Taidekasvatus tukee itsetunnon kehitystä ja vahvistaa kokemusta toimijuudesta

Taideopetuksen aseman vahvistaminen peruskouluissa ja lukiossa vaikuttaa positiivisesti oppilaiden hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen. Taide opettaa myös taitoja, joita tarvitaan ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

”Taiteen opiskelu mahdollistaa kokemuksen siitä, että omalla äänellä on merkitystä”, sanoo musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.

Partti näkee peruskoulun Suomen suurimpana kulttuurikeskuksena. Peruskoulun tulee toteuttaa kasvatuksellista tehtäväänsä mahdollisimman monipuolisesti, ja tässä tehtävässä taideaineiden opetus on tärkeällä sijalla. Siitä huolimatta taideaineiden tuntimäärää on jatkuvasti vähennetty. Esimerkiksi yläkoulussa musiikin ja kuvataiteen perusopetuksen säätämä minimimäärä on kaksi vuosiviikkotuntia. Se tarkoittaa sitä, että musiikkia ja kuvataidetta on molempia tarjottava vain 76 oppituntia. Siis koko yläkoulun aikana. Esimerkiksi liikunnan oppimäärä on seitsemän vuosiviikkotuntia eli 266 oppituntia kolmen vuoden aikana.

Teatteripedagogiikan yliopistonlehtori Riku Saastamoinen näkee, että taideopetus monipuolistaa koulun opettamaa ihmiskäsitystä. Taideopetuksella on keskeinen kasvatuksellinen tehtävä, sillä peruskoulun tulisi huomioida ihminen kokonaisuutena.

”Suomalainen koulujärjestelmä on aika kognitiivisesti painottunut. Taideopetuksessa aistimellinen ja kehollinen puoli on läsnä, ja se mahdollistaa lasten ja nuorten kasvun kokonaisvaltaisen tukemisen.”

Kuvataideopettaja Heikki Heinosen mukaan taidepedagogiikassa puhutaan paljon ekososiaalisesta sivistyksestä, mikä tarkoittaa kasvamista ihmiseksi, joka pystyy toimimaan eettisesti ja ekologisesti maapallon resurssien puitteissa ja samalla huomioimaan muut ihmiset ja elävät olennot.

”Ilmastoahdistuksen ja nuorten mielenterveysongelmien taustalla on usein kokemus siitä, että ei pysty itse vaikuttamaan asioihin, että olemme vain suurempien voimien armoilla. Taidekasvatus voi haastaa tätä ajattelua ja antaa tunteen omasta toimijuudesta”, kertoo Helsingin kuvataidelukiossa eli Torkkelissa työskentelevä Heinonen.

Yhdenvertainen oikeus taideopetukseen

Miksi taidetta ei sitten voisi vain harrastaa vapaa-ajalla? Miksi taiteen opetuksen asemaa tulisi parantaa juuri peruskouluissa ja toisella asteella?

Esimerkiksi kuvataiteen opetuksella on tässä ajassa erityinen paikkansa, sanovat asiantuntijat.

”Maailma on hyvin visuaalinen ja muuttuu yhä visuaalisemmaksi. Kuvilla viestitään, vaikutetaan ja kommunikoidaan. Ihmiset viettävät huimia määriä aikaa ruutujen äärellä. Vaikuttavin sisältö on usein kuvallista”, Heinonen sanoo.

Nykyisessä opetussuunnitelmassa korostetaan monilukutaitoa, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä että lapset ja nuoret oppivat tulkitsemaan sitä kuvallista virtaa, joka heidän kännyköilleen latautuu.

Lisäksi taiteen harrastaminen vapaa-ajalla vaatii resursseja tai vähintäänkin sen, että lapsi pääsee kulkemaan harrastukseen suhteellisen vaivattomasti. Lasten ja nuorten mahdollisuuksiin päästä taiteen äärelle vaikuttaa esimerkiksi vanhempien sosioekonominen asema. Vapaa-ajalla toteutettava taiteen perusopetus ei siten ole tasapuolisesti kaikkien ulottuvilla.

”Taiteen perusopetus on yleensä maksullista ja alueellisesti hyvin eriytynyttä”, sanoo Saastamoinen.

Suomessa oikeus kulttuuriin ja taiteeseen on perusoikeus, ja sen vuoksi sitä on tarjottava kaikille. Taide voi vahvistaa kokemusta siitä, että lapsella tai nuorella on paikka tässä yhteiskunnassa. Taide vahvistaa niitä taitoja, joita demokraattisessa yhteiskunnassa tarvitaan.

”On yhdenvertaisuuskysymys, että oppilaat pääsevät tekemään taidetta kouluissa. Taide on osa ihmisyyttä ja sillä on oma paikkansa ihmisyhteisöissä ja inhimillisissä instituutioissa”, Partti sanoo.

Saastamoinen pitää tärkeänä, että esittävät taiteet lisättäisiin koulussa opetettavien taideaineiden joukkoon, sillä esittäminen ja esityksellisyys on maailmassamme lisääntynyt esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Lisäksi ihmisen kasvuun ja identiteetin kehitykseen kuuluu itsensä esittäminen. Maailman havainnoimiseen ja ymmärtämiseen esittävät taiteet oppiaineena voisivat tuoda paljonkin lisää.

”Yleissivistävää koulutusta pitäisi kehittää niin, että ihmiset pystyisivät toimimaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa erojaan kunnioittaen ja arvostaen, olivat erot sitten kulttuurisia tai luokkaan, persoonallisuuteen tai sukupuoleen liittyviä. Teatteria kukaan ei tee periaatteessa koskaan yksin. Esityksen valmistelu vaatii lukuisia neuvottelutilanteita, jotka kehittävät niitä taitoja, joita tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan.”

Taideyliopiston johdolla toteutettiin taidekasvatuksen ja -koulutuksen kansalliset visiot, jotka ulottuvat vuoteen 2030 asti. Visioissa esitetään toimenpiteitä taidekasvatuksen ja -koulutuksen vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Tänä syksynä valmistuivat esittävien taiteiden sekä kuvataidekoulutuksen ja -kasvatuksen visiot. Musiikkikoulutuksen visio valmistui vuonna 2020.

Visioiden mukaan taideaineiden tarjontaa tulee lisätä ja monipuolistaa kaikilla koulutusasteilla. Visiot tarjoavat pohjan kulttuuri- ja koulutuspoliittisille päätöksille. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén sanoi visioiden julkistamistilaisuudessa, että taidekasvatuksen ja -koulutuksen vahvistaminen on investointi, jota Suomella ei ole varaa jättää tekemättä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen, mutta sen toteuttaminen on paitsi pedagoginen, myös poliittinen kysymys.

”Täytyy löytyä poliittista tahtoa jakaa resursseja siten, että peruskoulussa on aidosti mahdollisuus tukea jokaisen oppilaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppimiseen, toimijuuteen ja osallisuuteen”, Partti sanoo.

Sekä Heinonen, Partti että Saastamoinen ovat yhtä mieltä siitä, että peruskoulun taideopetuksen lisääminen ja sen laadun takaaminen vaatisivat muutoksia opettajankoulutukseen.

Tuleville peruskoulun luokanopettajille tulisi tarjota sellaista opetusta taideaineissa, että he kokevat kykenevänsä työssään toteuttamaan niiden opetusta opetussuunnitelman tavoitteita vastaavalla tavalla.

”Musiikin osalta tämä ei tällä hetkellä toteudu. Se johtuu paljolti luokanopettajakoulutukseen kohdistuvista leikkauksista. Kouluissa olisi tärkeää, että oppilailla on aito mahdollisuus saada laadukasta taideopetusta, ja tähän tarvitaan lisää osaavia opettajia.”

”Tuntimääräisesti suurin osa kuvataiteen opetuksesta saadaan alakoulun puolella. Se on siinä mielessä nurinkurista, että yleensä ensimmäisen kerran vasta 7. luokalla kuvaan astuu kuvataiteen aineenopettaja. Olisi tärkeää pohtia, voisivatko kuvataiteen aineenopettajat opettaa kuvataidetta jo alakoulun puolella esimerkiksi viidennellä ja kuudennella luokalla”, Heinonen sanoo.

(Juttu jatkuu kuvan alla.)

Taide hyvinvoinnin tukena

Vuonna 2019 julkaistiin Maailman terveysjärjestö WHO:n yli 900 tutkimusartikkelia kattava raportti What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Raportin mukaan taiteelliseen toimintaan osallistuminen voi ehkäistä fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia, ja taideaineiden opiskelu vahvistaa luovuutta, parantaa hyvinvointia ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Partin mielestä on tärkeää, että taide opettaisi lapsille ja nuorille, että maailmassa on merkityksellisiä asioita, joiden ei tarvitse olla hyödyllisiä tavoilla, jotka voidaan mitata rahassa.

”On paljon näyttöä siitä, että taidekasvatus vahvistaa identiteettityötä, itsetunnon rakentumista ja valmiuksia kohdata muita ihmisiä.”

ArtsEqual -hankkeessa tutkijat toivat esille taiteen mahdollisuuksia tukea koulunkäynnin mielekkyyttä ja kouluviihtyvyyttä. Taide on iso mahdollisuus koulukyynisyyden ja käyttäytymisen ongelmien vähentämisessä.

”Se liittyy taiteellisen toiminnan luonteeseen, jossa mahdollistuu itsensä ilmaisu, oman äänen etsiminen ja aktiivinen toimijuus. Jos ihminen kokee, että hänellä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa elämäänsä tai ympäristöönsä, se ruokkii kyynisyyttä”, Partti sanoo.

”Lähes joka viikko saa lukea päämedioista lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja koulunkäyntiin liittyvistä ongelmista. Toisaalta on kuitenkin yleisesti tunnistettua, että hyvinvoivat ihmiset oppivat paremmin. En ymmärrä, miten tätä tilannetta ei saada muutettua”, Saastamoinen sanoo.

Saastamoinen oli mukana vuoden kestävässä, peruskoulussa toteutettavassa teatteriprojektissa. Kokeiluun osallistuvalla kuudennella luokalla oli selkeästi nähtävillä luokassa vallitsevia statushierarkioita, jotka mahdollistivat kiusaamista, ja joiden edessä opettajatkin kokivat voimattomuutta.

”Teatteritunneilla oppilaat alkoivat nähdä toisensa uudessa valossa. He joutuivat toimimaan eri rooleissa, eivätkä luokassa normaalisti vallitsevat statushierarkiat silloin päteneet. Teatterin tekeminen voi horjuttaa normatiivisia valtarakenteita ja sitä kautta sillä on mahdollisuus pureutua osaltaan esimerkiksi koulukiusaamiseen.”

Taiteella kuluttamista vastaan

Elämme kulutusyhteiskunnassa, joka perustuu jatkuvan talouskasvun ideologialle. Yksi taiteen suuri mahdollisuus liittyy kuvittelukykyyn. Voidaksemme rakentaa toisenlaista maailmaa tulee meidän käyttää mielikuvitusta. Taidekasvatus tukee luovaa ajattelua ja mielikuvituksella leikkimistä. Sitä tarvitaan, että voisimme kuvitella toisenlaisia vaihtoehtoja tulevaisuudelle.

”Ekokriisiä, johon kuluttaminen kytkeytyy ylläpitää riistoon ja alistamiseen perustuva maailmankuva. Taide antaa mahdollisuuksia kuvittelukyvyn ja leikin kautta kokeilla itsensä asettamista toisen asemaan. Empaattinen asenne voi auttaa katsomaan maailmaa toisenlaisesta näkökulmasta ja saada aikaan halun muuttaa sitä”, Partti sanoo.

Heikki Heinonen on työssään kuvataiteen opettajana huomannut, kuinka tärkeää pienten konkreettisten asioiden tekeminen voi olla nykymaailmassa, joka on täynnä hahmottomia, abstrakteja asioita.

”Taide on kokonaisvaltaisesti sekä älyllistä, kehollista että materiaalista. Pienen konkreettisen asian tekeminen itse voi tässä maailmassa olla hyvin merkityksellistä.”

Kuluttamisella nuoret hakevat statusta ja etsivät elämäänsä merkitystä. Monipuolinen taideopetus tarjoaa merkityksellisiä kokemuksia, jotka ovat nykymaailmassa ehkä tärkeämpiä kuin koskaan. Taide opettaa ymmärrystä, empatiaa, esteettisiä elämyksiä ja yhteistyötaitoja.

Teksti: Susanna Bono
Kuvat: Eeva Anundi

Tilaa uutiskirje!

Tilaa ajankohtaiset puheenvuorot ja artikkelit taiteesta suoraan sähköpostiisi!

Oletko jo Taideyliopiston uutiskirjeen tilaaja? Anna palautetta uutiskirjeestä tällä lomakkeella.