Ohjauksen koulutusohjelmaan haetaan uusia opiskelijoita yhteishaussa tammikuussa 2019. Hakuaika on 9.-23.1.2019 (päättyy klo 15 Suomen aikaa).

Esa-Matti Smolander: No mind ja let’s go

1. Kuka olet ja miten päädyit opiskelemaan Taideyliopistoon?
Olen Esa-Matti Smolander, kotoisin Itä-Suomesta, eli Pohjois-Karjalan poikia. Opiskelen kolmatta vuotta ohjauksen koulutusohjelmassa. Minulla on suuri haave tehdä taiteilijan työtä. Näin ja näen Teatterikorkeakoulun mahdollisuutena kasvaa sitä kohti ja onnekseni sain täältä myös opiskelupaikan. Teatteri taiteenlajina tuntuu omalta, koska tämä on ennen kaikkea yhdessä tekemistä.

2. Millainen oli pääsykokeesi?
Hain kouluun monesti ennen kuin sitten lopulta pääsin sisään. Kokeet olivat aina hyvin intensiivinen kokemus ja varsinkin tämä viimeinen pääsykoekevät oli todella rankka. Viimeisen vaiheen jälkeen en jaksanut nousta portaita ylös kotiovella. Itsestään joutuu kokeissa antamaan aika paljon ja paineensietokykyä testataan. Hain samaan aikaan myös Tampereen yliopiston näyttelijäntaiteen koulutukseen, eli minulla oli kahdet, todella pitkät pääsykokeet peräkkäin. Se oli aikamoinen ruljanssi. Se toisaalta varmaan auttoi, että olin jossakin rajatilassa; en ollut missään vaiheessa ollenkaan analyyttinen. Raati pyysi, että tehkää sitä mitä te itse haluatte näyttämöllä nähdä ja tehdä, se on ainoa ohjenuora mikä jäi kokeista kirkkaana mieleen.

3.Miten valmistauduit pääsykokeeseen?
Valmistautuminen alkoi tavallaan jo talvella, koska ennakkotehtävät ovat mittavat ja niistä varsinainen pääsykoeprosessi alkaa. Yritin tehdä tehtävät mahdollisimman rehellisesti ja hyvin, jotta minulle jäisi tunne, että olen tehnyt parhaani. Tein hommia aika yksin, itsekseni ja tehtävistä tulikin hyvin henkilökohtaiset. Keväällä liikuin paljon, että jaksaisin painaa kokeissa täysillä. Lisäksi sitä koittaa ajatella ja nähdä, että mitä on elämän varrella puuhannut ja kohdannut, että kaikki se on olemassa ja auttaa myös tulevissa kokeissa ja myöhemmin koulussa.

4. Millaisena koit ennakkotehtävät?
Minusta ennakkotehtäviä oli kiitollista tehdä. Tuntui, että tehtävien kanssa työskentelystä sai ja oivalsi myös itse jotakin; että sai tehdä itseään varten, eikä pelkästään koululle. Meillä oli luettavana näytelmätekstejä, jotka liittyivät tulevaan pääsykokeeseen. Piti myös laatia ohjaussuunnitelma. Ennakkotehtäviin kuului lisäksi henkilökohtaisia tehtäviä, joissa avattiin omaa maailmankuvaa, ihmiskuvaa ja taidekäsitystä. Se oli haastava ja tuhti paketti.

5. Millaista opiskelu on tähän asti ollut?
Todella kokonaisvaltaista. Opintoihin sisältyy rinnakkain paljon henkilökohtaista yksilöopetusta ja todella isoja, jaettuja kaaria. Kaksi ja puoli vuotta on mennyt hirveän nopeasti. Näyttämöä ja teatteritaidetta on päässyt katsomaan monista eri suunnista. Välillä se on ollut haastavaa ja kipeää, mutta yhtä usein, monesti samaan aikaan, myös ihanaa ja palkitsevaa.

6. Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimpia kursseja tai projekteja opintojesi aikana?
Niitä on paljonkin. Opinnot määrittyvät minulle yhteisten ja jaettujen kokemusten kautta. Esimerkiksi koko vuosikurssin ja muiden laitosten kanssa yhdessä tehdyt produktiot ovat olleet tärkeitä. Koko ensimmäinen vuosi oli merkityksellinen koska kaikki oli silloin niin uutta ja kaikki tehtiin yhdessä. Myös tämän kolmannen vuosikurssin syksy on ollut minulle kokonaisuudessaan hyvin tärkeä jakso. Tässä vaiheessa alkaa omassa itsessä yhdistyä ne asiat mitä on jo pari vuotta opiskellut, se on hienoa huomata.

7. Millainen on tyypillinen opiskelupäiväsi? 
Koulua on pääsääntöisesti yhdeksästä viiteen. Illalla saatetaan mennä vielä katsomaan esitystä, tai sitten luen tai kirjoitan kotona seuraavaa koulupäivää varten. Lisäksi yritän liikkua ennen tai jälkeen koulupäivän, jotta jaksaisin istua ja keskittyä koulussa joka päivä koko viikon ajan.

8. Mikä on opiskelussa parasta?
Parasta ovat kaikki nämä koulun ihmiset, niin opiskelijat kuin opettajatkin, joilta saa oppia ja joiden kanssa voi tätä erikoista elämänvaihetta jakaa. On ollut hienoa, että koulun kautta olen saanut tavata niin paljon taiteilijoita ja eri sukupolven tekijöitä. Se on minulle iso asia. Olen oppinut, että tälläkin tavalla, taiteilijana, voi elää, että tällaisenkin polun voi valita.

9. Mikä on ollut opiskelussa haastavinta?
Oman arjen eläminen koulun kanssa. Miten ehtiä syödä, nukkua, liikkua, tai olla läsnä omille läheisilleen. Välillä poden koti-ikävää koska kaipaan pois kaupungista; kaipaan luontoa, hiljaisuutta ja yksinoloa.

10. Minkä vinkin antaisit tuleville hakijoille?
Uskon, että siitä on apua jos on rehellinen sen suhteen mitä oikeasti haluaa tehdä. Uskaltaa tehdä asiat täysillä ja kunnolla. Uskaltaa tehdä juuri sitä omaa näyttämöä, vaikka se pelotaa ja hävettää. Se oli omissa pääsykokeissa ainakin iso asia minulle itselleni. Ja muistaa, että raati on hakijoiden puolella ja aidosti kiinnostunut heistä ja heidän lähtökohdistaan. Uskon, että raati näkee, kuka on rehellinen ja tekee sitä mitä itse haluaa nähdä näyttämöllä, vaikka tehtävissä ei aina onnistuisikaan. Eli röyhkeästi vaan, se on no mind ja let’s go.
 


Ohjaajaksi? Hae Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun!

Tutustu ohjauksen koulutusohjelmaan
Lue hakuohjeet ja hae