Kuva: Kuva: Suomen Taideyhdistys 1846–1896 – 50-vuotisjuhlanäyttely Ateneumissa. Esitelmä- ja kokoussalissa mm. Ferdinand von Wrightin maalauksia. Ernst Nordström, Helsinki TAI Daniel Nyblin, Helsinki, 1896. Kansallisgalleria / Arkistokokoelmat

Kuvataideakatemian ja Ateneumin luentosarja kuvataiteen koulutuksesta Suomessa käynnistyy

Vuonna 2018 juhlitaan Kuvataideakatemian 170-vuotista taivalta Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulusta nykyiseksi Taideyliopistoon kuuluvaksi akatemiaksi. Juhlavuoden luentosarja avaa Kuvataideakatemian merkitystä suomalaisen kuvataiteen koulutuksen suunnannäyttäjänä.

Keväällä ja syksyllä juhlavuoden ohjelmassa kuullaan luentoja suomalaisen kuvataidekoulutuksen kehityksestä ja taiteen kentän rakentumisesta.

Kuvataideakatemian ja Ateneumin taidemuseon yhteinen luentosarja Visioita, riitasointuja ja taiteidenvälisyyttä pureutuu kevätkaudella aihepiiriin kattaen vuodet Suomen Taideyhdistyksen alkuajoista aina 1980-luvulle, jolloin Kuvataideakatemian lähes vuosisadan jatkunut toiminta Ateneum-rakennuksessa päättyi. 

Kotimaiset kuvataiteen tutkijat ja taiteilijat lähestyvät aihepiiriä kolmen luennon aikana eri näkökulmista.

Sarjan avausluennolla 7. helmikuuta perehdytään suomalaisen kuvataidekoulutuksen perustaan. Kuulemme, millainen rooli koulutuksessa ja taidekentän rakentumisessa oli Kuvataideakatemian edeltäjällä Suomen Taideyhdistyksen koululla ja sen taidekokoelmalla sekä toisaalta muulla ajankohdan taidekoulutuksella, ja millaisen paikan ajan naistaiteilijat ottivat.

Seuraavaksi 7. maaliskuuta ilmassa on riitasointuja, kun tarkastelun kohteena ovat sotien välisen ajan aatteelliset kiistat ja yhtä lailla 1950–60-lukujen taiteen rintamalinjat.

Suomalaisessa taiteessa ja taidekoulutuksessa koettiin suuri murros 1980-luvun alussa, kun taidekenttä avautui uusille taidemuodoille ja taiteidenvälisyydelle. Taiteen laajentuneen kentän tulemista Suomeen hahmotellaan 4. huhtikuuta paneelikeskustelussa, jossa on mukana joukko Kuvataideakatemiassa 1970–80-luvuilla opiskelleita taiteilijoita.

Katso tarkempi ohjelma alta. Juhlavuoden luennot jatkuvat syksyllä; syksyn luentojen ajankohdat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin.

//

VISIOITA, RIITASOINTUJA JA TAITEIDENVÄLISYYTTÄ –  170 VUOTTA KUVATAITEEN KOULUTUSTA

Ateneumin taidemuseon ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian luentosarja

klo 17–19 Ateneum-salissa, Kaivokatu 2.
Suomeksi. Pääsy museolipun hinnalla tai museokortilla.

KE 7.2. VISIOITA

Museonjohtaja Susanna Pettersson: Suomen Taideyhdistys taiteen kentän rakentajana: koulun ja kokoelman merkitys. 
Dosentti Johanna Vakkari: Taidekoulutusta muualla: yliopiston piirustussali ja Adolf von Beckerin akatemia.
Amanuenssi Anu Utriainen: Naistaiteilijat ja heidän asemansa taidekoulutuksessa 1848–1930.

KE 7.3. RIITASOINTUJA

Intendentti Timo Huusko. Boheemeista nationalisteihin. Riitasointuja sotien välisenä aikana.
FT Tuula Karjalainen. Mielipiteitä ja rintamalinjoja 1950- ja 60-luvun taiteessa.

KE 4.4. TAITEIDENVÄLISYYTTÄ

Suomalaisessa taidekentässä 1980-luvun alku oli taas kerran suuren murroksen aikaa. Taidekenttä avautui uusille taidemuodoille ja taiteidenvälisyydelle. Taidekäsityksen muutos kantautui myös Kuvataideakatemiaan ja sen opetukseen. Professori Hanna Johansson johtaa paneelikeskustelua, jossa hahmotellaan taiteen laajentuneen kentän tuloa Suomeen ja Kuvataideakatemiaan siellä 1980-luvulla opiskelleiden taiteilijoiden kanssa. Mukana keskustelussa ovat 1970–80-luvuilla akatemiassa opiskelleet taiteilijat Kari Cavén, Marja Kanervo, Lea Kantonen, Markus Konttinen ja Antti Tanttu.

Luentosarja on osa Kuvataideakatemian 170-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

#kuva170