Uusia tutkijoita Taideyliopiston tutkimuskeskuksiin

Taideyliopiston kolmeen tutkimuskeskukseen on valittu tänä keväänä 13 uutta tutkijaa eri pituisiin ja -aikaisiin työsuhteisiin.

Taiteellisen tutkimuksen tutkimuskeskus CfARiin tuli 39 hakemusta, joista neljä hyväksyttiin.

Yksi heistä on oopperalaulaja Jenni Lättilä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta. Hän perehtyy tutkimuksessaan oopperalaulajien emotionaaliseen työhön osana parasosiaalista työyhteisöä. Emotionaaliseksi työksi kutsutaan työtä, jossa työntekijän kuuluu esittää tiettyä tunnetilaa, esimerkiksi myyjän kuuluu hymyillä asiakkaalle osana työrooliaan. Tutkimuksissa emotionaalinen työ on liitetty usein stressiin ja jopa työuupumukseen. Oopperalaulajat saattavat esittää työssään hyvin äärimmäisiä ja tuhoisiakin tunteita ja vielä tavalla, joka vaatii heidän koko äänensä ja kehonsa. Samalla he ovat osa työyhteisöä, jossa heillä on kollegojen lisäksi parasosiaalinen suhde roolihahmoihinsa.

Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta tohtoriksi valmistunut Elina Saloranta puolestaan käy tulevassa CfARin tutkimusprojektissaan kirjeenvaihtoa suomalaisen laulajan Elli Forssellin (1871-1943) kanssa. Salorantaa kiinnostaa, millaista elämää naiset elivät 1800-luvulla ja miten se vaikuttaa meidän elämäämme 2000-luvulla. Saloranta vastaa Forssellin kirjoittamiin kirjeisiin videoilla sekä kirjoittamalla hänelle yksin tai kollektiivisesti.

CfArissa aloittaa lisäksi espanjalainen taiteilija, filosofi ja taidekasvattaja Luis Rene Guerra Mirand tutkimuksellaan “The Attempt of the Undomiciled, a study about Fernand Deligny’s performative philosophy and pedagogy” sekä saksalainen koreografi Jana Unmüßig tutkimuksellaan ”Towards breathing”.

Taiteen historiaan keskittyvässä Historiafoorumissa on maaliskuussa tutkijatohtorina aloittanut Meri Herrala. Meri Herrala tutkii Neuvostoliiton eliittimuusikoiden konserttimatkoja Yhdysvaltoihin ja amerikkalaisten muusikoiden vierailuja Neuvostoliitossa vuodesta 1955 lähtien. Tutkimusaihe liittyy Neuvostoliiton kulttuuridiplomatiaan ja suurvaltojen väliseen kulttuuriseen kilpailuun kylmässä sodassa.

Vierailevina tutkijoina tänä vuonna ovat Historiafoorumissa aloittaneet lisäksi suomalaisen tanssin historiaa tutkiva Aino Kukkonen sekä Risto-Pekka Pennanen tutkimuksellaan ”Control and Tax: The Licencing and Taxing Systems of Music and Musicians in late Habsburg Prague, 1894–1918”.   

Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimus monipuolistuu CERADASSA

CfARin lisäksi taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADA kiinnostaa enenevissä määrin myös kansainvälisiä tutkijoita. Heistä CERADAan valittiin kolme tutkijaa, toiset kolme tulevat Suomesta.

Jeremiah Day perehtyy postmodernin tanssin opetusmetodeihin, erityisesti Simone Fortin Locomotioniin. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun TUTKE-tutkimuskeskuksessa aiemmin työskennellyt Alexander Komlosi puolestaan tutkii performatiivista hyvinvointia. Komlosi pitää ongelmallisena sitä, että yhteiskunta korostaa yksilösuoritusta kollektiivisen kuvittelun ja solidaarisuuden kustannuksella. Komlosi pyrkii kehittämään improvisaation keinoin työkaluja, joilla performatiivista hyvinvointia voidaan lähestyä kriittisesti ja luovasti.

Toukokuussa aloittava Francisco Trento pureutuu Huippuvuorien siemenpankkiin tutkimuksessaan “The Pedagogy of the Anarchive // The Specters of Svalbard (Anarchiving the end of the world)”.

Ilmari Kortelainen Tampereen yliopistosta tuo CERADAan filosofista ajattelua, jossa keskeistä on mindfulness. Kehotietoisuuden ei tarvitse olla vain yksilön hyvinvointiin keskittyvää, kuten mindfulness-koulutuksissa helposti ajatellaan, vaan sen avulla voidaan tulla tietoiseksi esimerkiksi sukupuolen tai kulttuurisen taustan moninaisuudesta tai oletuksista, jotka liittyvät kehon ikääntymiseen, tilan esteettömyyteen tai sairauteen. Kortelaista kiinnostaa tämä kehotietoisuuden yhteiskunnallinen potentiaali.

Helsingin yliopistosta väitellyt Satu-Mari Jansson vahvistaa tutkimuskeskuksen asiantuntemusta aikuiskasvatuksen ja kehittävän työntutkimuksen teorioiden osalta tutkimuksellaan ”Theatre as a learning form in a changing working life”.

Taideyliopiston omia tohtoreita edustaa Kirsi Törmi, jonka Osallisuuden tanssi -tutkimus tähtää lasten, nuorten ja aikuisten osallisuuden, tunnetaitojen ja sosiaalisen sitoutumisen vahvistamiseen ja kehittämiseen. Toimintatutkimuksessa on mukana muun muassa kunnallisen varhaiskasvatuksen lapsia ja aikuisia sekä sosiaalisektorilla työskenteleviä järjestöjä. Tuloksista ja aineistosta kootaan materiaalia toimintamallille, jota voidaan levittää myös valtakunnallisesti sovellettavaksi.