Musiikkia ja filosofiaa: luonnon ja musiikin kosketuskohtia
Kitschiä vai ylevää: luonto esteettisen hartauden nostattajana
Esiintyjät
- Eveliina Sumelius-Lindblom
- Markus Mantere, luento
Tapahtuman esittely
Luentokonsertissa pohditaan kriittisesti länsimaisen taidemusiikin tendenssiä tulkita luontoa muita ohjelmallisen ja ulkomusiikillisen viittaamisen kohteita absoluuttisempana. Musiikissa esiintyviä luontoteemoja kohtaan on osoitettu esteettistä hartautta kaikkina musiikin aikakausina, ja erityisesti klassis-romanttisen musiikin oletetaan representoivan luonnossa esiintyviä ääniä, luonnonilmiöitä ja jopa maisemia autenttisella tarkkuudella. Saman tapaisia ”totuudellisia” tulkintapyrkimyksiä on kohdistettu säveltäjien musiikkiin projisoimien tunteiden sekä musiikin, luonnon ja kansallisten ominaisuuksien välille. Musiikin ja musiikin ulkoisten vaikutteiden arvottajina ja tulkitsijoina ei toimi ainoastaan yleisö. Myös säveltäjä ja musiikin esittäjä voivat asettaa musiikille sen tapaisia ”kiveen hakattuja” ulkoisia merkityksiä, jotka määrittävät teosten myöhempää esityskäytäntöä ja representaatiota sekä mutkistavat uusia, aiemmasta poikkeavia tulkintayrityksiä.
Beethovenin kuudes sinfonia, lisänimeltään ”Pastoraali” lukeutuu ennemminkin ohjelmalliseen kuin luonteeltaan absoluuttiseen, musiikin sisäisiä merkityksiä ja soitinkohtaisia ominaisuuksia vaalivaan sinfoniaperinteeseen. ”Pastoraali”, kuten lukuisat muutkin Beethovenin lisänimikkeillä (esimerkiksi ”pateettinen”, ”herooinen” ”jäähyväiset”) varustetut teokset eivät ainoastaan viittaa johonkin tiettyyn ekspressiiviseen ideaan, vaan lisänimikkeet ovat jo satojen vuosien ajan määrittäneet sen kollektiivisen tunnetilan, jonka vallassa teoksia oletetaan esitettävän tai kuunneltavan. Pastoraalisinfoniassa Beethovenin erikseen luonnehtimat, luontoa ja maalaisidylliä ylistävät osat eivät ainoastaan pyri ilmaisemaan luontoa maalauksellisena objektina, vaan kuten Beethovenin päiväkirjamerkinnöissään kirjoittaa, teoksen ilmaisullisessa keskiössä ovat hänen henkilökohtaiset muistumansa ja tunteensa maalaiselämästä. Tämän tapainen, säveltäjän henkilökohtaisia kokemuksia ja tunteita korostava musiikillinen ilmaisu yleistyi 1800-luvulla. Esimerkiksi Lisztin ”Vaellusvuosilta” -teoskokonaisuudessa painottuu säveltäjän henkilökohtaisten luontokokemusten ja vaihtuvien maisemien herättämien emootioiden tallentaminen musiikin deklamoivaan muotoon. Vaellusvuosien 1. vuoden teos (”Sveitsi”) Allegro Pastorale johdattaa kuulijan Pastoraalisinfonian ensimmäisen osan kaltaisen paimenidyllin riemuun ja toiveikkuuteen.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa luonnon ja kansallisten teemojen yhdistyminen musiikkiin vahvisti esteettisen hartauden kokemusta ja ”säveltäjäneron” originaalisuutta entisestään. Suomalaiseen musiikkiin modernistiset piirteet rantautuivat Keski-Eurooppaa myöhemmin, josta osoituksena nuori Joonas Kokkonen vielä 1939 kirjoitti Pielavesi-sarjansa kansallistunteen ja isänmaallisen kiitollisuuden vallassa. Kuulijoiden suosiman teoksen poeettisesti nimetyt osat pyrkivät heijastelemaan Kokkosen lapsuusmaisemia ja luonnon tapahtumia pieteettisellä tarkkuudella. Parikymmentä vuotta aiemmin, vuonna 1920, ranskalaisen Les Six -ryhmän nuorin säveltäjä, Georges Auric, kirjoitti kirpeän ilakoivat ja tiiviit ”Kolme pastoraalia” täysin eri perspektiivistä. Sävellys on ennen kaikkea antiromanttinen vastine luontoteemalle pyhittäytymiselle, Beethoven-kultille, saksalaisen musiikkikulttuurin valtavirralle ja raskaille muotorakenteille.
Ohjelma
J. Kokkonen: Pielavesi-sarja (1939)
- L. van Beethoven-F. Liszt: Sinfonia nr. 6 op. 68 ”Pastoraali”, 1. osa ”Iloisia tunnelmia maalle saavuttaessa”
- F. Liszt: Allegro-Pastorale teoksesta ”Vaellusvuosilta” (1. vuosi, ”Sveitsi”, 1848-55)
- G. Auric:Trois pastorales (1920)
Esittäjistä
Eveliina Sumelius-Lindblom
Pianotaiteilija-tutkija, MuT Eveliina Sumelius-Lindblom on erikoistunut tohtorintutkinnossaan 1920-luvun ranskalaisen modernismin esteettisiin erityiskysymyksiin ja taiteellisen tutkimuksen metodiseen ajatteluun. Sumelius-Lindblom toimii suomalaisessa musiikkielämässä monipuolisesti niin taiteen, tutkimuksen, opetustyön kuin asiantuntijatehtävien parissa.
Sumelius-Lindblom tekee tiivistä yhteistyötä suomalaisten nykysäveltäjien kanssa kantaesittämällä uutta musiikkia, työskentelee tuntiopettajana DocMus-tohtorikoulussa, opettajana Porvoonseudun musiikkiopistossa ja Porvoon kaupungin innovaatioverkoston työtyhmän jäsenenä. Sumelius-
Lindblom on toiminut Musiikkia ja filosofiaa -työryhmässä vuodesta 2019. Hänen toinen soololevynsä (Messiaen-Murail-Melartin) julkaistaan keväällä 2023 SibaRecordsin/Naxosin toimesta.
Markus Mantere
FT Markus Mantere on musiikinhistorian professori Taideyliopiston Sibelius Akatemiassa. Viime vuosina hänen tutkimustoimintansa on käsitellyt suomalaisen musiikkielämän historiaa, musiikintutkimuksen oppihistoriaa sekä musiikin esittämisen ja esittäjyyden historiaa.
Lisätiedot: Eveliina Sumelius-Lindblom, eveliina.sumelius-lindblom@uniarts.fi
Musiikkia ja filosofiaa -luentokonserttisarja
Keväällä 2023 seitsemännen kerran toteutettavan Musiikkia ja filosofiaa -luentokonserttisarjan teemana on ”musiikin ja luonnon kosketuskohtia”. Sarja pyrkii löytämään uusia näkökulmia tänä päivänä paljon esillä olevaan luontoproblematiikkaan. Sarjassa annetaan tilaa ajankohtaiselle ilmasto- ja luonnonsuojelulle, mutta musiikin ja luonnon suhdetta tarkastellaan myös historian, musiikintutkimuksen ja filosofian näkökulmista. Sarja järjestetään Helanderin säätiön ja DocMus-tohtorikoulun tuella ja tilaisuudet toteutetaan Sibelius-Akatemian tilojen ohella Oodissa, Hakasalmen huvilassa ja Ateneumissa. Tapahtuman sisällön on laatinut työryhmä FT Matti Huttunen, MuT Päivi Järviö ja MuT Eveliina Sumelius-Lindblom.
Esiintyjät
- Eveliina Sumelius-Lindblom
- Markus Mantere, luento
Tapahtuman esittely
Luentokonsertissa pohditaan kriittisesti länsimaisen taidemusiikin tendenssiä tulkita luontoa muita ohjelmallisen ja ulkomusiikillisen viittaamisen kohteita absoluuttisempana. Musiikissa esiintyviä luontoteemoja kohtaan on osoitettu esteettistä hartautta kaikkina musiikin aikakausina, ja erityisesti klassis-romanttisen musiikin oletetaan representoivan luonnossa esiintyviä ääniä, luonnonilmiöitä ja jopa maisemia autenttisella tarkkuudella. Saman tapaisia ”totuudellisia” tulkintapyrkimyksiä on kohdistettu säveltäjien musiikkiin projisoimien tunteiden sekä musiikin, luonnon ja kansallisten ominaisuuksien välille. Musiikin ja musiikin ulkoisten vaikutteiden arvottajina ja tulkitsijoina ei toimi ainoastaan yleisö. Myös säveltäjä ja musiikin esittäjä voivat asettaa musiikille sen tapaisia ”kiveen hakattuja” ulkoisia merkityksiä, jotka määrittävät teosten myöhempää esityskäytäntöä ja representaatiota sekä mutkistavat uusia, aiemmasta poikkeavia tulkintayrityksiä.
Beethovenin kuudes sinfonia, lisänimeltään ”Pastoraali” lukeutuu ennemminkin ohjelmalliseen kuin luonteeltaan absoluuttiseen, musiikin sisäisiä merkityksiä ja soitinkohtaisia ominaisuuksia vaalivaan sinfoniaperinteeseen. ”Pastoraali”, kuten lukuisat muutkin Beethovenin lisänimikkeillä (esimerkiksi ”pateettinen”, ”herooinen” ”jäähyväiset”) varustetut teokset eivät ainoastaan viittaa johonkin tiettyyn ekspressiiviseen ideaan, vaan lisänimikkeet ovat jo satojen vuosien ajan määrittäneet sen kollektiivisen tunnetilan, jonka vallassa teoksia oletetaan esitettävän tai kuunneltavan. Pastoraalisinfoniassa Beethovenin erikseen luonnehtimat, luontoa ja maalaisidylliä ylistävät osat eivät ainoastaan pyri ilmaisemaan luontoa maalauksellisena objektina, vaan kuten Beethovenin päiväkirjamerkinnöissään kirjoittaa, teoksen ilmaisullisessa keskiössä ovat hänen henkilökohtaiset muistumansa ja tunteensa maalaiselämästä. Tämän tapainen, säveltäjän henkilökohtaisia kokemuksia ja tunteita korostava musiikillinen ilmaisu yleistyi 1800-luvulla. Esimerkiksi Lisztin ”Vaellusvuosilta” -teoskokonaisuudessa painottuu säveltäjän henkilökohtaisten luontokokemusten ja vaihtuvien maisemien herättämien emootioiden tallentaminen musiikin deklamoivaan muotoon. Vaellusvuosien 1. vuoden teos (”Sveitsi”) Allegro Pastorale johdattaa kuulijan Pastoraalisinfonian ensimmäisen osan kaltaisen paimenidyllin riemuun ja toiveikkuuteen.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa luonnon ja kansallisten teemojen yhdistyminen musiikkiin vahvisti esteettisen hartauden kokemusta ja ”säveltäjäneron” originaalisuutta entisestään. Suomalaiseen musiikkiin modernistiset piirteet rantautuivat Keski-Eurooppaa myöhemmin, josta osoituksena nuori Joonas Kokkonen vielä 1939 kirjoitti Pielavesi-sarjansa kansallistunteen ja isänmaallisen kiitollisuuden vallassa. Kuulijoiden suosiman teoksen poeettisesti nimetyt osat pyrkivät heijastelemaan Kokkosen lapsuusmaisemia ja luonnon tapahtumia pieteettisellä tarkkuudella. Parikymmentä vuotta aiemmin, vuonna 1920, ranskalaisen Les Six -ryhmän nuorin säveltäjä, Georges Auric, kirjoitti kirpeän ilakoivat ja tiiviit ”Kolme pastoraalia” täysin eri perspektiivistä. Sävellys on ennen kaikkea antiromanttinen vastine luontoteemalle pyhittäytymiselle, Beethoven-kultille, saksalaisen musiikkikulttuurin valtavirralle ja raskaille muotorakenteille.
Ohjelma
J. Kokkonen: Pielavesi-sarja (1939)
- L. van Beethoven-F. Liszt: Sinfonia nr. 6 op. 68 ”Pastoraali”, 1. osa ”Iloisia tunnelmia maalle saavuttaessa”
- F. Liszt: Allegro-Pastorale teoksesta ”Vaellusvuosilta” (1. vuosi, ”Sveitsi”, 1848-55)
- G. Auric:Trois pastorales (1920)
Esittäjistä
Eveliina Sumelius-Lindblom
Pianotaiteilija-tutkija, MuT Eveliina Sumelius-Lindblom on erikoistunut tohtorintutkinnossaan 1920-luvun ranskalaisen modernismin esteettisiin erityiskysymyksiin ja taiteellisen tutkimuksen metodiseen ajatteluun. Sumelius-Lindblom toimii suomalaisessa musiikkielämässä monipuolisesti niin taiteen, tutkimuksen, opetustyön kuin asiantuntijatehtävien parissa.
Sumelius-Lindblom tekee tiivistä yhteistyötä suomalaisten nykysäveltäjien kanssa kantaesittämällä uutta musiikkia, työskentelee tuntiopettajana DocMus-tohtorikoulussa, opettajana Porvoonseudun musiikkiopistossa ja Porvoon kaupungin innovaatioverkoston työtyhmän jäsenenä. Sumelius-
Lindblom on toiminut Musiikkia ja filosofiaa -työryhmässä vuodesta 2019. Hänen toinen soololevynsä (Messiaen-Murail-Melartin) julkaistaan keväällä 2023 SibaRecordsin/Naxosin toimesta.
Markus Mantere
FT Markus Mantere on musiikinhistorian professori Taideyliopiston Sibelius Akatemiassa. Viime vuosina hänen tutkimustoimintansa on käsitellyt suomalaisen musiikkielämän historiaa, musiikintutkimuksen oppihistoriaa sekä musiikin esittämisen ja esittäjyyden historiaa.
Lisätiedot: Eveliina Sumelius-Lindblom, eveliina.sumelius-lindblom@uniarts.fi
Musiikkia ja filosofiaa -luentokonserttisarja
Keväällä 2023 seitsemännen kerran toteutettavan Musiikkia ja filosofiaa -luentokonserttisarjan teemana on ”musiikin ja luonnon kosketuskohtia”. Sarja pyrkii löytämään uusia näkökulmia tänä päivänä paljon esillä olevaan luontoproblematiikkaan. Sarjassa annetaan tilaa ajankohtaiselle ilmasto- ja luonnonsuojelulle, mutta musiikin ja luonnon suhdetta tarkastellaan myös historian, musiikintutkimuksen ja filosofian näkökulmista. Sarja järjestetään Helanderin säätiön ja DocMus-tohtorikoulun tuella ja tilaisuudet toteutetaan Sibelius-Akatemian tilojen ohella Oodissa, Hakasalmen huvilassa ja Ateneumissa. Tapahtuman sisällön on laatinut työryhmä FT Matti Huttunen, MuT Päivi Järviö ja MuT Eveliina Sumelius-Lindblom.