistumaan, unohtumaan, jolloin niihin voi olla haastavampaa puuttua.

Älä jää yksin

Älä syytä itseäsi tilanteesta tai jää asian kanssa yksin. Yliopistoyhteisöstä löytyy monia eri tahoja, joilta saat tukea asian käsittelyyn ja eteenpäin viemiseen. Kohdasta ”Yhteyshenkilöt ja heidän vastuunsa” voit katsoa vielä tarkemmin, mikä on kunkin toimijan tarkempi rooli. Epäasiallisen kohtelun ilmoituksen jälkeen selvitystä tekevällä henkilöllä on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin kahden viikon kuluessa.

Yliopiston työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus julkisuuslain mukaan salassa pidettävistä asioista ja heillä on velvollisuus käsitellä henkilötietoja huolellisesti. Myös ylioppilaskunnan häirintäyhdys-henkilöiden kanssa käydyt keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia.

Mikäli epäilet joutuneesi rikoksen kohteeksi, tee tapahtuneesta poliisille rikosilmoitus.

Jos henkilö tekee perättömän epäasiallisen kohtelun ilmoituksen, myös se on epäasiallista kohtelua.

Miten selvitysprosessi etenee?

Asian selvittely käynnistetään

Asian selvittelyn tulee käynnistyä mahdollisimman viiveettä, mutta kuitenkin kahden viikon sisällä siitä, kun työnantajan edustaja on saanut ilmoituksen. Selvityshenkilö on yhteydessä molempiin osapuoliin ja kuulee molempia osapuolia ensin erikseen. Kaikkien osapuolten kesken järjestetään yhteinen keskustelu, mikäli mahdollista. Siinä käydään läpi eri osapuolten kokemukset ja sovitaan, miten jatkossa toimitaan.

Osapuolia informoidaan koko prosessin ajan

Kaikkia osapuolia tulee informoida koko prosessin ajan selvityksen kulusta ja aikataulusta ja siitä, keneen hän voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Asian käsittelyä varten on tärkeää, että kirjaat ylös, miten epäasiallinen käyttäytyminen on ilmennyt, kuinka usein se on toistunut, ja miten olet itse reagoinut.

Selvittely tehdään tasapulisesti ja oikeudenmukaisesti

Selvittelyn tulee olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen kaikille asianosaisille kaikissa prosessin vaiheissa. Selvittelyyn tulee lähteä ilman ennakkokäsityksiä, avoimena kaikenlaisille ratkaisuille. Jos selvitystä tekevällä henkilöllä on ennakkokäsitys tilanteesta, epäasiallisen kohtelun ilmoituksen tehneen kokemuksista tai epäillystä henkilöstä, hänen pitää miettiä, voiko hän toimia selvittelijänä. Selvityshenkilön tulee toimia roolissaan neutraalina asian selvittelijänä. Tilannetta ei voi käsitellä anonyymisti.

Selvittelyssä käsitellään konkreettisia tilanteita

Selvittelyssä, niin erilliskeskusteluissa kuin yhteispalaverissakin, puhutaan konkreettisista tilanteista ja siitä, millainen käyttäytyminen on koettu epäasiallisena. On aina tarpeen keskustella konkreettisista tilanteista, mitä on tapahtunut ja miten tilanteet on koettu. Tapahtuneisiin ei kuitenkaan pidä jäädä kiinni kovin pitkäksi aikaa.

Ratkaisukeskeinen selvittely tähtää opiskelu- ja työtilanteen normalisoimiseen ja rauhoittamiseen, yhteiseen ratkaisuun ja sopimuksiin.

Epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi tehdään sopimukset

Mikäli todetaan epäasiallista kohtelua, tehdään tarvittavat opiskelua, työtä ja käyttäytymistä koskevat sopimukset sen lopettamiseksi. Epäasiallisesti käyttäytyvälle annetaan mahdollisuus muuttaa toimintaansa.

Opiskelijan prosessi

Jos on kyse opiskelijasta ja häirinnästä epäilty on henkilökuntaan kuuluva esim. opettaja, opiskelija voi olla yhteydessä oman akatemian henkilöstö- ja palvelupäällikköön. Jos häirinnästä epäilty on toinen opiskelija, siinä tapauksessa opiskelija voi olla yhteydessä vastuuopettajaan ja/tai koulutusohjelman/opetusalueen/aineryhmän johtajaan ja/tai akatemian opintopäällikköön.

Nuorisokoulutettavat

Opiskelijan prosessi ei koske nuorisokoulutettavia, jotka ovat alaikäisiä (= huoltajia tulee informoida prosesseista ja heidän tulee olla mukana, jos alaikäistä kuullaan. Myöskään yliopistolain mukaiset kurinpitotoimet eivät koske nuorisokoulutettavia).

Työntekijän prosessi

Kun on kyse työntekijästä niin työntekijä on yhteydessä omaan esihenkilöön.

Lisätietoa selvitysprosessista

Tuleeko henkilöllisyyteni julki, jos kerron asiasta eteenpäin?

Yliopiston työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus julkisuuslain mukaan salassa pidettävistä asioista, ja asianosaisten henkilötietoja on käsiteltävä huolellisesti. Myös ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöiden kanssa käydyt keskustelut ovat aina ehdottoman luottamuksellisia. Henkilöiden yksityisyyttä suojataan varmistamalla, ettei heidän henkilöllisyytensä paljastu tarpeettomasti.

Anonyymien yhteydenottojen perusteella ei voida ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. Jotta voidaan ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin, tämä edellyttää henkilöllisyyden paljastamista. Tähän kysytään ilmoituksen tekijältä aina lupa. Luvan lisäksi ilmoituksen tekijälle tulee kertoa kenelle/keille tieto aiotaan kertoa. 

Tapauksen selvittäjä säilyttää asiaan liittyvän kirjeenvaihdon ja muun asiakirja-aineiston, kunnes asia on selvittäjän näkemyksen mukaan selvitetty. Mikäli asian yhteydessä ei synny arkistoitavia asiakirjoja, selvittäjä säilyttää selvityksen valmistuttua siihen liittyviä tietoja siinä määrin kuin se hänen tehtäviensä hoidon ja asian mahdollisen jatkokäsittelyn kannalta on tarpeellista.

Mikä on dokumentoinnin merkitys?

Dokumentointi on tärkeää niin asianosaisten kuin tilannetta selvittävän esihenkilön oikeusturvan kannalta. Asiaan liittyvällä mahdollisella näytöllä tarkoitetaan henkilöiden kertomuksia sekä mahdollista sähköistä viestintää. Jos näyttönä käytettävistä seikoista ei ole olemassa kirjallisia dokumentteja, on asiaa selvittävän kirjoitettava tapahtumista muistio.

Asiaa selvittävän on aina syytä kirjata ylös käydyt keskustelut ja niissä läsnä olevat henkilöt. Siitä, mistä ei ole olemassa kirjallista todistetta, on oltava henkilötodisteita. Asioilla, joita ei voida todistaa, ei ole lainkaan painoarvoa. Henkilöstön sairauskertomuksia yms. terveydentilaan liittyvää materiaalia voidaan käyttää vain asianomaisen nimenomaisella luvalla. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä tulee noudattaa henkilötietojen käsittelyä koskevia sääntöjä ja ohjeita.

Häirinnästä epäilyllä on oikeus saada tietoonsa hänestä tehty häirintäilmoitus ja toisaalta toisella osapuolella on oikeus saada tietoonsa häirinnästä epäillyn antama kirjallinen vastine (=asianosaisen tiedonsaantioikeus).

Yhteyshenkilöt ja lisätietoa