Riikka Ahokas: Musiikki perusopetuksessa; sukupuolittuneen ja epätasa-arvoisen asettelun ja asemoinnin tiedostamisen tärkeys, opetusmateriaalit fokuksessa

Abstrakti

Rakentava ja avoin keskustelu musiikkialalla vallitsevista epätasa-arvoisista rakenteista ja vääristyneistä, sukupuolittuneista toimintamalleista on ollut Suomessa onnistuneesti aktiivista viime vuosien aikana. Tässä puheenvuorossa fokus on musiikkikasvatuksessa. Millä tavoin musiikin opetuksessa, ohjauksessa ja ohjeistuksessa, koulukontekstissa tapahtuvassa asettelussa ja asemoinnissa mahdollisia epätasa-arvoisia tai sukupuolittuneita malleja voisi artikuloida ja tiedostaa selkeämmin? Reflektiot naismuusikoiden kokemista haasteista ovat äärimmäisen olennaisia, mutta on tärkeää myös tarkastella tämänhetkisiä musiikin perusopetuksen toimintamalleja kriittisesti.

Apinaorkesteri aarniometsän suojassa harjoitteli

Apinaorkesteri hetken aikaa meitä viihdytti

Suurin apina oli solisti

Se lauloi ja viidakkorumpuja kolisti

Myös pienin tunsin rytmin luissaan

Se mukana tanssi raitahousuissaan

Musiikin vaikuttavuus ja voima on ällistyttävä. Musiikilla on mieleen hyvin syväluotaava, alitajuinen, tiedostamaton yhteys. Musiikin kosketus tunnemaailmaamme on suora ja tehokkaasti läpäisevä. Järisyttävä esimerkki tästä on katatonisten muistisairaiden ihmisten ’paluu todellisuuteen’ tuttujen laulujen tunnistamisen ja niiden laulamisen muodossa ns. tunneankkureiden avulla. Tämänkaltaisissa tilanteissa potilaat, jotka eivät pysty enää huolehtimaan itsestään millään tavalla, aktivoituvat ja ikään kuin heräävät henkiin kuullessaan musiikkia, joka on jättänyt heihin vahvan muistijäljen.

Musiikin rytmi ja laulut ovat myös hyvin tärkeä osa poliittisten ja uskonnollisten ryhmien toimintaa yhteisöllisyyden luomisessa. Musiikki yltää meihin syvälle ja jättää vahvan, tiedostamattoman jäljen. Musiikki on siis oiva työkalu, niin hyvään, kuin pahaankin.

Opetusmateriaalit ovat osa jokaisen pedagogin autonomiaa, toisin sanoen jotain, mistä he itse saavat päättää valtakunnallisten opetussuunnitelmien asettamien raamien mukaisesti. Perusopetuksen puolella toimivat pedagogit ovat myös valtion virkamiehiä, joten virkamiesetiikka- ja moraali määrittävät myös opetusmateriaalien valintaa. 20 vuotta vanhoja musiikin opetusmateriaaleja käytettäessä pedagogien vastuu tuon puolueettomuuden, riippumattomuuden, tasa-arvon ja vastuullisuuden (retrieved 30.11.2020 https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Toihin_valtiolle/Arvot_ja_etiikka) kantajina entisestään korostuu.

Kevyen (pop) musiikin maskuliininen sukupuolittunut ’kaanon’ on jäänyt tasa-arvokeskustelussa täysin taustalle. Tämä peruskoulujen opetusmateriaalien suosituin (myös pedagogien mielellään käyttämä) materiaali tulisi kuitenkin asettaa myös kriittisen tarkastelun kohteeksi. Ja jokaisen pedagogin vastuu käyttämänsä opetusmateriaalin haasteista olisi tärkeää tiedostaa. Uskonnollista, poliittista ja tässä erityisesti fokuksessa olevaa sukupuolittunutta ja sukupuolijohdattelevaa opetusmateriaalia kun kirjat ovat pullollaan.

Opetusmateriaaleista keskusteltaessa ja niitä analysoidessa olisi hyvin tärkeää myös fokusoida siihen miten tarjolla olevia materiaaleja käytetään. Tässä tiivistelmässä esimerkkinä käytettyä kappaletta voisi myös reflektoida ja analysoida näin: miksi suurin apina on solisti? Miksi tyttö keinuttaa itseään ja tamburiinia oksalla? Kuinka paljon olemme oikeastaan kehittyneet evoluutiossa, voiko fyysinen voima olla vieläkin musiikillisen kompetenssin mitta? Ja pitääkö musiikissa olla kilpailua?

Se oli apinaorkesteri aarniometsän suojassa harjoitteli

Apinaorkesteri hetken aikaa meitä viihdytti

Tyttö tamburiinia heilutti

Puun oksalla itseään keinutti

Laiha apina soitti kitaraa

Ei tiennyt mitään muuta sen hauskempaa

Se oli apinaorkesteri aarniometsän suojassa harjoitteli

Apinaorkesteri hetken aikaa meitä viihdytti

J. Karjalaisen Apinaorkesteri-kappale löytyy Musiikin aika 3-4 -kirjasta (Linnankivi Marja, Perkiö Soili, Salovaara Ilkka, WSOY 1997)

Bio

(Jenni) Riikka Ahokas on muusikko, musiikkikasvattaja, tutkija ja freelance-toimittaja. Hän on tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella, pääaineena musiikkikasvatus. Väitöskirjatyönsä lisäksi hän työstää tällä hetkellä naismuusikoiden urakehityksen mahdollisuuksiin keskittyvää ohjelma(podcast)kokonaisuutta Yleisradiolle.