Väitös: Rahoituslähteet ohjaavat kulttuuritalojen toimintaa

Mitä enemmän kulttuuritalo joutuu tekemään töitä rahoituksensa eteen, sitä herkemmin sen toiminta uusiutuu ja muokkautuu toimintaympäristön ja kohdeyleisön toiveiden mukaan. Tämä käy ilmi Tomas Järvisen väitöskirjasta The Challengers of Public Cultural Centers
A mixed method study on private cultural centers in Finland, joka tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 16. maaliskuuta.

Väitöstutkimuksessaan porvoolainen Järvinen haastatteli kahtakymmentä neljän yksityisen kulttuuritalon edustajaa. Lisäksi hän teki kyselytutkimuksen, johon osallistui toistasataa kulttuuritaloa eri puolilta Suomea. Järvinen tarkasteli, miten erilaiset rahoituslähteet vaikuttavat kulttuuritalojen toimintaan. Hän löysi tutkimuksessaan neljä erilaista kulttuuritalojen omistusmallia.

- Suurin osa suomalaisista kulttuuritaloista toimii kuntien rahoituksella. Toiseksi suurin ryhmä on yksityiset kulttuuritalot, joista suurin osa on yhdistysten tai yritysten ylläpitämiä. On myös hybridimalleja, joissa kunta ja yksityinen taho omistaa osan toiminnasta tai talosta. Neljännessä omistusmallissa kulttuuritaloa pyörittää kunnan omistama osakeyhtiö, kertoo Järvinen.

Järvinen havaitsi, että mitä enemmän kulttuuritalo joutuu tekemään töitä rahoituksensa eteen ja mitä useammasta lähteestä rahoitus koostuu, sitä herkemmin talon toiminta uusiutuu ja reagoi toimintaympäristön muutoksiin. Kulttuuritalo, jonka rahoitus on pysyvä riippumatta siitä, miten sen tarjonta menestyy yleisön keskuudessa, ei usein arvioi toimintaansa yhtä kriittisesti kuin taloudellisesti ulkopuolisista rahoituslähteistä riippuvaisempi toimija.

- Kun rahoitus ei ole kiinni lipputuloista, kulttuuritalon ei tarvitse samalla tavalla miettiä, tekeekö se ikään kuin yleisönsä kannalta ”oikeita asioita”. Yksityisrahoitteinen kulttuuritalo puolestaan ei voi tehdä tappiota. Sille nopea reagointikyky on suoranainen elinehto, Järvinen toteaa.

Tutkimukseen osallistuneet kulttuuritalot halusivat poikkeuksetta tuoda ilmi, että rahoituslähteistä riippumatta on aina liikuttava toiminnalle asetettujen missioiden rajoissa, taiteen ehdoilla.

- Kannustaisin tutkimukseni perusteella kulttuuritaloja rohkeampaan yhteistyöhön: jakamaan tuotantoja ja ajattelemaan uusilla tavoilla sitä, miten omaa toimintaa voi uudistaa, summaa Järvinen.

Tomas Järvisen väitöskirja The Challengers of Public Cultural Centers. A mixed method study on private cultural centers in Finland

Lisätietoa musiikin alan tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa

Haastattelupyynnöt:
Tiedottaja Karoliina Pirkkanen, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
karoliina.pirkkanen@uniarts.fi, 040 710 4319

Lisätiedot:
Tomas Järvinen, tomas.jarvinen@uniarts.fi

 

Tomas Järvisen väitöstilaisuus
16.3.2019 klo 12, Musiikkitalo, Black Box, vapaa pääsy

Väitöskirjan otsikko: The Challengers of Public Cultural Centers. A mixed method study on private cultural centers in Finland
Vastaväittäjä: Eva Boxenbaum
Tilaisuuden valvoja: Tanja Johansson

MuTri-tohtorikoulu, tutkijakoulutus