Kyky ajatella luovasti on kasvun edellytys

Taiteesta ja koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä, sillä taloudellisesti hankalinakin aikoina ne avaavat uusia kehityksen mahdollisuuksia, muistuttaa Taideyliopiston hallituksen uusi puheenjohtaja Karri Kaitue.

Kun Karri Kaitue oli 80-luvulla nuori oikeustieteen opiskelija, hän rahoitti opintojaan soittamalla iltaisin pianoa pohjalaisosakuntien ravintolassa Ostrobotnialla. Parhaimpina viikkoina hän veti yhteislauluja viidesti viikossa.

Sittemmin Kaitue valmistui oikeustieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta, teki jatko-opintoja Helsingissä ja Yhdysvalloissa, ja loi vaikuttavan uran suomalaisten ja kansainvälisten pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tällä hetkellä Kaitue toimii muun muassa sijoitusyhtiö Capman Oyj:n hallituksen puheenjohtajana. Mutta Bottan talossa hän saa vierailla jatkossakin, sillä seuraavat kolme vuotta hän toimii Taideyliopiston hallituksen puheenjohtajana.

Lauluiltojen säestäjäksi Kaitue päätyi, koska näyttelijä-äidin ja juristi-isän poika oli pantu pianotunneille viisivuotiaana. Murrosiässä klassinen soitto vaihtui opintoihin Oulunkylän jazz-opistossa. Vaikka Kaitue ei suorittanut musiikista mitään tutkintoa, hän määrittelee itsensä edelleen harrastajapianistiksi ja ennen kaikkea taiteen suurkuluttajaksi. Mitä taide sitten Taideyliopiston hallituksen uudelle puheenjohtajalle merkitsee?

Kaitue nostaa esiin taiteen roolin pienen maan kilpailukyvyn ja tunnettuuden lisääjänä, sekä toisaalta kansallisen identiteetin rakennuspilarina.

– Kyky ajatella luovasti on edellytys kasvulle. Uskon vahvasti, että taidekoulutus turvaa sen, että olemme tulevaisuudessakin kehityksen kärjessä. Siksi se ei voi olla leikkauslistojen kärjessä vaikeinakaan aikoina.

Ennen kaikkea Kaitue kuitenkin pitää taidetta yhtenä ”sivistyksen fundamenteista”.

– Pelkkänä palkkarenkinä oleminen ei täytä taiteen yhteiskunnallista tehtävää. Taide on kuin vapaa sana: sillä pitää aina olla oikeus kyseenalaistaa.

Laadukkaan koulutuksen Kaitue näkee paitsi talouden ja kilpailukyvyn veturina, myös yhteiskunnan tasa-arvon edellytyksenä.

– Emme voi puhua tasa-arvosta edes utopiana, ellemme voi tarjota kaikille mahdollisuutta koulutukseen, hän muistuttaa.

Kaitue pitää hallituskautensa tärkeimpänä tavoitteena sitä, että Taideyliopistolle muodostetaan selkeä identiteetti. Taideyliopiston on oltava enemmän kuin kolmen akatemiansa summa.

– Taideyliopiston tehtävä on taata akatemioilleen mahdollisuus kukoistaa. Akatemioiden pitää voida sen osana paremmin kuin yksin.

Kaitue haluaa olla mukana luomassa Taideyliopistoa, joka on laadukas, jatkuvasti kehittyvä, kansainvälisesti verkottunut ja tunnettu. Hän toivoo Taideyliopiston olevan myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija esimerkiksi taide- ja koulutuspolitiikassa.

Yliopiston talouden pitää olla vakaalla pohjalla, jotta toimintaa voidaan kehittää pitkäjänteisesti. Kaitue sanoo uskovansa, että poliittiset päätöksentekijät tunnistavat Suomessa kulttuurin ja taiteen arvon. Silti taloudelliset realiteetit ovat valitettavan ilmeiset: tulevinakin vuosina joudutaan kilpailemaan niukkuudesta. Siksi myös yliopistojen oma varainhankinta kasvattaa merkitystään.

– Valtion rahoitus on dominantti, mutta voi olla lyhytnäköistä laskea vain sen varaan. Varainhankinnan pitää kuitenkin olla tulevaisuudessakin vain lisää tuova komponentti, ei perusrahoituksen korvaaja, Kaitue pohtii.

Mutta takaisin taiteeseen. Minkälaisia taidekokemuksia taiteen suurkuluttaja sitten nostaa esiin tältä kevätkaudelta?

– Voi, niitä löytyy vaikka kuinka. Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotiskonsertissa soitettu viulukonsertto oli huikea kokemus, Kaitue aloittaa, ja jää muistelemaan kapellimestari Jan Söderblomin ja viulisti Kasmir Uusituvan tulkintaa.

Haastattelua seuraavana iltana erityisesti teatteria seuraava Kaitue on suuntaamassa Kansallisteatterin SLAVA! Kunnian ensi-iltaan korkein odotuksin. Eikä Kaitueen odotuksia varmaan ainakaan laske se, että ensi-iltana lavalle nousee myös hänen pikkusiskonsa Katariina Kaitue – kaimansa Katariina Suuren nahoissa.

Kuka?

Karri Kaitue

- Taideyliopiston hallituksen puheenjohtaja.

- CapMan Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, Ekokem Oyj:n ja Finnpilot Pilotage Oy:n hallituksen jäsen, tehnyt pitkän työuran Outokumpu Oyj:ssä.

- Koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti Helsingin yliopistosta.

- 50 vuotta.

- Kaksi lasta.