Anna Heleniuksen väitöstilaisuus
Yksi työ ja kymmenen tekijää. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttoreiden kokemuksia omasta ammatillisesta identiteetistään.
Vastaväittäjä: Yliopistonlehtori, KT Susanna Paloniemi, Jyväskylän yliopisto
Väitöskirjan tarkastajat: Yliopistonlehtori, KT Susanna Paloniemi, Jyväskylän yliopisto ja Yliopistonlehtori, FT Melisa Stevanovic, Helsingin yliopisto
Kustos: Professori, MuT Tuire Kuusi, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Tiivistelmä
Yksi työ ja kymmenen tekijää – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttoreiden kokemuksia omasta ammatillisesta identiteetistään
Tämän väitöstutkimuksen kohteena ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttoreiden kokemukset omasta ammatillisesta identiteetistään, toisin sanoen heidän käsityksensä itsestään ammatillisina toimijoina. Ammatillinen identiteetti ymmärretään tässä ilmiönä, joka sisältää piirteitä sekä sosi-aalisesta että persoonallisesta identiteetistä. Ammatillisen identiteetin katsotaan muotoutuvan työn kontekstissa, sen rakenteissa ja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tätä käsitystä ammatillisesta identiteetistä lähestytään fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella analysoimalla kanttoreiden ammatillisen toimijuuden kokemusta ja niitä ilmiöitä, jotka työpaikan toimintaympäristössä vaikuttavat tähän kokemukseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2016 syvähaastattelemalla 10:tä kanttoria eri puolilta Suomea. Haastatellut kanttorit ovat valmistuneet Sibelius-Akatemiasta musiikin maistereiksi vuosina 2000–2005. Aineisto analysoitiin ensin aineistovetoisesti ja se luokiteltiin aihioihin ja teemoihin. Analyysin edetessä teemat jäsentyivät teoriaohjaavasti kahdeksaan kategoriaan, jotka puolestaan muodostivat kaksi luokkaa: Kanttorin käsitys itsestään ammatillisena toimijana ja kanttorin toimintaympäristö ammatillisen identiteetin neuvottelun kehyksenä. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että kaikki haastatellut kanttorit kokevat ammatillisen identiteettinsä yksilöllisesti. Yhteisiä tai lähes kaikilla haasta-telluilla esiintyneitä teemoja ammatillisen identiteetin kokemuksessa ovat mm. pitkällinen, usein harrastuksena aloitettu opiskelu, suuri vaivannäkö opiskeluvaiheessa, rakkaus ja intohimo musiikkiin, kriittinen suhtautuminen ammatinhallintaan, työn pirstaleisuus, työn rajojen epäselvyydet ja ajatus työstä elämäntapana, pyrkimys korkeaan laatuun ja hengellisyyden kokeminen olennaisena osana työtä. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, mutta ne antavat hyödyllistä tietoa kanttoreille itselleen, heidän esimiehilleen ja seurakunnille sekä kaikille kanttoreiden kanssa toimiville ja heitä kouluttaville tahoille.
Lisätietoja: Anna Helenius, anna.m.helenius@evl.fi
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja musiikin alan tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa
Vastaväittäjä: Yliopistonlehtori, KT Susanna Paloniemi, Jyväskylän yliopisto
Väitöskirjan tarkastajat: Yliopistonlehtori, KT Susanna Paloniemi, Jyväskylän yliopisto ja Yliopistonlehtori, FT Melisa Stevanovic, Helsingin yliopisto
Kustos: Professori, MuT Tuire Kuusi, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Tiivistelmä
Yksi työ ja kymmenen tekijää – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttoreiden kokemuksia omasta ammatillisesta identiteetistään
Tämän väitöstutkimuksen kohteena ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttoreiden kokemukset omasta ammatillisesta identiteetistään, toisin sanoen heidän käsityksensä itsestään ammatillisina toimijoina. Ammatillinen identiteetti ymmärretään tässä ilmiönä, joka sisältää piirteitä sekä sosi-aalisesta että persoonallisesta identiteetistä. Ammatillisen identiteetin katsotaan muotoutuvan työn kontekstissa, sen rakenteissa ja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tätä käsitystä ammatillisesta identiteetistä lähestytään fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella analysoimalla kanttoreiden ammatillisen toimijuuden kokemusta ja niitä ilmiöitä, jotka työpaikan toimintaympäristössä vaikuttavat tähän kokemukseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2016 syvähaastattelemalla 10:tä kanttoria eri puolilta Suomea. Haastatellut kanttorit ovat valmistuneet Sibelius-Akatemiasta musiikin maistereiksi vuosina 2000–2005. Aineisto analysoitiin ensin aineistovetoisesti ja se luokiteltiin aihioihin ja teemoihin. Analyysin edetessä teemat jäsentyivät teoriaohjaavasti kahdeksaan kategoriaan, jotka puolestaan muodostivat kaksi luokkaa: Kanttorin käsitys itsestään ammatillisena toimijana ja kanttorin toimintaympäristö ammatillisen identiteetin neuvottelun kehyksenä. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että kaikki haastatellut kanttorit kokevat ammatillisen identiteettinsä yksilöllisesti. Yhteisiä tai lähes kaikilla haasta-telluilla esiintyneitä teemoja ammatillisen identiteetin kokemuksessa ovat mm. pitkällinen, usein harrastuksena aloitettu opiskelu, suuri vaivannäkö opiskeluvaiheessa, rakkaus ja intohimo musiikkiin, kriittinen suhtautuminen ammatinhallintaan, työn pirstaleisuus, työn rajojen epäselvyydet ja ajatus työstä elämäntapana, pyrkimys korkeaan laatuun ja hengellisyyden kokeminen olennaisena osana työtä. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, mutta ne antavat hyödyllistä tietoa kanttoreille itselleen, heidän esimiehilleen ja seurakunnille sekä kaikille kanttoreiden kanssa toimiville ja heitä kouluttaville tahoille.
Lisätietoja: Anna Helenius, anna.m.helenius@evl.fi
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja musiikin alan tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa