Näin selviät nykytaiteesta III

Miten abstraktia maalausta kannattaisi katsoa?

”Abstraktit maalaukset ovat joko älyllisiä tai affektiivisia, usein molempia. Katsojan on oltava valmis tarkastelemaan niitä usealla tavalla. Toisinaan abstraktit maalaukset lumoavat katsojan puhtaasti värien ja niiden hienovaraisten sävymuutoksen hehkullaan, jollaista ei voi tavata missään muualla kuin maalauksessa. Toisinaan taas abstraktit maalaukset ovat väitteitä, jotka kiteyttävät esimerkiksi matemaattisen yhtälön, jolloin niiden katsominen voi tarjota älyllisen oivalluksen. Hyvin usein abstraktissa maalauksessa on kyse maalaustapahtuman jäljestä, jolloin maalausta on katsottava maalarin, värimassan ja maalauskankaan välisenä energisenä tantereena, joka voi välittää jotain tästä energiasta myös valppaalle ja ennakkoluulottomalle katsojalle.”

Hanna Johansson
Taideyliopiston Kuvataideakatemian nykytaiteentutkimuksen professori

 

Miksi viulistit pitävät ohutta liinaa viulun ja kaulan välissä esiintyessään konserttilavalla?

”Jotkut viulistit pitävät soittaessaan ohutta kangasta tai liinaa viulun ja kaulan välissä estääkseen leukatuen aiheuttamaa ärsytystä kaulan ihossa.”

Kaija Saarikettu
Taideyliopiston Sibelius-Akatemianviulumusiikin professori

 

Miltä näyttelijästä tuntuu unohtaa lavalla vuorosanat? Käytetäänkö teattereissa enää kuiskaajia?

”Repliikkien unohtamiseen liittyy kutkuttava tunne tyhjän päälle putoamisesta. Silloin joutuu keksimään jotain omasta päästään, ja usein näyttelijäkaverit myös auttavat. Syntyy autenttinen tilanne, joka tuo esitykseen ennalta arvaamattomia merkityksiä ja sisältöjä. Kyllä esimerkiksi Kansallisteatterissa kuiskaajia edelleen käytetään, ja he tulevat avuksi, jos repliikkejä ei ala kuulua. Esityksen harjoitusvaiheessa kuiskaajalla on tärkeä tehtävä erityisesti silloin, kun näyttelijät alkavat jotenkuten oppia repliikkinsä eivätkä enää liiku näyttämöllä käsikirjoitukset eli plarit kädessään. Joskus näin tehdään heti ensimmäisestä harjoituksesta lähtien. Vapaat ryhmät ja pienemmät teatterit eivät enimmäkseen palkkaa erillisiä kuiskaajia vaan hoitavat homman jollain muulla tavalla.”

Jussi Lehtonen
näyttelijä

 

Mitä tarkoittaa vapaa taide?

”Taiteen ja vapauden välinen liitto juontaa juurensa 1700-luvulla käynnistyneeseen teollistumisprosessiin ja modernisaatioon. Aikana, jolloin laajat ihmisjoukot siirtyivät työskentelemään tehtaiden liukuhihnoilla, ja jolloin uudenlainen tehokkuus- ja hyötyajattelu alkoi saada valtaa Euroopassa, oppineiden filosofien keskuudessa syntyi voimakas vastareaktio, joka alkoi korostaa päinvastoin pyyteettömien ja täysin vapaiden kauneusarvostelmien merkitystä. Moderni taide syntyi pian tämän näkökulman varaan ja julisti itsensä vapaaksi kapitalistisesta hyötyajattelusta ja myös kaikesta ”jo-tiedetystä” tai ”jo-osatusta”. Vaikka taiteen vapauden toteutumisen tapoja ja päämääriä on sittemmin varioitu mitä moninaisimmin tavoin, vapaa taide on – vielä tänäänkin – ennen kaikkea yhteiskunnallisten valtarakenteiden vastakuva. Se tutkii ”todellisuudeksi”, ”järjeksi” ja ”totuudeksi” nimittämiemme arvokasaumien luonnetta ja toiminnantapoja. Vapaa taide on myös toivoa, tulevaisuutta ja toimeliaisuutta ylläpitävä ainutlaatuinen voima, johon jokaisen yhteiskunnan todellakin kannattaa satsata.” 

Anita Seppä
Taideyliopiston Kuvataideakatemian taidehistorian ja -teorianprofessori

 

Häiritseekö konserttiyskä orkesteria?

”Konserttiyskä ei ole koskaan häirinnyt minua – sehän tarkoittaa sellaista iloista asiaa, että siellä yleisön puolella on joku kuuntelemassa. Muita kuuntelijoita kova yskä voi häiritä, mutta muusikko on todennäköisesti niin keskittynyt taiteen tekemiseen, että yleisön puolelta tulevat äänet eivät meininkiä haittaa. Joskus kunnon ääntely saattaa jopa vapauttaa tunnelmaa!”

Asko Heiskanen
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kamarimusiikin vt. lehtori jaTapiola Sinfoniettan klarinetisti

 

Juttu on julkaistu Taideyliopiston tapahtumaliitteessä, jota jaettiin Helsingin Sanomien välissä 18.2.2017.