Photo: AJ Savolainen

Nuppu Koivisto tutkii naisten ravintolamusiikkitoimintaa sekä säveltäviä naisia

Tutkijaidentiteetiltäni olen vahvasti historioitsija, mutta opintoihini on kuulunut myös taiteiden tutkimusta. Koen, että länsimaisen taidemusiikin maailma muuttuu hitaasti. Esimerkiksi sinfoniaorkesterit esittävät sekä Suomessa että maailmalla edelleen niukasti naisoletettujen säveltäjien musiikkia.

”Valmistuin Helsingin yliopiston Euroopan historian oppiaineesta filosofian maisteriksi kesällä 2014 ja filosofian tohtoriksi syksyllä 2019. Väitöstutkimukseni käsitteli naisten salonkiorkestereita Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Taideyliopin Historiafoorumissa tutkimusaiheeni liittyy monella tavalla ajankohtaiseen kulttuurikeskusteluun. Sukupuolen, luokan ja etnisyyden teemat ovat musiikin historian kohdalla nousseet esille viime aikoina erityisesti #MeToo-kampanjan myötä. Esimerkiksi Hufvudstadsbladetissa on käyty keskustelua naisoletettujen säveltäjien tuotannosta konserttikulttuurissamme.

Minua kiehtovat eniten yksittäiset ihmiset, heidän elämänsä ja arkensa. Naismuusikoiden ja -säveltäjien vaiheiden selvittäminen eri puolilla 1800-luvun Eurooppaa on jännittävää salapoliisityötä. Naismuusikot ja -säveltäjät ovat jääneet musiikin historian kaanoneiden ulkopuolelle. Heitä käsittelevää henkilöhistoriallista materiaalia kuten kirjeitä tai päiväkirjoja on haastavaa jäljittää. Tutkimustyöhön liittyy myös käytännön haasteita kuten vanhojen käsialojen opettelua ja kielitaidon ylläpitoa.

Useimmiten käytän aamupäivät kirjoitustöihin ja iltapäivät tutkimuskirjallisuuden lukemiseen sekä hallinnollisiin töihin. Työnkuvaani kuuluu myös opettamista. Suosikkejani ovat arkistopäivät, joiden aikana saan rauhassa syventyä tutkimuskohteideni maailmaan. Arkisto- ja konferenssimatkoja ulkomaille kertyy jonkin verran.

Länsimaisen taidemusiikin historian sisältämiä sukupuolittuneita rakenteita on vasta viime vuosikymmeninä alettu  haastaa. Naisten musiikkitoimintaa ei ole aikaisemmin juurikaan pidetty tutkimisen arvoisena. Erityisen vahvaa marginalisaatio on ollut vaatimattomista yhteiskunnallisista oloista kotoisin olevien, rodullistettujen ja viihdemusiikkia esittäneiden naisten kohdalla.

Lasikattojen murtaminen orkesterinjohdon alueella on vielä käynnissä. #MeToo-liike on toistaiseksi vaikuttanut Suomessa vahvemmin elokuva- ja teatterialaan kuin musiikkimaailmaan. Toivoa kuitenkin on: esimerkiksi Clara Schumannin 200-vuotisjuhla on ollut näkyvästi esillä mediassa tänä syksynä.”

Nuppu Koiviston väitöskirja Sähkövaloa, shampanjaa ja Wiener Damenkapelle – Naisten salonkiorkesterit ja varieteealan transnationaaliset verkostot Suomessa 1877–1916 on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Helsingin Sanomien artikkeli Nuppu Koiviston väitöstyöstä

 

Asiasanat