Musiikkikasvatuksen Vuoden gradu -palkinto Lotta Pettinen-Diabylle

Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmän perinteinen Vuoden gradu -palkinto jaettiin tänä vuonna Lotta Pettinen-Diabylle pro gradu -työstä Musiikkikasvatuksen mahdollisuuksia Malissa – Etnografinen tutkimus Kirinan musiikkikoulusta.

Pettinen-Diaby keräsi tutkimusaineistonsa toukokuussa 2016 asuessaan Kirinan kylän musiikkikoululla Malissa. Tutkimuksessaan hän halusi selvittää, mitkä ovat musiikkikasvatuksen perinteet Kirinassa, miten koulutusta halutaan kehittää, miten lokaalius, glokaalius ja globaalius ilmenevät Kirinan musiikkikoulun toiminnassa ja tulevaisuuden suunnitelmissa ja minkälaisia rooleja ulkopuolisilla asiantuntijoilla voi olla musiikkikoulussa.

– Lähtökohtaisesti minulla oli tutkimuskysymykset tarkkaan mietitty ja haastattelujakin jo tehty, mutta kaikki meni uusiksi paikan päällä; tärkeysjärjestys muuttui, kun pääsin yhteistyöhön paikallisten kanssa, Pettinen-Diaby kertoo.

Paljon muutakin kuin musiikin opetusta

Pettinen-Diaby kuvailee, että yhdysvaltalaisen Playing For Change Foundation -järjestön perustamassa Kirinan musiikkikoulussa on kyse paljon muustakin kuin vain musiikinopetuksesta. Koulu on tarjonnut aiemmin muun muassa englanninkielen opetusta ja sen kautta yhteisöön on rantautunut muun muassa kastelu- ja aurinkokennojärjestelmä. Musiikkikoulussa odottivat innokkaat, iältään noin 5-20 -vuotiaat oppilaat.

– Kyläyhteisössä oli hyvin tiukat paikalliset perinteet. Tytöt eivät saaneet soittaa rumpuja, Rumpu on miehinen soitin ja tietynlainen tabu, ja naisten ja tyttöjen rooli on ollut laulaa ja tanssia. Vastaavasti pojat eivät ole tanssineet. Minun kanssani tytöt kuitenkin saivat ”luvan” myös rumpujen soittoon.

Kirinan kyläyhteisössä koettiin hyvin tärkeäksi paikallisen perinteen säilyminen. Erityisen kiinnostuneita siellä ollaan oman kulttuurin, oman musiikin tallentamisesta jälkipolville myös nuotteina. Toistaiseksi tutut laulut ja sävelmät ovat siirtyneet sukupolvilta toisille suullisena perinteenä mutta paikallisilla on herännyt huoli siitä, että elinpiirin laajentuessa ja esimerkiksi internetin tulon myötä perinnettä tulisi saada tallennetuksi muuhunkin muotoon. Pettinen-Diaby kuvailee, että yhteisö on vielä melko sulkeutunut, omavarainen ja monokulttuurinen ja siellä toivottiin toisaalta myös lisää yhteyksiä oman kylän ulkopuolelle – globaaleja kontakteja.

– Syntyi mielenkiintoisia tilanteita: paikalliset kokivat, että edustin globaalia – kaikkea sitä, mikä löytyy oman kulttuurin, maan ja taustan ulkopuolelta. Jouduin jatkuvasti myös asemoimaan itseäni tässä suhteessa: muistuttamaan itselleni, että edustan heille muutakin kuin länsimaista musiikkikulttuuria. Tutkimusetiikankin vuoksi oli jatkuvasti mietittävä ”miksi ajattelen tai koen näin”.

Pettinen-Diaby lähtee todennäköisesti paikan päälle Maliin uudelleen vuoden 2019 aikana. Kyläläisten toiveena on, että hän voisi opettaa nuotinlukua ja -kirjoitusta.

– Tavoitteena on nimenomaan se, että nuotinnetaan heidän omaa musiikkiaan ja että löytäisimme heille luontaisen ja sopivan nuotinnustavan. Kyläläiset kyllä tiedostavat, että heidän musiikkiperinteensä on arvokasta ja että sitä myös arvostetaan. Paikallisuus on siis tärkeää mutta samalla etsitään keinoja, millä kylässä voitaisiin päästä osaksi globaalista musiikkikasvatuksesta mutta heidän omilla ehdoillaan.

Tutustu Lotta Pettinen-Diabyn pro gradu -työhön Helda-tietokannassa