Kaarina Kilpiö

Toimenkuva

Sibelius-Akatemiassa työnkuvaani kuuluu MuTri-tohtorikoulun taiteellista tutkintoa valmistelevien opiskelijoiden sparraaminen ja ohjaaminen tutkielmien kirjoittamisessa. Jatko-opintokuvioiden ja akateemisten käytäntöjen kehittäminen ovat tärkeitä painopisteitä työssäni.

Toimin tämän lisäksi Taideyliopiston Historiafoorumin vastuuryhmässä. Foorumi järjestää useita tapahtumasarjoja ja yksittäisiä aktiviteetteja, säännöllisimpänä näistä Torstaifoorumi, jossa pohditaan historiantutkimusta ja sen metodologisia kysymyksiä, useimmiten yhteisesti vierailevien historioitsijoiden kanssa.

Olen MuTri-tohtorikoulun johtoryhmän sekä Sibelius-Akatemian julkaisutyöryhmän jäsen.

Toimin pääsihteerinä ja tuottajana Sibelius-Akatemian järjestämissä kansainvälisissä historiantutkimuksen symposiumeissa. Nämä tapahtumat toistuvat joka toinen vuosi.

Omat tähänastiset tutkimukseni ovat käsitelleet musiikin käyttöjen ja käyttömusiikkien historiaa 1900-luvun ajalta. Olen kiinnostunut myös teknologian ja kulutuksen historiasta.

Esittely

Työhistoriaa akateemiselta puolelta:

2010–11 tutkijana Suomen Akatemian MOTIVE-tutkimusohjelmassa. Tutkimusprojekti Musiquitous – jokapaikkainen musiikki.

2005–09 tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Muotoiltu arki: kansallista identiteettiä muokkaamassa 1950–1980-lukujen Suomessa.

1999–2002 tutkijana Suomen Akatemian Mediakulttuurin tutkimusohjelmassa. Tutkimusprojekti Ääni ja vimma. Media-arjen murros 1960-luvun Suomessa.

Opetus

Lukuvuonna 2018–19:

• Taiteellista tohtorintutkintoa valmistelevien MuTrin jatko-opiskelijoiden ohjaaminen tutkimuskirjoittamisen osalta.
• Yksi opetuskerta luentosarjassa Johdatus musiikintutkimuksen menetelmiin ja käytäntöihin (3j122).
• Yhdessä Assi Karttusen kanssa kurssi Musiikki vaikuttamisessa ja musiikillinen vaikuttaminen – retoriset strategiat (3j119).
• Kaksi opetuskertaa luentosarjassa Musiikinhistorian tutkimusmenetelmät – mikrohistoria, ylirajaisuus ja muita keinoja (1v25c).

Lukuvuonna 2017–18:

• Taiteellista tohtorintutkintoa valmistelevien MuTrin jatko-opiskelijoiden ohjaaminen tutkimuskirjoittamisen osalta.
• Yksi opetuskerta Ulla Pohjannoron koordinoimassa sarjassa Johdatus musiikintutkimuksen menetelmiin ja käytäntöihin (3j122).
• Vastuuopettajana Kertomus ja muisti kulttuurissa -kurssilla (j29).

Lukuvuonna 2016–17:

• Taiteellista tohtorintutkintoa valmistelevien MuTrin jatko-opiskelijoiden ohjaaminen tutkimuskirjoittamisen osalta.
• Yhdessä Assi Karttusen kanssa rakennettu kurssi Retoriikan strategiat – musiikki vaikuttamisessa ja musiikillinen vaikuttaminen (3j119).
• Kaksi opetuskertaa Vesa Kurkelan kokoamassa luentosarjassa Ylirajainen musiikin historia – metodologisia kysymyksiä ja vastauksia (1v25c).
• Yksi opetuskerta Ulla Pohjannoron koordinoimassa sarjassa Johdatus musiikintutkimuksen menetelmiin ja käytäntöihin (3j122).

Tutkimus ja julkaisut: Tärkeimpiä julkaisuja

Monografiat

Koko kansan kasetti. C-kasetin käyttö ja kuuntelu Suomessa. Kilpiö, Kaarina & Vesa Kurkela & Heikki Uimonen. Helsinki: SKS, 2015.

Kulutuksen sävel: suomalaisen mainoselokuvan musiikki 1950-luvulta 1970-luvulle. Helsinki: Like, 2005.

Tieteelliset vertaisarvioidut artikkelijulkaisut

Noisy Modernization? On the History and Historicization of Sound. Teemanumero ’Sound and Modernity’, The International Journal for History, Culture and Modernity 7, 2019.

Building a sonic image of a nation: Finnish documentary and propaganda films in the early decades of sound film. Teoksessa Cox, Geoffrey and Corner, John (toim.) Soundings: documentary film and the listening experience. University of Huddersfield Press, University of Huddersfield. 2018.

Jazzy tunes and dreamy images in the cold war era: launching Finnish jazziskelmä on-screen. Svensk tidskrift för musikforskning Vol. 100, 2018.

Tyhjiin oli varaa: c-kasetit ja nuorten suomalaisten tutustuminen kuluttajuuteen 1970–90-luvuilla. Elore 2/2017.

Jean Sibelius’s Music in Finnish Propaganda Films during WWII. Teoksessa D. Grimley & T. Howell & V. Murtomäki & T. Virtanen (toim.) Jean Sibelius’s Legacy. Research on his 150th Anniversary. Newcastle: Cambridge Scholars Publishing, 2017, 171–80.

Kuuntelevat kuluttajat 1950–1980-lukujen Suomessa. Myynninedistämismusiikin ammattilaiset ja heidän ”yleisönsä”. Järviluoma, Helmi & Ulla Piela (toim.) Äänimaisemissa. Kalevalaseuran vuosikirja 95. SKS, 2016.

Uuden aselajin palveluksessa: ääni ja musiikki suomalaisissa sotapropagandafilmeissä. Ennen ja nyt – historian verkkojulkaisun teemanumero Sodan todellisuus II (1/2016).

On the Remembered Relationship between Listeners and C-cassette Technology. Brusila, Johannes & Johnson, Bruce & Richardson, John (toim.): Memory, Space, Sound. Intellect books, 2016.

From Background to Foreground: Music Products for Production and Consumption Spaces. Heinonen, Visa & Peltonen Matti (toim.): Finnish Consumption. An Emerging Consumer Society between East and West. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013.

”We listened to our mix-tapes of love songs, talking about boys”: Young Finns as a target group for cassette technology. Situating popular music: IASPM 16th International Conference Proceedings, 2012.

Bulkista uniikiksi: merkitystä massatuotettuihin musiikkisäiliöihin. Yhdessä VTT Vilma Lehtisen kanssa. Media & Viestintä 4/2011.

C-kasetit suomalaisten käyttäjiensä aistimuistoissa. Tekniikan Waiheita 4/2011.

Kulkee mukana eikä maksa paljon – kuinka c-kasetti muutti äänimaisemaa. Historiallinen Aikakauskirja 3/2010, 329–341. Yhdessä prof. Heikki Uimosen kanssa.

Mainonta osana suomalaisen television ohjelmistoa. Wiio, Juhani (toim.) Television viisi vuosikymmentä: suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007, 508–520.

Markkinoinnin intimisoituva äänimaisema 1900-luvulla. Ampuja, Outi & Kaarina Kilpiö (toim.) Kuultava menneisyys – suomalaista äänimaiseman historiaa. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 2005, 236–256.

Musiikki nuorisomainonnassa – fantasioista elämäntyyliin. Matti Peltonen, Vesa Kurkela & Visa Heinonen (toim.): Arkinen kumous. 60-luvun toinen kuva. Helsinki: FLS, 2003, 133–150.

Kulkevat kauppiaat vuosisadan takaisissa suomalaisissa äänimuistoissa. Etnomusikologian vuosikirja 13 (2001), 62–74.

Hiveleviä kuul(t)okuvia pellistä: Intimisoituva kulutussuhde autojen suomalaisissa mainoselokuvissa. Yhdessä VTT Kalle Toiskallion kanssa. Toiskallio, Kalle (toim.): Viettelysten vaunu – Autoilukulttuurin muutos Suomessa. Helsinki: FLS, 2001, 151–179.

Tieteelliset vertaisarvioimattomat artikkelit

Alitajunnan ohjailemisesta profiloitumiseen: Taustamusiikkituotteiden muutoksia 1900-luvun Suomessa. Musiikin Suunta 2/2011, 11–17

Musiikki työhaalareissa: historiantutkimusta vanhojen suomalaisten mainoselokuvien ääniraidoista. Musiikki 3/2005, 125–129.

The Use of Music in early Finnish Cinema and TV advertising. Lotte Yssing Hansen & Flemming Hansen (toim.) Advertising Research in the Nordic Countries. Kööpenhamina: Samfundslitteratur, 2001, 68–76.

Kipparit tavaramerellä – vanhan mainoselokuvan kertomaa. Musiikin suunta 3/2000, 19–39.

Mainosmusiikin tutkimus – miksi ja miten? Musiikin Suunta 1/1997, 30–38.

Ammatillisille yhteisöille suunnattuja julkaisuja

Mainoselokuvamusiikin menneisyyttä: lyhintä muotoa ja sosiaalista taiturointia. SELVIS (Säveltäjät ja sanoittajat ELVIS ry:n verkkojulkaisu.) https://musiikintekijat.fi/artikkeli/lyhinta-muotoa-ja-sosiaalista-taiturointia-mainoselokuvamusiikin-menneisyytta/

Suomi-jinglen isähahmo: suomalainen mainosmusiikki henkilöityy Kaarlo Kaartiseen. Markkinointi ja Mainonta 36/1999, 16.

Suurelle yleisölle suunnattuja julkaisuja

Taustamusiikin houkutus. Hiidenkivi 3/2011, 16–18.

Huolitellut naiset valkokankailla ja tv-ruuduilla. Poutiainen, A. & Kukkonen, R. (toim.): Suklaasydän, tinakuoret: jazziskelmä Suomessa 1956–1963. Helsinki: Suomen jazz & pop arkisto, 2011, 145–182.

1) Helkama musiikillisena mainostajana ja 2) Suomen nainen tietää mikä satumainen apu on Sirkasta – Helkaman mainosmusiikki. Mauranen, Tapani (toim.) Helkama! Sata vuotta mainontaa. Helsinki: Otava, 2005.

Ajankohtaista

Olen yliopistonlehtorin työstäni tutkimusvapaalla ajan 1.7.2019–31.12.2022. Tänä aikana työskentelen projektitutkijana kahdessa tutkimushankkeessa.

Ensimmäinen hankkeista on Digitalisoinnin vaikutus vähemmistömusiikkiin: Suomenruotsalainen musiikkikulttuuri tapaustutkimuksena, DIMM (Åbo Akademi, 2019–20). Tämän jälkeen liityn toisen hankkeen tutkimusryhmään, jonka kokoava otsikko on Kuuntelun kulttuurit, medioidut äänet ja rakennetut tilat ACMESOCS (Itä-Suomen yliopisto, 2021–22).