Photo: Veikko Kähkönen

Rahoitus Taideyliopiston akatemiahankkeelle ja kahdelle tutkijatohtorille

Taideyliopistosta rahoituksen saivat professori Vesa Kurkela ja tutkijatohtorit Vesa-Petri Norilo ja Susanna Hast.

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt 31 miljoonaa euroa 63 uuteen akatemiahankkeeseen.

Taideyliopistosta kolmevuotisen hankerahoituksen (360 000 euroa) sai professori Vesa Kurkela Sibelius-Akatemiasta. Kurkelan tutkimushanke ”Ylipaikalliset kulttuurin kentät. Musiikki kulttuurisena ja taloudellisena toimintana neljässä Suomen suurimmassa kaupungissa 1900–1939” tutkii musiikkitoimintaa Helsingissä, Viipurissa, Turussa ja Tampereella. Kurkela keskittyy tutkimaan musiikkielämää niin kulttuuripolitiikan, musiikkikoulutuksen, musiikillisen liiketoiminnan kuin muusikkojen, musiikkitapahtumien ja ohjelmistojen kannalta.

Tutkijatohtoreista 37:lle myönnettiin rahoitus. Sibelius-Akatemian Vesa-Petri Norilon tutkimus ”Sprezzatura: Ideoista laskennalliseen ääneen” sai 249 651 euron rahoituksen kolmeksi vuodeksi.

Tutkimus käsittelee ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tapoja. Digitaalista signaalinkäsittelyä sovelletaan sekä akustisten soitinten musiikin taltioinnissa ja vahvistamisessa että pop- ja nykymusiikin ennenkuulumattomissa sähköisissä äänimaisemissa. Signaalinkäsittely on Norilon mukaan digitaaliajan soitinrakennusta. Musiikillinen tietokoneohjelmointi voidaan ymmärtää myös visuaalisena, kuulonvaraisena tai kehollisena tehtävänä.

Teatterikorkeakoulun Susanna Hastin tutkimus ”Kehot sodassa, kehot tanssissa: Rytmi, performanssi ja tunteet suomalaisessa sotilaskoulutuksessa ja pakolaisleirien capoeira-harjoittelussa” sai 245 573 euroa kolmeksi vuodeksi. Hast tutkii militarisoitumisen, kehon liikkeen ja sosiaalisten tunteiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa selvitetään, miten koreografia, rytmi ja synkroninen kehon liike vaikuttavat myötätuntoon, häpeään ja ylpeyden tunteisiin suomalaisessa sotilaallisessa kriisinhallintakoulutuksessa ja capoeira-harjoittelussa pakolaisleireillä.

Myönteisten rahoituspäätösten osuus nousi lähes 15 prosenttiin viime vuoden vajaasta 12 prosentista. Valtion talousarviossa Suomen Akatemialle tälle vuodelle myönnetty kertaluonteinen lisärahoitus mahdollisti aikaisempia vuosia korkeamman myöntöprosentin.

Akatemiahankkeet ovat kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen varmistamiseksi. Toimikunta painotti valinnoissaan akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Lisäksi toimikunta korosti valinnoissaan tieteidenvälisyyttä, kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta, kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tieteellisten läpimurtojen syntymistä sekä uusia monitieteisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja.