Näin haet musiikin tohtorikoulutukseen
Hakuohjeet Sibelius-Akatemian tohtorikoulutukseen.
Yleiset ohjeet
Katso tallenne tohtorikoulutuksen hakuinfosta 20.11.2023
Musiikin tohtorin tutkinto ja koulutuslinjat
Musiikin tohtorin tutkinto on joko taiteellinen tai tieteellinen jatkotutkinto, ja se suoritetaan yhdellä näistä kolmesta koulutuslinjasta:
- Taiteilijakoulutuksessa jatko-opintojen pääpaino on itsenäisessä, temaattisesti yhtenäisessä taiteellisessa ja tutkimuksellisessa työskentelyssä ja tätä tukevissa opinnoissa.
- Tutkijakoulutuksessa opintojen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa opinnoissa.
- Soveltajakoulutuksen opintojen pääpaino on kehittymisessä erityisasiantuntijaksi erikoistumalla kehittämisprojektin myötä tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön. Tutkinto on joko tieteellinen tai taiteellinen.
Musiikin tohtorin tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä. Tutkintoon kuuluu 165 opintopisteen laajuinen opin- ja taidonnäyte sekä tukiopintoja 75 opintopisteen verran.
Tukiopintojen tulee olla yliopistotasoisia kattaen taiteenalan osaamisen, tutkimuksen perusteet ja menetelmät, tutkimusviestinnän ja työelämäosaamisen (ks. Opinto-opas). Tukiopintojen on sovelluttava opin- ja taidonnäytteen kohteena olevaan ongelmakokonaisuuteen.
Koulutuslinjojen yhteiset hakuohjeet
Noudata näiden yhteisten hakuohjeiden lisäksi myös valitsemasi koulutuslinjan tarkempia ohjeita, jotka löytyvät alempaa.
Hakuaika on 3.-17.1.2024. Hakuaika päättyy ke 17.1.2024 klo 15.00.
Jatko-opintokelpoisuus on henkilöllä, joka on suorittanut musiikin maisterin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto) tai vastaavan aikaisemman Sibelius-Akatemian tutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon. Jatko-opiskelu voi perustua myös muille edeltäville opinnoille, mikäli Sibelius-Akatemian johtokunnan Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto katsoo henkilöllä olevan edellytykset jatko-opintojen menestykselliseen harjoittamiseen.
Hakemus tehdään Opintopolku.fi -sivuston kautta.
Kun täytät hakemuslomaketta Opintopolussa, voit ladata hakuasiakirjat valittuasi haluamasi koulutuksen (soveltajakoulutus, taiteilijakoulutus, tutkijakoulutus).
Hakuasiakirjat jätetään yhtenä, koulutuslinjan ohjeiden mukaisesti laadittuna pdf-dokumenttina. (Taiteilijakoulutuksen ja taiteellisen soveltajakoulutuksen hakuasiakirjoihin sisältyvän portfolion oheen voidaan kuitenkin alempana linkitetyn ohjeen mukaan liittää myös erillisiä tiedostoja.) Kun täytät hakemuslomaketta Opintopolussa, voit ladata hakuasiakirjat valittuasi haluamasi koulutuslinjan (taiteilijakoulutus, tutkijakoulutus, soveltajakoulutus).
Hakemuksen perusteella opiskelijalle voidaan myöntää
1. opinto-oikeus tohtorintutkintoon johtavaan koulutukseen (dekaanin päätös),
2. mahdollisuus tulla jatkotutkintosuunnitelmaa valmistelevaksi opiskelijaksi (tohtorikoulun johtajan päätös) tai
3. hakemus voidaan hylätä.
Jatkotutkintosuunnitelmaa valmistelevat opinnot järjestetään Taideyliopiston Avoimella kampuksella, ja näistä opinnoista peritään lukuvuodesta 2023–2024 alkaen avoimen yliopiston opintomaksu (pääsääntöisesti 15 €/opintopiste, lukuvuonna 2022–2023). Opinto- tai lukuvuosimaksut eivät koske varsinaista musiikin tohtorin tutkintoon johtavaa koulutusta.
Päätös opiskelijaksi ottamisesta ja tulosten ilmoittaminen
Keskeisimmän kriteerin hakijan ottamisessa opiskelijaksi muodostavat arviot hakijan mahdollisuuksista menestyä jatko-opinnoissa. Valinta opiskelijaksi perustuu hakemukseen ja siihen liittyvään, hakijan hakujärjestelmään toimittamaan aineistoon sekä valintakoesuorituksiin. Asiantuntijalautakunta arvioi valintakoesuoritukset hakijan taitojen, tietojen, valmiuksien ja koulutettavuuden selvittämiseksi. Arviointi perustuu seuraaviin yleisiin ja alempana kuvattuihin hakukohdekohtaisiin valintaperusteisiin.
Yleiset valintaperusteet:
- hakijan valmiudet suorittaa menestyksekkäästi suunnittelemansa jatkotutkinto
- hakuasiakirjat ja mahdolliset valintakoesuoritukset
- tutkinnon toteutettavuus ohjeellisen suoritusajan puitteissa (tohtorintutkinto täysipäiväisesti opiskellen 4 vuodessa)
- tutkinnon omaperäisyys
- tutkinnon merkitys ja vaikuttavuus omalla alallaan ja yhteiskunnassa
- hankkeen sopivuus yliopiston taiteelliseen ja tutkimukselliseen profiiliin.
Valinnan lopputuloksesta ilmoitetaan hakijoille heti sen selvittyä, kuitenkin viimeistään 15.6.2024.
Oikaisuvaatimus
Mikäli koet Sibelius-Akatemian toimineen valintaperusteidensa vastaisesti, voit hakea Sibelius-Akatemialta oikaisua opiskelijavalintapäätökseen kirjallisesti 14 päivän kuluessa valintatuloksen julkistamisesta.
Oikaisumenettelyä ei ole tarkoitettu palautteen saamista varten, lisätietojen saamiseksi valinnasta tai uuden arvioinnin pyytämiseksi ilman perusteluja.
Lue lisää oikaisumenettelystä täältä.
Lisätietoja
Sirpa Järvelä, sirpa.jarvela@uniarts.fi, 040-710 4286
Taiteilijakoulutuksen tarkemmat hakuohjeet
Taiteilijakoulutuksessa toteutetaan temaattisesti yhtenäinen taiteellis-tutkimuksellinen opin- ja taidonnäyte.
Taiteilijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa opiskelijalle
- kyky taiteellisesti korkeatasoiseen ja näkemykselliseen ilmaisuun
- kyky käsitteellisesti selkeään tiedontuotantoon
- kyky tuottaa uutta tietoa taiteen ja tutkimuksen menetelmien avulla sekä
- kyky rakentavaan vuorovaikutukseen taideyhteisössä, akateemisessa maailmassa ja muussa yhteiskunnassa.
Taiteilijakoulutuksessa suoritettavan jatkotutkinnon opin- ja taidonnäyte on temaattisesti yhtenäinen, tutkimuksellinen kokonaisuus, joka koostuu taiteellisista osioista, kirjallisesta osiosta. Hakijan tulee määritellä osioiden tavoitteet, sisältö, laajuus ja keskinäinen suhde jatkotutkintosuunnitelmassa osana hakemustaan. Jatkotutkintosuunnitelmaa päivitetään tohtoriopintojen edetessä.
- Opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot voivat olla esimerkiksi konsertteja, sävellyksiä, taiteellisia produktioita, liturgioita, äänitteitä, verkkoaineistoja tai videoita. Osioiden laajuus vastaa tohtorintutkinnossa vähintään kahta ja enintään neljää konserttiohjelmaa tai muuta taiteellista kokonaisuutta.
- Opin- ja taidonnäytteeseen kuuluu lisäksi kirjallinen osio, joka voi olla joko monografiamuotoinen tutkielmatai koostua vähintään yhdestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Kirjallinen osio voi olla monimediainen. Kirjallinen osio muodostaa yhdessä muiden opin- ja taidonnäytteen osioiden kanssa tutkimuksellisen kokonaisuuden.
- Kirjalliseen osioon sisältyy yhteenveto, jossa raportoidaan koko opin- ja taidonnäytteen tavoitteet, viitekehys, taiteellisten osioiden ja kirjallisen osion tehtävät ja niiden keskinäinen yhteys, tulokset sekä pohdinta tulosten merkityksestä. Jos kirjallinen osio on monografia, yhteenvetoon kuuluvat asiat sisällytetään siihen. Jos kirjallinen osio on artikkelimuotoinen, yhteenveto on kirjalliseen osioon sisältyvä erillinen raportti, ellei kuvaus sisälly johonkin artikkeleista.
Tohtoriopiskelijat valitaan 1) hakuasiakirjojen, 2) taiteellisen tasokokeen, 3) haastattelun ja 4) aineistokokeen perusteella. Aineistokokeella testataan myös opiskelukielen taitoa.
Arvioinnin yhteydessä lautakunnan jäsenet arvioivat hakijoiden taidot, tiedot, valmiudet ja mahdollisuudet menestyä jatko-opinnoissa. Arviointiperusteita ovat:
- jatkotutkintosuunnitelman selkeys
- taiteellinen ja tekninen osaaminen
- musiikillisen ilmaisun yksilöllisyys, erottuvuus ja kypsyys
- kyky argumentoida omia taiteellisia ja tutkimuksellisia päämääriä
- potentiaali taiteellisten käytäntöjen uudistamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen
- potentiaali vuorovaikutukseen sekä taiteen ja tutkimuksen aseman vahvistamiseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin yhteiskunnassa.
Hakuasiakirjat – taiteilijakoulutus
Hakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat, osat 1–3 yhdistettynä yhdeksi PDF-tiedostoksi, osa 4 tarkemman ohjeen mukaan (ks. alla):
- Tasokokeen ohjelma (ks. alla Taiteellinen tasokoe)
2. Jatkotutkintosuunnitelma
Jatkotutkintosuunnitelmassa kuvataan tutkinnon tavoitteet, opin- ja taidonnäytteen osiot ja niiden keskinäinen yhteys, tukiopintojen sisältö sekä jatko-opintojen aikataulu. Suunnitelman pituuden ei tule ylittää 20 000 merkkiä välilyönteineen. Lähdeluetteloa ei lasketa mukaan merkkimäärään.
Jatkotutkintosuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot:
– opin- ja taidonnäytekokonaisuuden taiteelliset ja tutkimukselliset lähtökohdat, tehtävänasettelu ja päämäärät
– opin- ja taidonnäytteen osioiden sisältö, keskinäinen suhde ja painotukset (millä tavoin päämääriin pyritään opin- ja taidonnäytteen kautta, miten opin- ja taidonnäytteessä yhdistyvät taiteellinen toiminta ja tutkimus?)
– opin- ja taidonnäytteen taiteellisten osioiden temaattiset ideat, ohjelmat pääpiirteittäin ja yksittäisen osion asema kokonaisuudessa; hakijan tulee huomioida, että hän vastaa itse taiteellisten osioiden järjestämisestä, kuten avustavien soittajien palkkaamisesta ja orkesterin tai kuoron hankkimisesta
– alustava kuvaus monografian, kunkin tutkimusartikkelin tai eksposition tutkimustehtävästä, teoreettisesta viitekehyksestä, menetelmistä ja aineistosta sekä kirjallisen osion suhteesta opin- ja taidonnäytteen muihin osioihin
– arvio opin- ja taidonnäytteen tulosten merkityksestä omalle taiteenalalle ja sitä koskevalle tutkimukselle sekä yhteiskunnalle laajemmin
– hahmotelma tutkinnon päämäärien saavuttamiseksi tarvittavista, yhteensä 75 opintopisteen laajuisista tukiopinnoista (aihepiirit, laajuus)
– jatko-opintojen suunniteltu aikataulu
– jatkotutkintosuunnitelmassa käytetyt lähteet.
Hakija voi ehdottaa sisällytettäväksi tutkintoon pienen määrän aiemmin tuottamaansa aineistoa edellyttäen, että se saumattomasti sopii opin- ja taidonnäytteen tematiikkaan ja sisältöön. Hakijaa kehotetaan myös osallistumaan Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen avoimiin hakuinfotilaisuuksiin syyslukukauden aikana. Hakijalla on jatkotutkintosuunnitelmassaan oikeus tehdä ehdotuksensa ohjaajista.
3. Motivaatiokirje
Ks. ohje motivaatiokirjeen laatimiseksi
4. Portfolio
Portfolion tulee sisältää ansioluettelotiedot sekä jatkotutkintosuunnitelman kannalta tarkoituksenmukaisia näytteitä hakijan taiteellisesta toiminnasta. Näitä ovat esimerkiksi a) video- ja äänitallenteet esityksistä, b) valikoima partituureja (4–6 kpl) äänitteineen, c) soivat materiaalit (3–5 näytettä) partituureineen tai vastaavine sävellyksen toteutusta kuvaavine dokumentaatioineen tai d) näiden yhdistelmät.
Ks. tarkempi ohje portfolion laatimiseksi
Valintakokeet
Taiteellinen tasokoe
Hakuajan umpeuduttua tohtorikoulujen johtajat päättävät taiteelliseen tasokokeeseen kutsuttavista hakijoista asiantuntijoita kuultuaan. Taiteellisia osioita sisältävää tutkintoa suunnittelevien hakijoiden on osallistuttava taiteelliseen tasokokeeseen. Tasokokeessa esitettävän ohjelman tulee liittyä selkeästi kaavaillun opin- ja taidonnäytteen aihepiiriin. Ohjelma saa kestää korkeintaan 15 minuuttia.
Vain tallenteiden perusteella ei voi tulla valituksi opiskelijaksi tohtorikoulutukseen. Euroopan ulkopuolelta tuleville pyrkijöille on varattu mahdollisuus lähettää myöhemmin ilmoitettavalle alustalle videotallenne ja saada sen perusteella alustava ennakkoarvio menestymismahdollisuuksistaan tasokokeessa. Korkeintaan kaksi vuotta vanhan, teknisesti korkealaatuisen videotallenteen tulee olla kestoltaan enintään 30 minuuttia, ja sen tulee sisältää suunnitteilla olevaan opin- ja taidonnäytteeseen liittyvää ohjelmistoa.
DocMus-tohtorikoulun taiteellinen tasokoe järjestetään 19.-20.3.2024. MuTri-tohtorikoulun tasokokeet järjestetään maaliskuun lopulla.
DocMus-tohtorikouluun pyrkivät sävellyshakijat suorittavat tasokokeen luovuttamalla lautakunnalle portfolionsa partituurit (4–6 kpl) ääninäytteineen.
Haastattelu, aineistokoe ja mahdollinen kielikoe
Tasokokeessa hyväksytyille hakijoille järjestetään haastattelu, jossa hakijan kanssa keskustellaan lähemmin niistä seikoista, jotka eivät käyneet ilmi hakuasiakirjoista sekä hänen tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan suorittaa tohtorintutkinto.
Niille hakijoille, jotka ovat läpäisseet tasokokeen ja jotka on kutsuttu haastatteluun, järjestetään haastattelun päätteeksi myös aineistokoe. Tehtävänä on kirjoittaa noin kahden sivun mittainen teksti jostakin hakijan suunniteltuun tohtorintutkintoon liittyvästä aiheesta, joka annetaan haastattelun yhteydessä. Aineistokokeen tarkoitus on antaa kuva hakijan kirjallisen ilmaisun taidoista ja suunnitellun tutkinnon aiheen tuntemuksesta. Koe toimii myös kielikokeena niille hakijoille, joiden on tarkoitus kirjoittaa opin- ja taidonnäytteen kirjalliset osuudet jollakin muulla kuin äidinkielellään tai jotka eivät ole äidinkieleltään suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä.
Tutkijakoulutuksen tarkemmat hakuohjeet
Tutkijakoulutuksessa opintojen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa opinnoissa. Opin- ja taidonnäytteenä on väitöskirja. Tutkijakoulutuksen opiskelijat valitaan tutkimussuunnitelman ja muiden hakuasiakirjojen sekä mahdollisen haastattelun perusteella. Arvioinnin yhteydessä lautakunnan jäsenet arvioivat hakijoiden osaamisen, valmiudet ja mahdollisuudet menestyä jatko-opinnoissa. Asiantuntijalautakunta arvioi tutkimussuunnitelman selkeyttä, tutkimuksen kontekstualisointia sekä argumentaation selkeyttä. Lisäksi lautakunta arvioi aiheen kiinnostavuutta ja projektin merkitystä ja vaikuttavuutta omalla alallaan ja yhteiskunnassa.
Tutkijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa opiskelijalle
- kyky korkeatasoiseen tiedon tuottamiseen,
- kyky vuorovaikutukseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin,
- kyky integroitua osaksi kv-tutkijayhteisön toimintaa sekä
- kyky vahvistaa tieteellisen tutkimuksen asemaa.
Hakuasiakirjat – tutkijakoulutus
Hakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat:
- Tutkimussuunnitelma, josta tulee käydä ilmi tutkimushankkeen lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta koskevan aiemman tutkimuksen pääpiirteet sekä hankkeen tutkimusongelmat ja -menetelmät. Suunnitelman pituuden ei tule ylittää 20 000 merkkiä välilyönteineen. Lähdeluetteloa ei lasketa mukaan merkkimäärään. Tässä ohje tutkimussuunnitelman tekemiseen.
- Pääpiirteittäinen selvitys tutkimustyötä tukevista opinnoista, niiden laajuudesta ja aihepiiristä. (Tukiopintojen kokonaislaajuus on 75 opintopistettä.)
- Ansioluettelo
- Selvitys aikaisemmista tutkinnoista ja opinnoista sekä muista seikoista, joiden hakija katsoo vaikuttavan hänen jatko-opintokelpoisuuteensa.
- Aiemmin suoritetun opinnäytteen tiivistelmä ja arvosana, ja, mikäli opinnäyte on julkaistu verkossa, sen verkko-osoite
- Oikeaksi todistettu jäljennös aiemmin suoritetun tutkinnon todistuksesta
Soveltajakoulutuksen tarkemmat hakuohjeet
Soveltajakoulutuksessa opintojen pääpaino on kehittymisessä erityisasiantuntijaksi erikoistumalla kehittämisprojektin myötä tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön. Tutkinto on joko tieteellinen tai taiteellinen.Soveltajakoulutuksessa kehitetään käytäntöjä ja välineitä hakijan kokemukselle ja tutkimukselliselle kehittämistyölle rakentuen. Tuloksena syntyy innovaatioita ja uusia toimintatapoja musiikkialan toimintaympäristöjen tarpeisiin.
Soveltajakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa opiskelijalle
- korkeatasoinen yhdistelmä tieteellisiä, metodisia, pedagogisia, taiteellisia tai teknisiä valmiuksia,
- kyky korkeatasoisten uusien menetelmien, valmiuksien, aineistojen ja välineiden kehittämiseen,
- kyky tiedon kokoamiseen ja kriittiseen arviointiin, tuottamiseen ja soveltamiseen,
- kyky toimia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa omalla alallaan ja myös nämä ylittäen sekä
- kyky viestiä työnsä tuloksista erilaisille yleisöille.
Soveltajakoulutustutkinnossa valmistellaan opinnäytekokonaisuus, jossa on aina kirjallinen kuvaus kehittämisprojektista sekä sen tulosten koettelemisesta ja saadun tiedon hyödyntämisestä, mutta myös esim. oppimateriaaleja, nuottieditioita, äänitteitä, konsertteja, tutkimusartikkeleita, multimediatuotantoja, tietokoneohjelmia tai muita aineistokokonaisuuksia. Vielä näitä konkreettisia elementtejä tärkeämpää on kuitenkin se tieto, jonka tuottamiseen tutkinto tähtää ja jota opinnäytekokonaisuuden elementit eri puolilta kuvaavat. Tällainen abstrakti kehittämiskohde voi olla esim. uusi menetelmä, jo olemassa olevan menetelmän sovellus, uusi käytäntö, uusi tapa esittää tai jäsentää olemassa olevaa tietoa, jne.
Soveltajakoulutukseen tähtäävät opiskelijat valitaan projektisuunnitelman, hakuasiakirjojen sekä mahdollisen haastattelun perusteella. Arvioinnin yhteydessä lautakunnan jäsenet arvioivat hakijoiden taidot, tiedot, valmiudet ja mahdollisuudet menestyä jatko-opinnoissa. Arvioinnissa otetaan huomioon kehittämistarpeen tunnistaminen, projektin omaperäisyys ja sen anti musiikkiyhteisölle, aiheen kontekstualisoinnin syvyys sekä argumentaatio, kielen selkeys ja johdonmukaisuus. Taiteellisesti painottuneeseen tutkintoon hakevien osalta valintaperusteena on myös opinnäytekokonaisuuteen ja sen toteuttamiseen liittyvien taiteellisten valmiuksien arviointi.
Projektisuunnitelmasta on käytävä ilmi, että aiotut opinnot vastaavat yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004) asetettuja tavoitteita.
Hakuasiakirjat – soveltajakoulutus
HakHakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat yhtenä pdf-tiedostona (taiteellisen soveltajakoulutuksen hakemusten portfolion oheen voidaan kuitenkin alempana linkitetyn ohjeen mukaan liittää myös erillisiä tiedostoja):
1. Hakukirje,joka sisältää
- yhteystiedot
- tiedon suuntautumisvaihtoehdosta (tieteellinen vai taiteellinen)
- lyhyen kuvauksen hakijan motivaatiosta ja päämääristä edustamansa alan kehittämiseksi sekä projektin läpiviemistä tukevasta osaamisesta
- projektisuunnitelman merkkimäärä välilyönteineen (character count with spaces)
2. Projektisuunnitelma:
- Kehittämisen tarve ja tämän tarpeen perustelu
- Kehittämisen aihe, merkitys ja tavoite
- Aiheen kontekstualisointi: keskeiset käsitteet, rajaus, näkökulma, aiemman tutkimuksen, taiteellisen toiminnan tai kehitystyön pääpiirteet, jne.
- Ongelmanasettelu
- Kehittämistyön menetelmä ja aineisto
- Kehittämiskohteen koettelu
- Kehittämisen vaiheet ja aikataulu, toimijat ja ympäristö
- Kehittämiskohteen ja työn tuotoksien kuvaus (opin- ja taidonnäytteen kokonaisuus)
- Projektin eettiset periaatteet
- Lähteet
Suunnitelman pituuden ei tule ylittää 20 000 merkkiä välilyönteineen. Lähdeluetteloa ei lasketa mukaan merkkimäärään.
3. Suunnitelma tiedollisista ja taidollisista opinnoista, joita suunnitelman toteuttaminen edellyttää (aihealueittain, yksittäisiä kursseja ei välttämättä tarvita). Opintoja ei tarvitse yksilöidä, mutta tarvitaan suunnitelma opintojen tyypeistä ja määristä (ks. https://opinto-opas.uniarts.fi/fi/tutkinto-ohjelma/16019). (Tukiopintojen laajuus on yhteensä 75 op.)
4. Tieteellisen soveltajakoulutuksen hakijoilta ansioluettelo, taiteellisen soveltajakoulutuksen hakijoilta portfolio mahdollisine linkkeineen tai liitteineen
Ks. tarkempi ohje portfolion laatimiseksi.
5. Tieteelliseen soveltajakoulutukseen hakevan on lisäksi sisällytettävä hakemukseen aiemmin suoritetun opinnäytteen tiivistelmä ja arvosana, ja, mikäli työ on julkaistu verkossa, sen verkko-osoite.
6. Taiteelliseen soveltajakoulutukseen hakevanon lisäksi ilmoitettava ohjelma (korkeintaan 15 min), jonka hän pyydettäessä esittää taiteellisessa tasokokeessa. Tasokokeessa esitettävän ohjelman tulee selkeästi liittyä kaavaillun opin- ja taidonnäytteen aihepiiriin.
Hakemukseen ei ole syytä liittää suosituksia, arvosteluja tai muuta edellä mainitsematta jäävää materiaalia.
Soveltajakoulutukseen pyrkiviä kehotetaan tutustumaan Sibelius-Akatemiassa suoritettuihin ja tekeillä oleviin tohtorintutkintoihin, erityisesti soveltajakoulutuksen osalta: