Photo: Veikko Kähkönen

Taidetestaajat-hankkeelle ja uusille tutkimuskeskuksille tutkijoita

Taideyliopiston kolme uutta tutkimuskeskusta on rekrytoinut yhteensä 12 uutta tutkijaa eripituisiin työsuhteisiin.

Taidekasvatusta tutkiva CERADA palkkasi kuusi tutkijaa, joiden aiheet vaihtelevat vankilateatterista virtuaalitodellisuuteen.

Lisäksi CERADA rekrytoi tutkija Tarja Pääjoen tekemään tutkimusta Taidetestaajat-hankkeesta. Taidetestaajat on Suomen Kulttuurirahaston hanke, jossa kolmelle ikäluokalle kahdeksasluokkalaisia ja heidän ohjaajille tarjotaan mahdollisuus vierailla kahdessa kulttuurikohteessa. Pääjoki tutkii, minkälaisia tuloksia Taidetestaajat-tyyppisellä hankkeella voidaan saavuttaa. Pääjoki on aiemmin työskennellyt opettajana ja tutkijana musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella Jyväskylän yliopistossa.

”Taidetestaajat-hanke on Suomen Kulttuurirahastolta 2010-luvun merkittävin kansallinen investointi nuorten taiteisiin osallistumiseen. Sen toteutumista seurataan suurella kiinnostuksella kansallisesti ja kansainvälisesti”, kertoo CERADA:n johtaja, professori Kai Lehikoinen.

”Näin ollen on tärkeää, että hankkeen käytännön haasteista saadaan tutkittua tietoa ja että toimijoiden käytännön kokemuksista saadut oivallukset saadaan laajempaan levitykseen.”

Taiteelliseen tutkimukseen keskittyvään CfAR-tutkimuskeskukseen palkattiin neljä uutta tutkijaa. Yksi heistä on Tanja Tiekso, joka toimii tällä hetkellä vierailevana tutkijana Columbian yliopistossa.

Tiekson tutkimus ”Desert of sound ­– posthuman feminist approach on composing” kysyy tutkimuksensa kautta kysymyksiä siitä, keitä olemme ihmisinä ilmastonmuutoksen ja sen aiheuttaman autioitumisen maailmassa: miten meidän tulisi elää nyt ja tulevaisuudessa, mikä on eettistä elämää ja mitkä ovat taiteen kyvyt, voima ja potentiaali tässä tilanteessa. Hän tutkii säveltämistä kuuntelemalla, esiintymällä ja säveltämällä ”äänen autiomaata” (”desert of sound”) eli trivialisoituja, ihmisen jälkeisiä, toisen ääniä. Tiekson mukaan ei-inhimillisen tutkimus vaatii musiikin käsitteen uudelleenmäärittelyä.

Taiteen historiaa tutkivaan Historiafoorumiin rekrytoitiin tutkija Aino Kukkonen Helsingin yliopistosta. Hän on paneutunut tanssin historiantutkimukseen. Kukkonen keskittyy ammattilaisten esittämän viihdetanssin tutkimiseen 1920- ja 30-luvuilla sekä sen suhteeseen balettiin, jonka ammattilaiset työskentelivät myös estradiviihteen parissa.

”Vaikka suomalaisen tanssitaiteen kenttä oli varsin vilkas ja kansainvälinen viime vuosisadan alussa, monien tärkeiden ilmiöiden ja tekijöiden tutkimusta ei ole vielä edes aloitettu. Ammattilaisten esittämä viihdetanssi on eräs näistä”, Kukkonen kertoo.

 

Taidekasvatuksen uudet tutkijat (CERADA):

Koskinen Anu: Vankilateatteripedagogiikan kehittäminen

Kuoppamäki Anna: Musiikin luova tuottaminen moniammatillisessa tiimissä

Laes Tuulikki: Musiikkikasvatuksen muutospolitiikka ikääntyvässä yhteiskunnassa

Ojala Aleksi: Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden hyödyntäminen taidekasvatuksessa

Pääjoki Tarja: Taidetestaajat-hankkeen tulokset ja vaikutukset

Rankanen Mimmu: Kuvataide masentuneille nuorille suunnatussa mielenterveystyössä

Valkeemäki Anita: Taidepedagogi ja taiteilija yrittäjyyden äärellä: taiteellisen asiantuntijuuden tuotteistaminen ja sen opetus

 

Taiteellisen tutkimuksen uudet tutkijat (CfAR):

Tiekso Tanja: Desert of sound ­– posthuman feminist approach on composing

Martin Mari: Taiteellinen dialogi ja kulttuurinen ero: maahanmuuttajataustaisten aikuisten kohtaaminen ja taiteen sosiaalinen merkitys esittävissä taiteissa

Papageorgiou Dimitris: Notational machines and emergence in electro-instrumental comprovisation settings

Kantonen Pekka: Videokuvauksen eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä Grabando al caminar -hankkeessa

 

Taiteenhistorian uusi tutkija (Historiafoorumi):

Kukkonen Aino: Populaarin tanssin esittäminen Suomessa 1920–30-luvuilla