Danielle Treacyn väitöstilaisuus
Imagining Possibilities: Musician-Teachers Co-Constructing Visions in the Kathmandu Valley.
Imagining Possibilities: Musician-Teachers Co-Constructing Visions in the Kathmandu Valley.
Vastaväittäjä: Professori Margaret Barrett (The University of Queensland, Australia)
Väitöskirjan tarkastajat: Professori Margaret Barrett (The University of Queensland, Australia) and Professor Sandra Stauffer (Arizona State University)
Tilaisuuden valvoja: Professori Heidi Westerlund (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia)
Tilaisuus on englanninkielinen.
Tiivistelmä
Treacy, Danielle Shannon (2020). Mahdollisuuksien kuvittelu: Kathmandun laakson muusikko-opettajat yhteisten visioiden luojina. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Helsinki. Studia Musica 80.
Nyky-yhteiskunnille ominainen monimuotoisuuden lisääntyminen ja nopea muutos asettavat musiikinopettajien koulutukselle haasteita maailmanlaajuisesti: opettajilla on oltava tarvittavat taidot ja ymmärrys käsitellä eettisesti epävarmuutta ja erilaisuutta. Tässä Nepalissa toteutetussa väitöskirjaprojektissa esitetään ajatus, että näihin haasteisiin vastattaessa on tärkeää kehittää musiikinopettajien kykyä kuvitella ja visioida tulevaisuutta. Väitöskirjaprojekti sai alkunsa, kun musiikki sisällytettiin Nepalin kansalliseen opetussuunnitelmaan omana oppiaineenaan vuonna 2010 ja kun tämän seurauksena alettiin rakentaa yhteistyötä Nepal Music Centerin ja Sibelius-Akatemian musiikinopettajakoulutuksen välille. Projekti suuntaa huomion musiikkikasvatukseen osallistuvien toimijoiden näkökulmiin Kathmandun laakson kouluissa, sekä erityisesti muusikko-opettajien yhdessä luomiin visioihin. Tutkimuksessa kysyttiin, miten muusikko-opettajien visiointi voi tuottaa tietoa kontekstikohtaisen musiikinopettajakoulutuksen kehittämiseksi nopean sosiaalisen muutoksen ja globalisaation tilanteessa. Tähän laajempaan kysymykseen vastattiin kolmen alakysymyksen avulla: 1) Mitkä kontekstiin liittyvät seikat määrittävät muusikko-opettajien musiikkikasvatuskäytäntöjä koskevaa visiointia Kathmandun laakson kouluissa? 2) Miten visioiden luominen yhdessä Kathmandun laakson muusikko-opettajien kanssa voi edistää musiikinopettajien koulutusta Nepalissa ja muualla? 3) Miten visioiden luominen yhdessä Kathmandun laakson muusikko-opettajien kanssa voi auttaa ymmärtämään kulttuurien välisen musiikkikasvatuksen tutkimuksen haasteita? Teoreettisesti tutkimus laajentaa kasvatustieteilijä Karen Hammernessin kehittämää käsitettä opettajien visioista hyödyntäen sosiaali- ja kulttuuriantropologi Arjun Appadurain teoriaa yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti määritellystä tavoittelemisen kyvystä (capacity to aspire) ja mielikuvituksesta (imagination). Tämän lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään John Deweyn teoriaa keinojen ja päämäärien jatkumosta. Tutkimusmenetelmänä on nk. ”arvostava tutkimus” (Appreciative Iinquiry, AI), jota sovelletaan kriittisesti ja refleksiivisesti ottaen huomioon kysymykset vallasta, etnosentrismistä ja kolonialismista. Projekti toteutettiin kolmessa vaiheessa vuosina 2014–2019, ja sen empiirinen materiaali tuotettiin havainnoimalla koulujen toimintaa, haastattelemalla koulujen hallintohenkilökuntaa ja muusikko-opettajia sekä järjestämällä 17 muusikko-opettajille suunnattua työpajaa. Työpajat perustuivat arvostavan tutkimuksen 4D-mallille, eli tutkimiselle, unelmoimiselle, suunnittelulle ja vahvistamiselle (discover, dream, design, destiny). Työpajat eivät edesauttaneet ainoastaan tutkimusta, vaan myös yhteistyöhön perustuvaa ammatillista oppimista. Yli 50 muusikko-opettajaa Nepalissa osallistui tutkimukseen. Tulokset on raportoitu viidessä kansainvälisessä, vertaisarvioidussa artikkelissa. Niissä on tutkittu ja tulkittu refleksiivisesti Kathmandun laakson yksityiskouluissa harjoitettavaa koululaulukäytäntöä sekä arviointiin liittyviä vision ja kontekstin välisiä jännitteitä; tarkasteltu prosessia, jossa Kathmandun laakson muusikko-opettajat visioivat yhdessä; pyritty ymmärtämään sitä, miten legitimaatiopolitiikka tulee osaksi musiikkikasvatusta ja koulutusta kontekstissa, joka on monimuotoinen; ja analysoitu kriittisesti yhteisesti jaetun vision käsitettä musiikkikasvatuksessa. Julkaisujen tulokset on esitetty syntetisoivassa tiivistelmätekstissä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten artikkelit auttavat vastaamaan tämän tutkimuksen alakysymyksiin. Julkaisut löytyvät kokonaisuudessaan väitöskirjan liitteistä. Tiivistelmän diskussiossa esitetään Nepalin kontekstin ulkopuolelle ulottuva tulkinta. Sen keskeinen väite on, että musiikkikasvatus ei ole neutraalia, koska siinä kietoutuvat yhteen kompleksisella tavalla erilaiset historialliset, poliittiset, taloudelliset ja sosio-kulttuuriset tekijät. Diskussiossa nostetaan esiin kysymys siitä, miten musiikkikasvattajien ammattitaitoa voidaan kehittää tilanteissa, joissa musiikinopettajille ei ole tarjolla koulutusta. Siinä korostetaan myös sitä, miten musiikinopettajien on yhteiskuntien muuttuessa pystyttävä luovimaan eettisesti menneiden, nykyisten ja tulevien musiikillisten käytäntöjen ristiaallokossa. Lisäksi diskussiossa painotetaan neljää toisiinsa liittyvää kykyä, jotka on tärkeää ottaa huomioon valmistavaa ja täydentävää musiikinopettajankoulutusta kehitettäessä: visiointia, reflektointia, tutkivaa tarkastelua ja yhdessä oppimista. Diskussiossa esitetään neljä kulttuurien väliseen tutkimukseen liittyvää metodologista ja eettistä haastetta: tarve tasapainottaa arvostavia ja kriittisiä lähestymistapoja; reflektoida interventiotutkimuksen etiikkaa; käsitellä yhteistyöhön liittyviä pyrkimyksiä ja niiden esteitä; ja pohtia sitä, miten tutkija ymmärtää olemisen ja joksikin tulemisen.
Lisätietoja: Danielle Treacy, danielle.treacy@uniarts.fi
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin.
Imagining Possibilities: Musician-Teachers Co-Constructing Visions in the Kathmandu Valley.
Vastaväittäjä: Professori Margaret Barrett (The University of Queensland, Australia)
Väitöskirjan tarkastajat: Professori Margaret Barrett (The University of Queensland, Australia) and Professor Sandra Stauffer (Arizona State University)
Tilaisuuden valvoja: Professori Heidi Westerlund (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia)
Tilaisuus on englanninkielinen.
Tiivistelmä
Treacy, Danielle Shannon (2020). Mahdollisuuksien kuvittelu: Kathmandun laakson muusikko-opettajat yhteisten visioiden luojina. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Helsinki. Studia Musica 80.
Nyky-yhteiskunnille ominainen monimuotoisuuden lisääntyminen ja nopea muutos asettavat musiikinopettajien koulutukselle haasteita maailmanlaajuisesti: opettajilla on oltava tarvittavat taidot ja ymmärrys käsitellä eettisesti epävarmuutta ja erilaisuutta. Tässä Nepalissa toteutetussa väitöskirjaprojektissa esitetään ajatus, että näihin haasteisiin vastattaessa on tärkeää kehittää musiikinopettajien kykyä kuvitella ja visioida tulevaisuutta. Väitöskirjaprojekti sai alkunsa, kun musiikki sisällytettiin Nepalin kansalliseen opetussuunnitelmaan omana oppiaineenaan vuonna 2010 ja kun tämän seurauksena alettiin rakentaa yhteistyötä Nepal Music Centerin ja Sibelius-Akatemian musiikinopettajakoulutuksen välille. Projekti suuntaa huomion musiikkikasvatukseen osallistuvien toimijoiden näkökulmiin Kathmandun laakson kouluissa, sekä erityisesti muusikko-opettajien yhdessä luomiin visioihin. Tutkimuksessa kysyttiin, miten muusikko-opettajien visiointi voi tuottaa tietoa kontekstikohtaisen musiikinopettajakoulutuksen kehittämiseksi nopean sosiaalisen muutoksen ja globalisaation tilanteessa. Tähän laajempaan kysymykseen vastattiin kolmen alakysymyksen avulla: 1) Mitkä kontekstiin liittyvät seikat määrittävät muusikko-opettajien musiikkikasvatuskäytäntöjä koskevaa visiointia Kathmandun laakson kouluissa? 2) Miten visioiden luominen yhdessä Kathmandun laakson muusikko-opettajien kanssa voi edistää musiikinopettajien koulutusta Nepalissa ja muualla? 3) Miten visioiden luominen yhdessä Kathmandun laakson muusikko-opettajien kanssa voi auttaa ymmärtämään kulttuurien välisen musiikkikasvatuksen tutkimuksen haasteita? Teoreettisesti tutkimus laajentaa kasvatustieteilijä Karen Hammernessin kehittämää käsitettä opettajien visioista hyödyntäen sosiaali- ja kulttuuriantropologi Arjun Appadurain teoriaa yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti määritellystä tavoittelemisen kyvystä (capacity to aspire) ja mielikuvituksesta (imagination). Tämän lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään John Deweyn teoriaa keinojen ja päämäärien jatkumosta. Tutkimusmenetelmänä on nk. ”arvostava tutkimus” (Appreciative Iinquiry, AI), jota sovelletaan kriittisesti ja refleksiivisesti ottaen huomioon kysymykset vallasta, etnosentrismistä ja kolonialismista. Projekti toteutettiin kolmessa vaiheessa vuosina 2014–2019, ja sen empiirinen materiaali tuotettiin havainnoimalla koulujen toimintaa, haastattelemalla koulujen hallintohenkilökuntaa ja muusikko-opettajia sekä järjestämällä 17 muusikko-opettajille suunnattua työpajaa. Työpajat perustuivat arvostavan tutkimuksen 4D-mallille, eli tutkimiselle, unelmoimiselle, suunnittelulle ja vahvistamiselle (discover, dream, design, destiny). Työpajat eivät edesauttaneet ainoastaan tutkimusta, vaan myös yhteistyöhön perustuvaa ammatillista oppimista. Yli 50 muusikko-opettajaa Nepalissa osallistui tutkimukseen. Tulokset on raportoitu viidessä kansainvälisessä, vertaisarvioidussa artikkelissa. Niissä on tutkittu ja tulkittu refleksiivisesti Kathmandun laakson yksityiskouluissa harjoitettavaa koululaulukäytäntöä sekä arviointiin liittyviä vision ja kontekstin välisiä jännitteitä; tarkasteltu prosessia, jossa Kathmandun laakson muusikko-opettajat visioivat yhdessä; pyritty ymmärtämään sitä, miten legitimaatiopolitiikka tulee osaksi musiikkikasvatusta ja koulutusta kontekstissa, joka on monimuotoinen; ja analysoitu kriittisesti yhteisesti jaetun vision käsitettä musiikkikasvatuksessa. Julkaisujen tulokset on esitetty syntetisoivassa tiivistelmätekstissä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten artikkelit auttavat vastaamaan tämän tutkimuksen alakysymyksiin. Julkaisut löytyvät kokonaisuudessaan väitöskirjan liitteistä. Tiivistelmän diskussiossa esitetään Nepalin kontekstin ulkopuolelle ulottuva tulkinta. Sen keskeinen väite on, että musiikkikasvatus ei ole neutraalia, koska siinä kietoutuvat yhteen kompleksisella tavalla erilaiset historialliset, poliittiset, taloudelliset ja sosio-kulttuuriset tekijät. Diskussiossa nostetaan esiin kysymys siitä, miten musiikkikasvattajien ammattitaitoa voidaan kehittää tilanteissa, joissa musiikinopettajille ei ole tarjolla koulutusta. Siinä korostetaan myös sitä, miten musiikinopettajien on yhteiskuntien muuttuessa pystyttävä luovimaan eettisesti menneiden, nykyisten ja tulevien musiikillisten käytäntöjen ristiaallokossa. Lisäksi diskussiossa painotetaan neljää toisiinsa liittyvää kykyä, jotka on tärkeää ottaa huomioon valmistavaa ja täydentävää musiikinopettajankoulutusta kehitettäessä: visiointia, reflektointia, tutkivaa tarkastelua ja yhdessä oppimista. Diskussiossa esitetään neljä kulttuurien väliseen tutkimukseen liittyvää metodologista ja eettistä haastetta: tarve tasapainottaa arvostavia ja kriittisiä lähestymistapoja; reflektoida interventiotutkimuksen etiikkaa; käsitellä yhteistyöhön liittyviä pyrkimyksiä ja niiden esteitä; ja pohtia sitä, miten tutkija ymmärtää olemisen ja joksikin tulemisen.
Lisätietoja: Danielle Treacy, danielle.treacy@uniarts.fi
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin.