Valintaopas: Kirkkomusiikin maisteriohjelma

2,5-vuotinen koulutus

 

*****

Täytä hakemus täällä: [linkki hakemukseen Opintopolussa]

Valintakokeet järjestetään: 6.-10.5.2019

Lisätietoa koulutusohjelmasta: Kirkkomusiikki

*****

 

Valintaperusteet 2019

 

Luethan myös Sibelius-Akatemian yleiset valintaperusteet ennen hakemista!

 

Kirkkomusiikin koulutusohjelmassa voi opiskella Helsingissä tai Kuopiossa. Koulutusohjelman maisterin tutkinto antaa yksin tai yhdessä edeltävän korkeakoulututkinnon kanssa kelpoisuuden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan, jos tutkinnot sisältävät piispainkokouksen edellyttämät kelpoisuusopinnot.

Ilman piispainkokouksen edellyttämiä opintoja maisterin tutkinto soveltuu esimerkiksi muiden kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen tehtäviin.

Kirkkomusiikin koulutusohjelman opetuskielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Kirkkomusiikin 2,5-vuotiseen koulutusohjelmaan hakevien tulee todistaa kielitaitonsa joko suomen, ruotsin tai englannin kielessä. Suomen-, ruotsin- ja englanninkieliseen koulutukseen otettavat opiskelijat valitaan omissa valintaryhmissään.

Hakijalla pitää olla koulutettavuuden lisäksi hyvät musiikilliset taidot ja tiedot, motivaatio kirkkomusiikin ja laaja-alaisen muusikkouden opintoihin sekä opiskelussa tarvittava suomen, ruotsin tai englannin kielen taito.

Opiskelupaikan saaminen ja paikkakunta

Hakija hakee opiskelemaan joko Helsinkiin tai Kuopioon. Hakulomakkeessa on myös mahdollisuus merkitä vaihtoehto, jossa hakija suostuu ottamaan vastaan opiskelupaikan kummasta tahansa kaupungista. Tämä tarkoittaa sitä, että yliopisto sijoittaa opiskelijan joko Helsinkiin tai Kuopioon. Perusteena sijoittamiselle on se, että tavoitteena on muodostaa molempiin kaupunkeihin yhtä suuret opiskelijaryhmät. Yliopisto täyttää koulutuspaikat hakijoiden valintakokeista saamien kokonaispisteiden osoittamassa järjestyksessä. Hakija voi jäädä vaille opiskelupaikkaa, mikäli hän ei ole hakenut siihen koulutuspaikkaan, johon hänen valintakoetuloksensa oikeuttaisi pääsemään.

 

Valintakoe

Osakokeet järjestetään valintakoeviikolla siten, että hakija saa kaikki osiot suoritettua kolmen päivän aikana.

Valintakoe sisältää seuraavat osiot:

  1. Liturginen musiikki
  2. Kirjallinen ilmaisu
  3. Kuoronjohto
  4. Laulu
  5. Klaveerinhallinta
  6. Haastattelu ja säveltapailun lauluosio
  7. Musiikinteoria ja säveltapailun diktaattiosio

Valintakokeiden solistiset lautakunnat voivat halutessaan kuunnella vain osan näytteestä. Valintalautakunnat arvioivat valintakokeissa myös hakijan koulutettavuutta, mikä tarkoittaa hänen mahdollisuuksiaan suorittaa tutkintoon johtavat opinnot tutkinnolle määritellyssä ohjeellisessa suoritusajassa (2,5 vuotta). Koetilanteissa hakijan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella.

Valintakokeessa hakija voi käyttää suomea, ruotsia tai englantia, ja opetus on suomen- ruotsin- tai englanninkielistä. Hakijalta testataan riittävä opiskelukielen taito valintakokeen haastattelun yhteydessä sekä kirjallisen ilmaisun kokeella. Hakijat kirjoittavat kirjallisen ilmaisun kokeen joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Englanninkieliseen koulutukseen hakevien hakijoiden ei tarvitse osoittaa erikseen suomen tai ruotsin kielen hallintaa.

 

Osakokeiden sisällöt

1) Liturginen musiikki

Liturgisen musiikin osakoe on liturgisen urkujensoiton, urkuimprovisoinnin ja liturgisen laulun koe, jossa hakijan tulee osoittaa kirkkomusiikin kandidaatin tutkintoa vastaavat taidot. Jos pelkkään 2,5-vuotiseen maisterikoulutukseen hakeva ei tavoittele Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttorin kelpoisuutta, hän voi antaa liturgisen musiikin osakokeen näytteen jonkin muun kirkkokunnan käytäntöjen mukaan sekä pakollisen klaveerinhallinnan näytteen urkujen sijasta pianolla. Tästä tulee silloin ilmoittaa hakemuksessa, ja liturgisen musiikin osakokeen sisältö ilmoitetaan hakijalle erikseen.

30 minuutin valmistusajalla annetut tehtävät:

  1. Koraalisoittoa alkusoittoineen sekä neli- että yksiäänisestä kirjasta laulaen, triossa ja transponoituna. Koraalisatsien bassot soitetaan jalkiolla. Yhden alkusoiton on oltava fugato ja vähintään yhden säestyssatsin joko neli- tai yksiäänisestä kirjasta.
  2. Psalmilaulua siten, että hakija laulaa annetun tekstikatkelman annetulla psalmikaavalla.

sekä

Prima vista -tehtävät, jotka annetaan näytteen aikana:

  1. Alkusoittoja ja koraalisatseja sekä neli- että yksiäänisestä kirjasta. Koraalisatsien bassot soitetaan jalkiolla.
  2. Virsilaulua yksiäänisestä kirjasta ilman säestystä
  3. Liturgista laulua virsikirjan liiteosasta ilman säestystä

2) Kirjallinen ilmaisu

Hakija kirjoittaa suomen, ruotsin tai englannin kielellä lyhyen esityksen annetusta aiheesta. Jos hakija suunnittelee maisterikoulutuksen syventymiskohteekseen projektia tai tutkielmaa, hakijan on tuotava kokeeseen etukäteen laatimansa proseminaarityön laajuinen (noin 15 000–25 000 merkkiä) ja tasoinen kirjoitelma, jonka aiheen tulee liittyä kirkkomusiikkiin. Se voi olla esimerkiksi ammattikorkeakoulussa tehty kirjallinen päättötyö. Kirjoitelman tulee olla rakenteeltaan johdonmukainen, lähdemateriaaliltaan riittävä ja kieleltään hyvä. Aiheen tulee olla selkeästi rajattu sekä lähteiden dokumentoinnin ja viittaustekniikan asianmukainen.

3) Kuoronjohto

Hakija antaa 10 minuutin pituisen harjoitus- ja johtamisnäytteen kuoron kanssa. Hakija valitsee näytteeseen yhden lähetetyistä lauluista oman valintansa mukaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti vuorovaikutukseen ryhmän kanssa sekä tehtävän tarkoituksenmukaiseen jäsentelyyn.

Kuoronjohtoa syventymiskohteekseen suunnitteleva hakija antaa yhteensä 15 minuutin mittaisen näytteen, jossa hän harjoittaa ja johtaa edellä mainitun laulun lisäksi myös laulua, joka on merkitty syventymiskohdelauluksi. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota hakijan harjoittamis- ja johtamistaitoihin.

Lautakunta seuraa myös hakijan äänenkäyttöä ja diagnosoi siinä mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Hakija voidaan tarvittaessa pyytää äänen toiminnalliseen tarkastukseen, joka järjestetään erikseen ilmoitettuna aikana, joko samana tai muuna valintakoepäivänä. Hakija voi halutessaan tuoda tarkistustilanteeseen lääkärinlausunnon, mikäli sairaus tai jokin muu syy vaikeuttaa äänenkäyttöä.

4) Laulu

  1. Hakija valitsee valintakoekutsussa ilmoitetuista kolmesta virrestä yhden ja laulaa siitä valitsemansa säkeistön ilman säestystä (linkki virsiin valintakoekutsussa)
  2. 1500–1800-luvulla sävelletty laulu alkukielellä, ei kuitenkaan virsikirjasta
  3. 1900- tai 2000-luvulla sävelletty laulu alkukielellä, ei kuitenkaan virsikirjasta

Hakija toimittaa kohdissa 2) ja 3) mainittujen laulujen nuotit viimeistään 29.3.2019 Sibelius-Akatemiaan osoitteeseen Sibelius-Akatemia / Kirkkomusiikin opiskelijavalinnat, PL 35, 00097 TAIDEYLIOPISTO tai skannattuina osoitteeseen siba.hakijapalvelut@uniarts.fi. Nuottien tulee olla siinä sävellajissa, jossa hakija aikoo ne esittää. Kaikki laulut sekä virsi esitetään ulkoa. Yliopiston säestäjä on käytettävissä, mutta hakija voi halutessaan käyttää myös omaa säestäjää. Hakija ei voi säestää itseään.

Kohtien 2) ja 3) laulujen tulee olla vähintään Sibelius-Akatemian Laulu D -tasoisia. Jos hakija suunnittelee laulua maisterikoulutuksen syventymiskohteeksi, tulee laulujen olla Laulu C -tasoisia.

5) Klaveerinhallinta

Hakija antaa näytteen uruilla, mikäli hän tavoittelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttorin kelpoisuutta:

Urut:

  1. J.S. Bachin Orgelbüchlein-kokoelman koraali (BWV 599–644) tai vastaava sävellys
  2. Vapaavalintainen jalkiollinen urkusävellys, joka on eri tyyliä kuin edeltävä
  3. Valintakoekutsussa ilmoitettava urkusävellys (linkki nuotteihin kutsussa)
  4. Prima vista -tehtävä, joka annetaan näytteen aikana

Kohtien 1) ja 2) teosten tulee olla vähintään Sibelius-Akatemian Urkujensoitto D -tasoisia. Jos hakija suunnittelee urkujensoittoa maisterikoulutuksen syventymiskohteeksi, teosten tulee olla Urkujensoitto C -tasoisia. Urkuteoksia ei tarvitse soittaa ulkoa. Vapaavalintaista sävellystä ei tarvitse ilmoittaa hakulomakkeessa etukäteen.

Hakija voi antaa näytteen pianolla, jos hän ei tavoittele Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttorin kelpoisuutta:

  1. J. S. Bachin Inventio (BWV 772–801) tai vastaava sävellys
  2. Vapaavalintainen pianosävellys, joka on eri tyyliä kuin edeltävä
  3. Valintakoekutsussa ilmoitettava pianosävellys (linkki nuotteihin kutsussa).
  4. Prima vista -tehtävä, joka annetaan näytteen aikana

Pianoteoksia ei tarvitse soittaa ulkoa. Vapaavalintaista teosta ei tarvitse ilmoittaa hakulomakkeessa etukäteen.

6) Haastattelu ja säveltapailun lauluosio

Haastattelussa arvioidaan hakijan opiskelumotivaatiota ja -realismia. Haastattelussa voi käyttää suomen, ruotsin tai englannin kieltä. Osana haastattelua hakijalla on mahdollisuus antaa korkeintaan 5 minuutin mittainen sivuinstrumenttinäyte tai muuten kuvailla sellaista musiikillista osaamistaan, joka ei tule esille muissa osakokeissa. Haastattelutilassa on tarvittaessa käytettävissä piano.

Säveltapailukokeella mitataan tonaalisen musiikin hahmotusta, äänten erottelukykyä ja sävelmuistia. Koe sisältää mm. prima vista -laulua sekä intervallien, sointujen ja lyhyiden melodiakatkelmien toistamista. Jokaisen hakijan on osallistuttava kirkkomusiikin omaan säveltapailukokeen lauluosioon, vaikka hän olisi osallistunut jonkin toisen koulutusohjelman kokeeseen. Säveltapailun diktaattiosio on teoriakokeen yhteydessä. Valintakoetehtävät ovat musiikkioppilaitosten Säveltapailu I/D -tasoa.

7) Musiikinteoria ja säveltapailun diktaattiosio

Teoria-, säveltapailu- ja kuuntelukokeilla mitataan musiikkityylien ja -teosten kuulonvaraista tunnistamista sekä säveltapailun ja musiikinteorian perusvalmiuksia.

Taideyliopiston opiskelijavalintojen www-sivuilla osoitteessa https://www.uniarts.fi/hae-sibelius-akatemiaan on julkaistu aikaisempien vuosien koetehtäviä, joiden perusteella saa käsityksen kokeissa vaadittavasta osaamisesta.

Kokeet järjestetään suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Hakijan tulee etukäteen ilmoittaa, millä em. kielistä hän haluaa kokeen suorittaa.

Kaikkien kirkkomusiikin 2,5-vuotiseen koulutukseen hakevien on osallistuttava yleisiin teoria-, säveltapailu ja kuuntelukokeisiin.

 

Osakokeiden painotus

Osakokeista 1–7 hakija saa kustakin 0–25 pistettä siten, että jokaisen osan alin hyväksytty pistemäärä on 11 pistettä. Jos yksi tai useampi osakoe on hylätty, hakija saattaa jäädä valitsematta riippumatta kokonaispistemäärästä.

Opiskelijavalinnan osakokeita painotetaan siten, että niistä annetut pisteet vaikuttavat lopulliseen pistemäärään seuraavasti:

  • Liturginen musiikki: 27 %
  • Kirjallinen ilmaisu: 14 %
  • Kuoronjohto: 14 %
  • Laulu: 14 %
  • Klaveerinhallinta: 14 %
  • Haastattelu: 7 %
  • Säveltapailu: 5 %
  • Musiikinteoria: 5 %
  • Äänenkäytön tarkistus: hyväksytty tai hylätty

Kokeiden perusteella yliopisto voi edellyttää hakijalta täydentäviä musiikin opintoja, jotka eivät ole osa tutkintoa.

Hakija jää valitsematta koulutukseen, mikäli jokin osasuoritus puuttuu.

Hakija voi jäädä valitsematta koulutukseen, mikäli hänellä todetaan vaikeasti korjattavissa oleva toiminnallinen äänihäiriö, jonka voidaan katsoa haittaavan opintoja ratkaisevasti.