Tunne orkesterisi -yleisöluentosarja 26.05.2016

Postitorvesta vaskisektioon!

 

Vaskisoittimet olivat varhaislapsuudessaan merkinantovälineitä: niillä ilmoitettiin saaliin tai vihollisen lähestymisestä, ilmeisesti murrettiin myös muureja—ainakin kuvaannollisesti—ilmoitettiin töiden alkamisesta ja loppumisesta tai vaikkapa postin saapumisesta. Läpi keskiajan ja renessanssin vaskisoittimia käytettiin yksinomaan ulkoilmassa ja sotilasmusiikissa, ainoana poikkeuksena kyllin suuret sisätilat eli kirkot ja katedraalit, joissa pasuunoilla säestettiin kuorolaulua.

Vaskisoittimien rooli saattoi olla hyvinkin tärkeä. Saksankielisillä alueilla kaupungit ylläpitivät palkkalistoillaan erityisiä Stadtpfeiffereita, joiden tehtävänä oli paitsi soittaa kaupungin arkea artikuloivia torvisignaaleja, myös toimia juhlissa ja suurissa tapahtumissa muusikkoina, torvin, pillein ja jousisoittimin.

1600-luvulla vaskisoittimet eli trumpetit, pasuunat, käyrätorvet ja muutamat muut löysivät tiensä kirkosta teatteriin, mutta yhäkin pääasiassa edustamassa alkuperäistä funktiotaan, signaalisoittimina. Niillä oli sitäkin tärkeämpi rooli orkesterin kehityksessä 1700-luvulla. Käyrätorvista tuli orkesterin selkäranka, ja luonnontorville ominaiset melodis-harmoniset kulut antoivat orkesterimusiikille sen omimman kieliopin.

Romanttinen sinfoniaorkesteri kasvoi täysiin mittoihinsa paljolti trumpettien ja pasuunoiden ilmaisuasteikon kasvamisen myötä. Venttiilit vapauttivat trumpetit ja käyrätorvet luonnontorven rajatun sävelvalikoiman kahleista, ja vaskisoittimet nousivat ilmaisullisesti tasa-arvoiseen asemaan jousi- ja puupuhallinsoitinten kanssa—toki perinteitään kunnioittaen!

Modernismille vaskisoitinten laaja ja dynaaminen sointipaletti oli jopa elinehto: ne ulottuivat Debussyn sordinoiduista ja pehmeistä sävyistä Straussin Elektran vertahyytävään kostonhimoon. Ja mitäpä olisi Stravinsky ilman vaskisoittimia?

Millainen oli vaskisoitinten tie tuohitorvesta tai postitorvesta sinfoniaorkesterin vaskisektioon? Millaisia erilaisia soittimia vaikkapa sinfoniaorkesterin trumpetisti joutuu nykypäivänä soittamaan? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Sibelius-Akatemian vaskisoitinmusiikin professori, Helsingin kaupunginorkesterin trumpetin äänenjohtaja Pasi Pirinen Tunne orkesterisi -yleisösarjassa Musiikkitalon Paavo-harjoitussalissa torstaina 26.5. klo 16.30–18.00.

 

Isäntänä toimii tuttuun tapaan muusikko, toimittaja Ville Komppa.

 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy – tervetuloa!

 

Tunne orkesterisi -luentosarja on osa Musiikkitalon KUULE! -yleisötyöohjelmaa.

Lue lisää Tunne orkesterisi -blogista!

Lisätietoja:

Taideyliopiston Avoin kampus

Erikoissuunnittelija Mari Karjalainen

Puh. 050 384 3452