Valintaopas: Kirkkomusiikin koulutusohjelma

5,5-vuotinen koulutus (kandidaatti + maisteri)

 

*****

Täytä hakemus täällä: [linkki hakemukseen Opintopolussa]

Valintakokeet järjestetään: 6.-10.5.2019

Lisätietoa koulutusohjelmasta: Kirkkomusiikki

*****

 

Valintaperusteet 2019

 

Luethan myös Sibelius-Akatemian yleiset valintaperusteet ennen hakemista!

 

Kirkkomusiikin koulutusohjelmassa voi opiskella Helsingissä tai Kuopiossa. Koulutusohjelman musiikin kandidaatin ja maisterin tutkinnot antavat yhdessä kelpoisuuden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan, jos opiskelija sisällyttää opintoihinsa piispainkokouksen edellyttämät kelpoisuusopinnot.

Pelkkä kirkkomusiikin koulutusohjelman musiikin kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan, jos opiskelija sisällyttää tutkintoonsa piispainkokouksen edellyttämät opinnot.

Ilman piispainkokouksen edellyttämiä opintoja nämä tutkinnot soveltuvat esimerkiksi muiden kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen tehtäviin.

Kirkkomusiikin koulutusohjelman opetusukielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Kirkkomusiikin 5,5-vuotiseen koulutusohjelmaan hakevien tulee todistaa kielitaitonsa joko suomen, ruotsin tai englannin kielessä. Suomen-, ruotsin- ja englanninkieliseen koulutukseen otettavat opiskelijat valitaan omissa valintaryhmissään. Englanninkielisessä koulutuksessa on huomioitava, että esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttorin kelpoisuuksiin edellytettävät opinnot voi suorittaa vain suomen tai ruotsin kielellä.

Hakijalla pitää olla koulutettavuuden lisäksi hyvät musiikilliset taidot ja tiedot, motivaatio kirkkomusiikin ja laaja-alaisen muusikkouden opintoihin sekä opiskelussa tarvittava suomen, ruotsin tai englannin kielen taito.

Opiskelupaikan saaminen ja paikkakunta

Hakija hakee opiskelemaan joko Helsinkiin tai Kuopioon. Hakulomakkeessa on myös mahdollisuus merkitä vaihtoehto, jossa hakija suostuu ottamaan vastaan opiskelupaikan kummasta tahansa kaupungista. Tämä tarkoittaa sitä, että yliopisto sijoittaa opiskelijan joko Helsinkiin tai Kuopioon. Perusteena sijoittamiselle on se, että tavoitteena on muodostaa molempiin kaupunkeihin yhtä suuret opiskelijaryhmät. Yliopisto täyttää koulutuspaikat hakijoiden valintakokeista saamien kokonaispisteiden osoittamassa järjestyksessä. Hakija voi jäädä vaille opiskelupaikkaa, mikäli hän ei ole hakenut siihen koulutuspaikkaan, johon hänen valintakoetuloksensa oikeuttaisi pääsemään.

 

Valintakoe

Osakokeet järjestetään valintakoeviikolla siten, että hakija saa kaikki osiot suoritettua kolmen päivän aikana.

Valintakoe sisältää seuraavat osakokeet:

  1. Piano tai urut, sekä laulu
  2. Musiikillisen työskentelyn näyte ryhmän kanssa
  3. Haastattelu ja säveltapailun lauluosio
  4. Musiikinteoria ja säveltapailun diktaattiosio
  5. Kirjallisen ilmaisun koe (vain abiturienteille ja muille, jotka eivät ole suorittaneet ylioppilas- tai korkeakoulututkintoa)

Valintakokeiden solistinen lautakunta voi halutessaan kuunnella vain osan näytteestä. Valintalautakunnat arvioivat valintakokeissa myös hakijan koulutettavuutta, mikä tarkoittaa hänen mahdollisuuksiaan suorittaa tutkintoon johtavat opinnot tutkinnolle määritellyissä ohjeellisissa suoritusajoissa (3 vuotta + 2,5 vuotta). Koetilanteissa hakijan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä virallisella henkilöllisyystodistuksella.

Valintakokeessa hakija voi käyttää suomea, ruotsia tai englantia. Hakijalta testataan riittävä opiskelukielen taito valintakokeen haastattelun yhteydessä sekä kirjallisen ilmaisun kokeella. Hakijat kirjoittavat kirjallisen ilmaisun kokeen joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Englanninkieliseen koulutukseen hakevien hakijoiden ei tarvitse osoittaa erikseen suomen tai ruotsin kielen hallintaa.

 

Osakokeiden sisällöt

1) Piano tai urut, sekä laulu

Hakijalla on ennen koetilannetta 20 minuutin valmistautumisaika tarkoitukseen varatussa urku- tai pianoluokassa.

Hakija soittaa kaksi tehtävää joko pianolla tai uruilla:

  1. Vapaavalintainen piano- tai urkusävellys, joka antaa kuvan hakijan teknisistä ja tulkinnallisista valmiuksista. Sävellystä ei tarvitse soittaa ulkoa.
  2. Lautakunnan antama, 20 minuutin valmistusajalla valmistettava sävellys joko pianolle tai uruille hakijan valinnan mukaan.

Piano- tai urkutehtävien lisäksi hakija laulaa kaksi laulua:

  1. Hakija laulaa yhden säkeistön virrestä ilman säestystä. Laulettava virsi ilmoitetaan hakijalle ennen 20 minuutin valmistautumisaikaa. Virttä ei tarvitse laulaa ulkoa.
  2. Hakija valitsee ja esittää yhden valintakoekutsussa ilmoitetuista säestyksellisistä yksinlauluista. Hakijat saavat kutsun mukana linkin valittavien laulujen nuotteihin (eri sävellajeissa), joista hän voi valita itselleen sopivimman. Vaihtoehtoisesti hakija voi laulaa jonkin muun säestyksellisen yksinlaulun, jolloin hakijan tulee toimittaa esitettävän laulun nuotit viimeistään 29.3.2019 osoitteeseen Sibelius-Akatemia / Kirkkomusiikin opiskelijavalinnat, PL 35, 00097 TAIDEYLIOPISTO tai skannattuna osoitteeseen siba.hakijapalvelut@uniarts.fi. Nuottien tulee olla siinä sävellajissa, jossa hakija aikoo ne esittää. Ohjelmistoon ei voi tehdä muutoksia nuottimateriaalin toimittamisen määräajan umpeuduttua. Yliopiston säestäjä on käytettävissä, mutta hakija voi halutessaan käyttää myös omaa säestäjää. Hakija ei voi säestää itseään. Säestyksellistä laulua ei tarvitse laulaa ulkoa.

2) Musiikillisen työskentelyn näyte ryhmän kanssa

Hakija antaa ryhmän kanssa korkeintaan 10 minuuttia kestävän näytteen, jossa hän osoittaa musiikillista osaamistaan ja työskentelytaitojaan lauluryhmän tai kuoron ohjaajana. Lauluryhmänä/kuorona toimii kirkkomusiikin opiskelijoista koottu kahdeksan laulajan kokoonpano (2 sopraanoa, 2 alttoa, 2 tenoria ja 2 bassoa).  Hakija harjoittaa oman valintansa mukaan joko:

  1. Yhtä lähetetyistä 3-4 äänisistä lauluista

TAI

  1. Omavalintaista laulua, joka voi olla yksi- tai moniääninen ja säestyksellinen (hakija säestää itse) tai säestyksetön. Hakijan täytyy tuoda omavalintaiseen tehtävään 12 kopiota laulusta, jos tehtävä edellyttää nuotteja

TAI

  1. Käytössä olevalle opiskelijaryhmälle sopivaa musiikillista tehtävää (esim. kehorytmiikkaa)

Näytteen arvioinnissa ei edellytetä kuoronjohdon opintoja tai aiempaa kokemusta ryhmän kanssa työskentelystä, vaan arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti vuorovaikutukseen ryhmän kanssa sekä tehtävän ja työskentelyn tarkoituksenmukaiseen jäsentelyyn.

Lautakunta seuraa myös hakijan äänenkäyttöä ja diagnosoi siinä mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Hakija voidaan tarvittaessa pyytää äänen toiminnalliseen tarkastukseen, joka järjestetään erikseen ilmoitettuna aikana, joko samana tai muuna valintakoepäivänä. Hakija voi halutessaan tuoda tarkistustilanteeseen lääkärinlausunnon, mikäli sairaus tai jokin muu syy vaikeuttaa äänenkäyttöä.

3) Haastattelu ja säveltapailun lauluosio

Haastattelussa arvioidaan hakijan opiskelumotivaatiota ja -realismia. Haastattelussa voi käyttää suomen, ruotsin tai englannin kieltä. Osana haastattelua hakijalla on mahdollisuus antaa korkeintaan 5 minuutin mittainen sivuinstrumenttinäyte tai muuten kuvailla sellaista musiikillista osaamistaan, joka ei tule esille muissa osakokeissa. Haastattelutilassa on tarvittaessa käytettävissä piano.

Säveltapailukokeella mitataan tonaalisen musiikin hahmotusta, äänten erottelukykyä ja sävelmuistia. Koe sisältää mm. prima vista -laulua sekä intervallien, sointujen ja lyhyiden melodiakatkelmien toistamista. Jokaisen hakijan on osallistuttava kirkkomusiikin omaan säveltapailukokeen lauluosioon, vaikka hän olisi osallistunut jonkin toisen koulutusohjelman kokeeseen. Säveltapailun diktaattiosio on teoriakokeen yhteydessä. Valintakoetehtävät ovat musiikkioppilaitosten Säveltapailu I/D -tasoa.

4) Musiikinteoria ja säveltapailun diktaattiosio

Teoria-, säveltapailu- ja kuuntelukokeilla mitataan musiikkityylien ja -teosten kuulonvaraista tunnistamista sekä säveltapailun ja musiikinteorian perusvalmiuksia.

Taideyliopiston opiskelijavalintojen www-sivuilla osoitteessa https://www.uniarts.fi/hae-sibelius-akatemiaan on julkaistu aikaisempien vuosien koetehtäviä, joiden perusteella saa käsityksen kokeissa vaadittavasta osaamisesta.

Kokeet järjestetään suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Hakijan tulee etukäteen ilmoittaa, millä edellä mainituista kielistä hän haluaa kokeen suorittaa.

Kaikkien 5,5-vuotiseen koulutukseen hakevien on osallistuttava yleisiin teoria-, säveltapailu ja kuuntelukokeisiin.

Mikäli kirkkomusiikkiin valituksi tullut hakija ei osoita valintakokeissa riittäviä valmiuksia korkeakoulutasoisiin opintoihin musiikinteoriassa ja säveltapailussa, hänet velvoitetaan opiskelemaan ja suorittamaan tarvittavat valmentavat osuudet yliopiston määräämällä tavalla. Asiasta kerrotaan lisää hyväksymiskirjeessä. Valmentavat osuudet tulee suorittaa ennen varsinaisia musiikinteoria- ja säveltapailuopintoja.

Valintakokeen yleisten teoria-, säveltapailu- ja kuuntelukokeiden tuloksia voidaan käyttää Sibelius-Akatemiaan opiskelijaksi valittujen hakijoiden osalta osana opintojen alussa järjestettävää tasokoetta.

5) Kirjallisen ilmaisun koe

Hakija kirjoittaa suomen, ruotsin tai englannin kielellä lyhyen esityksen annetusta aiheesta. Koe on pakollinen abiturienteille ja muille, jotka eivät ole suorittaneet ylioppilas- tai korkeakoulututkintoa.

 

Osakokeiden painotus

Osakokeista 1–5 hakija saa kustakin 0–25 pistettä siten, että jokaisen osan alin hyväksytty pistemäärä on 11 pistettä. Jos yksi tai useampi osakoe on hylätty, hakija saattaa jäädä valitsematta riippumatta kokonaispistemäärästä.

Opiskelijavalinnan osakokeita painotetaan siten, että niistä annetut pisteet vaikuttavat lopulliseen pistemäärään seuraavasti:

  • Piano tai urut, sekä laulu: 60 %
    • Piano tai urut: 30%
    • Laulu: 30%
  • Musiikillisen työskentelyn näyte ryhmän kanssa: 20 %
  • Haastattelu: 10 %
  • Säveltapailu: 5 %
    • Diktaatti ja laulu: 2,5 %
    • Koulutettavuus: 2,5 %
  • Musiikinteoria: 5 %
  • Kirjallisen ilmaisun koe: hyväksytty tai hylätty
  • Äänenkäytön tarkistushyväksytty tai hylätty

Hakija jää valitsematta koulutukseen, mikäli jokin osasuoritus puuttuu.

Hakija voi jäädä valitsematta koulutukseen, mikäli hänellä todetaan vaikeasti korjattavissa oleva toiminnallinen äänihäiriö, jonka voidaan katsoa haittaavan opintoja ratkaisevasti.