Photo: Veikko Kähkönen / Uniarts Helsinki

Taideyliopistossa opiskelijoiden sukupuolijakauma on tasainen, mutta tasa-arvo ei silti toteudu kaikkialla taidekentällä

Muista taide- ja humanistisista koulutusaloista poiketen Taideyliopiston opiskelijoiden sukupuolijakauma on suhteellisen tasainen. Opiskelijoista noin puolet on miehiä ja puolet naisia.

Helsingin Sanomat kirjoitti maanantaina 30.9.2019 Suomen koulutusalojen poikkeuksellisen voimakkaasta sukupuolittumisesta.Tilastojen perusteella naiset suuntautuvat miehiä selvästi useammin sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloille. Miehet puolestaan hakeutuvat naisia useammin teknisille aloille. Muita miesvaltaisia aloja ovat palvelualat, joita korkeakouluissa ovat liikuntatiede ja sotilasala.

Humanistisilla ja taidealoilla puolestaan vallitsee naisenemmistö, opiskelijoista yhteensä 69 prosenttia on naisia. Ala on siis kokonaisuudessaan Suomen kolmanneksi naisvaltaisin.

Taideyliopistossa opiskelijoiden sukupuolijakauma on kuitenkin suhteellisen tasainen. Tällä hetkellä yliopiston opiskelijoista miehiä on 42 % ja naisia 58 %. Muissa humanistisia- ja taidealoja opetettavissa suomalaisissa yliopistoissa sukupuolijakaumat ovat sukupuolittuneemmat, sillä miehiä on keskimäärin 30 % ja naisia 70 %. 

Tasaisimmat sukupuolijakaumat löytyvät Taideyliopiston sisällä Sibelius-Akatemian koulutusaloilta, joissa on keskimäärin miehiä 43 % ja naisia 57 %. Suurimmat erot koulutusohjelmien sukupuolijakaumista löytyvät musiikkiteknologiasta, jossa miesten osuus on 85 % ja jazzmusiikista, jossa miehiä on 83 %.

Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian koulutusalat ovat suurimmalta osin tasaisia sukupuolijakaumaltaan. Sukupuolittuneimmat koulutusohjelmat Teatterikorkeakoulussa ovat teatteriopettajan maisteriohjelma, jossa naisia on 93 % ja tanssijantaiteen maisteriohjelma, jossa kaikki opiskelijat ovat naisia. Kuvataideakatemiassa puolestaan suurin ero löytyy praxis-maisteriohjelmasta, jossa naisia on 88 %.

Tekoja taiteen kentän tasa-arvoistamiseksi

Taideyliopiston opiskelijoiden tasainen sukupuolijakauma korreloi myös taiteen kentän kanssa, jossa on suhteellisen tasainen sukupuolijakauma tiettyjä aloja lukuun ottamatta. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen tekemän tutkimuksen (2015)[1] mukaan naisten osuus taiteilijakunnasta kasvoi vertailuvälillä 2000 ja 2010 kaikilla taiteenaloilla, suhteellisesti eniten säveltaiteessa, elokuvataiteessa ja kuvataiteessa. Taiteilijakentän naisistumista voidaan tämän perusteella pitää koko taiteen kenttää läpileikkaavana kehityskulkuna.

Vaikka koulutusalat Taideyliopistossa ovat sukupuolijakaumaltaan suhteellisen tasaisia, ei tasa-arvo silti välttämättä toteudu taiteen kentällä. Ensi vuoden alussa Oulun kaupunginteatterin taiteellisena johtajana aloittava Alma Lehmuskallio on tehnyt vuosina 2014–2018 Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry:lle ohjaajaselvityksen, jonka mukaan vakituista valtiontukea saavissa puheteattereissa vuosittaisten ensi-iltojen ohjauksista keskimäärin 61 % on ollut miesten tekemiä ja 37 % naisten.

Jotta muutosta taiteen kentän tasa-arvotekoihin saataisiin aikaan, on koulutusta tarjoavien korkeakoulujen oltava mukana tasa-arvon toteuttamisessa. Keskustelua sukupuolten välisestä tasa-arvosta onkin käyty Taideyliopistossa jo pitkään. Teemat ovat esillä niin opetuksessa kuin taiteellisessa toiminnassa sekä tutkimuksessa. Esimerkiksi näyttelijäntaiteen koulutusohjelman tutkintovaatimuksissa kannustetaan sukupuolisensitiiviseen ja kulttuurisesti monimuotoiseen ajatteluun. Myös yliopiston opiskelijat ovat aktiivisesti osallistuneet keskusteluun tasa-arvosta ja syrjinnästä.

Taideyliopistossa on myös tehty toimenpiteitä opettajien pedagogisen vastuun keskusteluttamiseksi. Näihin toimiin kuuluvat yhteiset pohdinnat tutkimuksen tekemisen vapaudesta ja erityisesti opettajan pedagogisesta vastuusta sekä eettisistä periaatteista.

– Meidän on pidettävä huolta siitä, että opettajamme tiedostavat pedagogisen vastuunsa. Opiskelijoiden turvallisuus ja turvallisen oppimisympäristön varmistaminen ovat kuitenkin meille ensisijaisen tärkeitä asioita, korostaa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dekaani Maarit Ruikka.


[1] Taija Roiha, Pauli Rautiainen ja Kaija Rensujeff 2015. Taiteilijan asema ja sukupuoli. Cuporen verkkojulkaisuja 31.

Tags: