Litteraatti: Ku­va­tai­dea­ka­te­mian avoi­met ovet

Julkaistu 20.12.2021 | Päivitetty 20.12.2021

Litterointimerkinnät

• P1: Jaakko
• P2: Harri
• P3: Leon
• P4: Daniel
• sa-: sana jää kesken
• (sana): epävarmasti kuultu jakso puheessa tai epävarmasti tunnistettu puhuja
• (-): sana, josta ei ole saatu selvää
• (–): useampia sanoja, joista ei ole saatu selvää
• , . ? : kieliopin mukainen välimerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa

Litterointi alkaa tästä

P1: No niin hyvää iltapäivää kaikille kuulijoille ja tervetuloa tähän Kuvataideakatemian avoimet ovet webinaariin. Mun nimi on Jaakko Uoti ja toimin opiskelijavalintojen suunnittelijana täällä Kuvataideakatemialla ja minun kanssani täällä tänään on lehtori Harri Malmi ja Daniel ja Leon tässä. Ehkä aloitetaan niin, että te voitte kaikki nopeasti esittäytyä tähän alkuun. Aloitatko sä Harri vaikka?

P2: Terve kaikki. Mä olen maalauksen lehtori ja mitäs siitä sanois. Mä olen valmis ehkä vastaamaan semmosiin kysymyksiin, mitkä koskee opetusta ja opettamista ja opintoja. Yritän vastata parhaani mukaan. Tervetuloa.

P1: Kiitos Harri.

P3: Hei, mä olen Leon ja mä olen kolmannen vuoden veiston opiskelija tässä koulussa. Multa voi kysyä ihan mitä vaan.

P1: Kiitos.

P4: Moi, mä olen Daniel, kolmannen vuoden tila-aikataiteen opiskelija.

P1: Kiitos kaikille. Tosiaan nyt webinaarin aikana te yhdessä siellä voitte esittää meille kysymyksiä kirjoittamalla niitä tuohon (-)-laatikkoon, joka näkyy tuossa zoom-ruudun alareunassa. Me vastaillaan sitten niihin tässä tilaisuuden aikana. Sitten vähän kysymysten sisällön mukaan mä jaan niitä puheenvuoroja tässä ja vastaillaan kukin parhaamme mukaan. Tosiaan osaan sitten neuvoa semmosissa erityisesti hakemiseen liittyvissä käytännönasioissa kysymyksissä liittyen ensi kevään hakuaikaa. Voidaan aloitella niin, että tosiaan meillä on tullut joitain kysymyksiä jo ennakkoon hakijoilta. Ehkä voidaan tällee lämmitellä vähän ja aloittaa niistä, vastailla niihin vähän aluksi. Mä luen tästä näin. Tosiaan ensimmäinen kysymys oli, että hakuohjeissa lukee, että valitut opiskelijat valitsevat ensimmäisen opiskeluvuotensa opiskelualueensa. Onko näihin alueisiin jotain kiintiöitä tai vaikuttavia tekijöitä, vai onko valituilla opiskelijoilla täysi vapaus valita oma suuntautumisensa opinnoissa? Ehkä Harri osaa ainakin kommentoida tähän.

P2: Mä voin vastata siihen. Joo, itseasiassa te saatte siis opiskelijat tutustua kaikkiin eri opintoalueisiin tämän puolen vuoden aikana, ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun ovat päässeet sisään. Sitten ihan oman kiinnostuksensa, kiinnostuksesta riippuen valitsee sen opintoalueen, mikä heitä kiinnostaa eniten. Joskus voi myös käydä niin, että on kiinnostunut kahdesta eri tai useammasta opintoalueesta, mutta sitten siitä pitää vähän sitten neuvotella. Mutta yleensä voi tehdä muitakin opintoja samanaikaisesti, vaikka monesti on tavallaan semmoinen kotipaikka jossain opintoalueella.

P1: Tosiaan niihin ei ole mitään ennakkoon päätettyjä vaikka määriä tai kiintiöitä varsinaisesti, eikö ole näin. Hyvä. Sitten oli kysymys, että jos taustallani ei ole lainkaan taiteen osaamista, ei juurikaan harrastuneisuutta, mutta halua oppia ja alkaa taiteilijaksi, onko mahdollista päästä opiskelemaan? Toisin sanoen pitääkö olla jo taiteilija tullakseen taiteilijaksi? Tämä on ehkä aika hankala kysymys, mutta osaatko sä Harri vastata tähän ja toki Daniel ja Leon, te voitte kanssa vähän kertoo, että mikä vaikka teidän oma tausta on ollut, kun te olette hakeneet opiskelemaan.

P2: Mä voin vastaa tohon ensin, joo, eihän sitä voi olla taiteilija, jos tulee opiskelemaan taiteilijaksi. Taiteilijahan on aika, mä näkisin itse sillä tavalla, että taiteilija on sellainen aika pitkäjännitteinen ammatti, että ehkä sitä ei tule taiteilijaksi niin vaan. Mutta sanotaan näin, että tohon kysymykseen kuitenkin, että tsanssithän sulla on suurempia, jos sulla on enemmän jonkinlaista taiteellista kokemusta tai harjotusta, koska hakijoita on yleensä noin 600 – 700. Mutta samalla se ei tarkoita sitä, että et voisi hakea. Että jos todella haluat hakea ja sulla on kiinnostusta, niin kannattaa hakea. Mutta tsanssit on ehkä paremmat, jos on jonkinlaista ymmärtämystä sitten, että mitä taide voisi olla. Jos sanotaan näin. Mutta tämä on nyt tämmöinen opettajan näkemys, mutta katsotaan sitten, että mitä opiskelijat sanoo. Mä voin itse sanoa, kun mä itse kävin Kuvataideakatemiaa, niin mulla oli jo siis, olikohan mulla ollut jotain neljän vuoden opiskelua ennen sitä.

P1: Entäs Daniel ja Leon, mikä teidän oma tausta esimerkiksi on ollut, kun te olette hakenut opiskelemaan tänne akatemiaan?

P4: Mä voin sanoa eka. Mullahan ei ole minkäänlaista taiteellista koulutusta ennen tänne Kuvataideakatemiaan pääsyä. Tai mulla on elokuvaohjaajan koulutus, mä en tiedä luokitellaanko se taiteelliseksi koulutukseksi, mutta mun mielestä ei välttämättä. Mä itse henkilökohtaisesti en tiennyt mitään tai hirveesti paljon mitään tästä taiteen maailmasta ja alasta. Mua vaan kiinnosti se, mua kiinnosti vaan tosi paljon viedä se mun kiinnostus liikkuvaan kuvaan pidemmälle. Mulla oli kaksi vaihtoehtoa, että mä haen joko Kuvataideakatemiaan tai sitten tutkimaan jotain elokuvateoriaa jossain muualla. Mä hain tänne ja mä olen kyllä ihan tyytyväinen. Mutta mulla ei ole ollut mitään ehkä semmosta perinteistä taiteellista koulutusta.

P1: Kiitos.

P3: Ei mullakaan ollut sinänsä mitään koulutusta. Kyllä mä olin tehnyt taidetta, koska mä luokittelisin elokuvan teon ja musiikin teon taiteeksi myöskin. Ei mulla sinänsä mitään koulutusta, lukion olin käynyt, ei mitään sen kummempaa. Ei mulla ole mitään sen kummempaa.

P1: Varmaan voi yleisesti todeta, että hyvin taustoista kuitenkin meidän opiskelijat tulee. Että ei ole ainakaan semmosta yhdenlaista mallia tai meillä ainakaan, kun hakiessa valintaperusteita lukee, niin siinä ei vaadita aiempia taideopintoja.

P4: Mutta sen verran mä voin sanoa sille kysyjälle, että jos sä olet valmis taiteilija, miksi sä tulet tänne kouluun. En mä usko, että sä pääset tänne sisään, jos sä olet sillee. Kylhän varmaan siellä valintakokeessa katsotaan, että jos sulla on jo joku oma paketti valmiina, niin miksi sä tulisit enää opiskelmaan tänne sitä. Kyllähän ihan rohkeesti vaan, vaikka sulla ei ole mitään hajua mitä sä olet tekemässä. Kuitenkin viisi vuotta tulet opiskelemaan sitä, niin ei sulla tarvitse olla mitään valmiina.

P1: Kyllä. Sitten oli vielä yksi näitä ennakkokysymyksiä liittyen hakemukseen. Eli tällainen, minkälaisia töitä hyväksytyt opiskelijat yleensä antavat tai millainen on hyvä portfolio? Toinen kysymys, kumpi tekijä mahdollistaa eniten pääsyn opiskeluun, motivaatiokirje vai portfolio, kumpaan pitäisi panostaa eniten? Osaatko sä Harri kommentoida tähän tyhjentävään?

P2: Mä yritän vastata tohon. Omasta mielestä se portfolio kaikkein tärkein, mä vastaan siihen kakkoskysymykseen. Mutta motivaatiokirjettä kyllä luetaan ja aika ahkerasti, että ei se siitä ole. Mutta kyllä se portfolio menisi mun mielestä siinä edellä, että ne työt olisi ne tärkeimmät. Että ei sitä ehkä pelkällä tekstillä pääse sisään, harvemmin. Minkälaisia ne portfoliot pitäisi olla? Ohjeet on tietenkin Artsissa, että ei ole mitään taas oikein kaavaa. Voisi sanoa, että yrittää tehdä niin hyvin kuin pystyy.

P1: Ja ne ohjeet portfolioon on aika vapaamuotoiset eikä sille ole annettu aihetta sinänsä. Hakijalla on iso vapaus ratkaista itse, että minkälaisia teoksia siinä esittelee. Mutta siihen, kuten Harri sanoi, niin ei varmaan ole mitään sellaista salaista kaavaa tai vaatimusta. Varmaan kuten siinä ohjeessakin sanotaan, että se tarkotus on kuvailla sitä hakijan omaa taiteellista työskentelyä, niin varmaan se on hyvä ohjenuora, että pyrkii liittämään sellaisia teoksia jotka kuvaa sitä sun omaa kiinnostusta ja tekemistä hyvin. Onks teillä Daniel tai Leon kokemuksia? Silloin kun te olette hakenut, niin on ollut vähän eri hakuohjeet, mutta tosta hakemusten valmistelusta jotain vinkkejä tai muuta sitä koskien?

P4: Mä voin vaikka sanoa taas ekaks. Mun mielestä toi on vähän hassu kysymys, koska kun mä halusin päästä sisään tänne, niin kyllä mä panostin ihan kaikkeen, siis kirjalliseen ja portfolioon ja sitten siihen itse. Siis kaikki asiat mitä siinä vaadittiin, niin yrittää vaan ihan sitä parastaan mitä pystyy. Mutta jos sä Harri sanoit, että ehkä ei vaan pelkällä tekstillä välttämättä pääse. Mutta kyllä mä näkisin sen niin, että jos oikeasti haluaa tänne, niin sitten yrittää ihan täysillä joka kohtaan.

P2: Hyvä vastaus.

P3: Kyllä mä komppaan tota ihan täysin, että jos sä haluat tänne, niin kyllä mä ainakin tein kaikkeni että mä pääsin tänne, ihan samalla tavalla. Ei tänne kuitenkaan kauheen moni pääse. Kyllä mä tekisin ihan kaiken niin hyvin kuin mä pystyisin.

P1: Kiitos vastauksista. Oli tullut kysymys äsken tähän chattiin liittyen opintoihin, joka on vähän eri tyyppinen kysymys. Eli kuinka kuvataiteenmaisterin (-)[12:20] opintoihin käytännössä ja mitä (-) opiskelijan kannattaa ottaa huomioon kuvataiteen kurssivalintoja tehdessään, opintoja suunnittellessaan? Tosiaan toi (-) opinnot on sellainen, joka elikkä joustavan opinto-oikeuden opinnot, jotka on suunnattu sellasille ihmisille, jotka on jo jossain korkeakoulussa opiskelemassa tai muussa oppiahjossa. Niin hakeminen niihin lähtee siitä omasta koulusta eli esimerkiksi, jos olet Aalto yliopistossa opiskelijana, niin ensimmäinen askel on ottaa yhteys siihen oman korkeakoulun opintopalveluun esimerkiksi nyt Aaltoon. Sen oman korkeakoulun täytyy sitten puoltaa sitä (JOO)-hakemusta. Käytännössä meillä ei ole hakijapalveluiden yhteydessä, meillä ei ole samalla tavalla yhteishaku, niin sellaista JOO-opintojen hakemisen väylää. Että ne käsitellään aina per hakija sitten meidän opintopalveluissa opintotoimistossa sitten hakemukset käsitellään, mutta hyvin niitä JOO-opinto-oikeuksia myönnetään. Meillä on aika paljon JOO-opiskelijoita, jotka käy Kuvataideakatemian kursseilla. Niihin kannattaa hakeutua ja niihin suhtaudutaan kyllä ihan myötämielisesti, jos se on relevanttia sen oman tutkinnon ja opintojen kannalta. Sitten oli tullut toinen kysymys. Olisiko portfoliossa hyvä olla selkeä yhdenmukaisuus vai olisiko parempi esitellä erilaisia tyylejä ja tekniikoita, joita käyttää omassa taiteellisessa työskentelyssä? Tähän ei ehkä ihan myöskään niin selkeää ohjenuoraa ole, mutta osaatko tähän Harri sanoa jotain.

P2: Mä voisin itseasiassa vastata noihin molempiin, koska ne on aika samankaltaisia nämä molemmat kysymykset.

P1: Aivan tässä oli tullut heti perään toinen samantyyppinen, liittyen tekniikoihin ja erilaisiin töihin. Vastaa vaan.

P2: Tämähän on hirveään vaikeaa, kun ei näe niitä töitä, vastata tohon. Mutta sehän riippuu niin millainen tekijä sitä on. Että toisethan syventyy siihen omaan tekemiseen tosi paljon ja sitten ne pitää kasassa sillä tavalla. Mutta sitten taas, joka on sen tyyppinen tekijä, joka tekee erilaisia asioita, on kiinnostunut eri asioista, niin totta kai se kannattaa näyttää. Taaskaan, nyt vaikuttaa että mä yrittäisin jotenkin kiemurrella tästä, mutta itseasiassa ei ole taaskaan semmosta ihan selvää sääntöä, mikä päteisi kaikkiin. Se pitää tehdä ihan sen oman kiinnostuksen ja oman tekemisen mukaisesti.

P1: Joo. Usein tuntuu, että kysytään juuri tästä monipuolisuudesta ja eri tekniikoista. Ehkä siitä syystä, että siinä ohjeessa ei viitata siihen, että miten eri tekniikoita tai medioita pitäisi käyttää. Se on jälleen hakijan ratkaistavissa.

P2: Sanotaan näin, että jos vaikka olisi joku joka on tehnyt valokuvia ja on koko ajan kiinnostunut valokuvista. Ja sitten se ajattelee, että hei, mä teenkin veistoksen, koska sitten mä ehkä pääsen helpommin sisään tai jotain vastaavaa tai päinvastoin. Niin kyllä se ehkä silloin kannattaisi pysyä siinä omassa tekniikassaan. Mutta sitten jos on sellainen joka tekee valokuvaa, maalaa, veistoksia, elokuvaa, piirtää, niin sitten näyttää kaikkea.

P1: Kiitos. Onks Danielilla tai Leonilla tähän jotain kommentoitavaa, muuta insaittia tällaiseen kysymykseen?

P4: Mä muistan, että mä hain sellaisella portfoliolla vaan, muistaakseni mulla oli vaan lyhäreitä ja jotain liikkuvaa kuvaa, teoksia. Sinänsä mä voin sanoa vaan oman kokemukseni siitä. Mä hain sillä, koska mulla ei oikeastaan ollut mitään muuta tai se oli se, mitä mä olin tehnyt ja sitten mä näytin sen, mitä mä olin tehnyt. Ehkä se jotenkin resonoi joissain kohdassa siinä jonkun kanssa. Mä en tiedä, ehkä Leonilla vähän parempia kokemuksia tästä?

P3: Mä silloin en tiennyt mitä portfolio tarkoittaa, niin sitten mä otin vaan mun instagramista kaikki ne duunit, mitä mulla oli. Sitten mä laitoin ne yhteen kasaan ja mä otin ehkä ne kaikista parhaimmat mun mielestä. Ei kai siinä muuta. Se on pysynyt mun portfoliona tänäkin päivänä. En mä tohon osaa vastata mitään. Ottaa vaan ne duunit mitä sillee, miettii että nyt tätä mä haluan edustaa. Sitten laittaa vaan parhaat duunit siihen. En mä tiedä, mun mielestä tuo mitä Harri puhui, että geimaa sitä vähän sillee, I don´t know. Kyllä se on aika vaikeeta, tekee vaan, laittaa parhaat duunit sinne ja sitten uskoo omaan tekemiseen, niin ei kai siinä ole sen kummempaa. Ei ole mitään pisteytyksiä kuitenkaan, niin kuin joku matikan koe tai jotain. On tämä kuitenkin taidetta, että tämä on nyt kuitenkin vähän sillee. Vaikea noita asioita arvioida oikeasti.

P1: Se on juurikin näin, että tosiaan aika paljonhan se portfolio ja se millaisia hakemuksia pyydetään niiltä hakijoita, niin kuvastaa myös toki niitä opintoja. Että opinnoissakin keskitytään siihen omaan praktiikkaan ja omaan taiteelliseen työskentelyyn, mikä ohjaa sitä. Että samalla tavalla tässäkin se heijastelee paljon myös niitä opintoja. Ehkä jos ajattelee jotain tämmösiä, että hakee opiskelemaan vaikkapa juuri elokuvaa tai designia tai muita tämmösiä visuaalisia-aineita, niin niissä on tarkempia ne tehtävänannot ja muut. Niissä testataan sitten tarkemmin erilaisia kykyjä, mutta tässä se on vapaamuotoinen myös siitä ja ne opinnot on aika erilaisia sitten, kun vaikka tämmöisissä muissa kouluissa. Sitten oli tullut kysymys, että jos pääsee jatkoon hakemuksella, niin onko tänä keväänä viimeinen osuus etänä? Tähän on helppo vastata, että ei. Pyrimme parhaamme mukaan järjestämään sen paikan päällä. Nyt on kaksi edellistä vuotta nämä kevään (–)[19:44] jouduttu pitämään koronapandemian takia etänä. Mutta tavoitteena on, että ne järjestetään Helsingissä paikan päällä. Toki jälleen sillä varauksella, että mikä on silloinen pandemiatilanne, mutta olemme varautuneet siihen, että ne ei ole enää etänä. Mutta tästä, jos tulee jotain muutoksia, niin tietenkin ilmoitetaan sitten kaikille hakijoille kevään mittaan. Tuli kysymys, jos valitsee portfolion digitaalista piirustustaidetta ja pääset pääsykokeisiin, joissa pääsee esittämään kolme teosta näistä portfolioon valituista teoksista? Onko tässä tapauksessa esimerkiksi tietokoneen tai muun välineen tämän taiteen esittämiseen? Tämä on hyvä kysymys. Meillähän on hakuohje sellainen, että jos sitten pääsee jatkoon eli valintakurssille, niin pyydetään tuomaan niin sanotusti alkuperäiset teokset, 1 – 3 niitä mukaan, sinne valintakurssille. Niin sanoisin, että tällaisessa tapauksessa, missä se itse teos on kokonaan digitaalinen tai ei sillee konkreettinen, että sen ottaisi kainaloon ja toisi paikan päälle. Siinä tapauksessa voi sitten tuoda ehkä jotain muuta lisähavainnollistavaa materiaalia sinne valintakurssille paikan päälle esiteltäväksi. Toki tällaisessa digitaalisissa teoksissa se on se syy, minkä takia valintakurssille niitä teoksia pyydetään on tietysti se, että näkee vähän paremmin sen materiaalin ja näin. Ja tietysti jos teokset on vaan digitaalisia, niin silloinhan niissä ei sitä samaa materiaalisuusaspektia olekaan. Se on vähän tietysti kanssa tällainen rajalla oleva tapaus, että miten sen sitten ratkaisisi. Osaatko sä Harri sanoa, miten tämmösessä tapauksessa sitten, mitä sinne kurssille toisi mukanaan esiteltäväksi?

P2: Mä ajattelin tätä, että myös niitä töitähän katsotaan, että jos pääsee sinne karsintakurssille, niin niitä töitä katsotaan myös senkin takia, että näkee mitä teki aikaisemmin. Sitten rinnastaa sen, mitä karsintakurssilla tekee vähän siihen, mitä teki aikaisemmin. Mutta mä en itseasiassa osaa ihan vastata tähän, mutta jollain tavalla mikä olisi järkevää, että ne työt tulee esille. Mä nyt itse en näkisi tässä mitään ongelmaa, että se tietokone olisi mukana, mutta mä en tiedä mitkä ne päätökset on, johon tällaisessa tilanteessa. Tai sitten jos esittää sen jonkun toisen tietokoneen kautta, koska siitä varmaan löytyy jonkinlainen paikka missä nämä digitaaliset teokset ovat.

P3: Mitä sä Daniel teit? Eikö sulla ollut niitä lyhäreitä? Mitä sä teit?

P4: Mä tein yhden pienen lyhärin, siinähän oli semmoinen aika.

P3: Ei ku mitä sä näytit ne siellä sitten?

P4: Ai miten mä näytin niitä?

P3: No esimerkiksi videoitahan, ne piti jättää semmoselle muistitikulle. Mutta mulla oli kyllä ihan siis läppäri ja kaikki koneet mukana, että ei mun mielestä ollut mitään ongelmaa sinänsä. Jos joku digitaalinen työ, niin sitten pitää vaan katsoa ohjeet. Yleensä ne on aika selkeät ohjeet, että pitää jättää joku duuni tai jotain.

P4: Kyllä se varmasti kuitenkin on sillee, että vaikka ne ohjeet eivät ole tullut. Että jos sulla on mikä vaan duuni, niin kyllä sä saat esittää sen kuitenkin. Että ihan sama missä muodossa se on. Tai näin voisin kuvitella kuitenkin ja jos Danikin näytti, kun se teki kolme leffaa, niin kyllähän se jostain tietokoneesta ne näytti kuitenkin. Ei mitään projektoria tullut sinne.

P1: Joo, kyllä se on just näin, että sen teoksen välineen mukaan tietty, että se on relevantti sen kannalta, että jos on vaikka digitaalinen piirustus, niin ei niitä nyt pyydetä että ne vaikka palautettaisiin jonain printtinä. Että se ei ole tietenkään tarkoituksen mukaista. Että se ei ole mitenkään niin tiukkaa.

P4: Eikö joku tehnyt joskus jotain, mä muistelisin, että joku oli tehnyt jotain nettisivuja myös sillee. Että kyllä on varmaan aika vapaa, että mitä saa tehdä kuitenkin.

P1: Kyllä, ne on vähän tapauskohtaisia, että miten sitten siellä valintakurssilla niitä esittää. Että samantyyppinenhän ongelma voi olla, että siellä on vaikkapa teos portfoliossa, joka on vaikka vaan niin iso, että sitä ei voi roudata itse paikanpäälle tai muuta. Niin semmoisessakin tapauksessa, tai että se on vaikka joku teos, joka sijaitsee jossain paikassa, että sitä ei voi siirtää. Niin sitten tuo jotain dokumentaatiota tai muuta materiaalia, joka havainnollistaa sitä, että se on sitten näin. Kumpi tuli aikaisemmin kysymys, mutta tänne on tullut ainakin, että millainen on tyypillinen päivä Kuvataideakatemiassa? Tapahtuuko opiskelu niin sanotusti lukujärjestyksen mukaan vai onko opetus vapaamuotoisempaa?

P2: Tohon ehkä opiskelijat voi vastata.

P1: Teidän tyypillinen.

P3: Hulluu kidustusta joka päivä, ei kai. Se riippuu tosi paljon, mitä sä haluat tehdä täällä. Joku käy kaikki kurssit. Mä olen esimerkiksi melkein koko ajan vaan työhuoneella tai studiolla tai työpajalla työskentelemässä. Paitsi on sellaisia tiettyjä pakollisia temaattisiaopintoja, mutta muuten se on aika sillee, sä voit tehdä mitä sä haluat. Sä voit olla vaan sun työhuoneella tai sitten sä voit olla vaan siinä luokassa. Totta kai on jotain pakollisia, mitä sun pitää käydä, mutta se on aika paljon susta itsestä kiinni, että mitä sä haluat täällä tehdä ja kuinka nopeasti ja kaikkea tuollaista. Että se on ehkä se paras puoli tässä koulussa, että täällä on oikeasti aika vapaat mahdollisuudet tehdä tätä asiaa niin kuin itse haluaa, mikä on mun mielestä tosi siistii. Että ei ole mitään lukujärjestystä. Ainoo on se, mitä vastaa sun pitää kamppailla, on noi Kelan tuet, että et sä nyt ihan, sä et voi olla tekemättä mitään. Kyllä sun opintoaikakin loppuu jossain vaiheessa, mutta jos sä vaan teet jotain, niin sitten se on aika vapaata, että miten sä haluat tehdä sen.

P4: Mä oon taas tosi paljon käynyt kursseilla. Mä olen tosi uteliastyyppi, mä käyn tosi paljon, mä haluan vaan tietää tosi paljon kaikkia asioita ja tutustua uusiin asioihin. Mä olen käynyt aika paljon kursseilla ja tietenkin se on myös vähän pois siitä sun omasta työskentelystä. Mutta niin kuin Leon sanoi, että te voitte päättää tosi paljon millä tavalla te vietätte tämän ajan, mitä te täällä saatte. Täällä voi käydä kursseja tai sitten tehdä sun omaa juttua tosi paljon. Musta tuntuu, että täällä on tosi semmoinen liukuva tapa opiskella, voi itse vähän päättää millainen tahti ja millä tavalla ja mihin keskittyy.

P1: Kiitos. Onko Harri jotain lisättävää tähän?

P2: Joo, mä voisin vähän täydentää tätä. Jokaiselle opiskelijalle on mahdollisuus tehdä sellainen oma opintopolku, että me kutsutaan sitä HOPSiksi. Se tarkoittaa, että voi vähän miettiä mitä haluaa opiskella, mikä on se kiinnostavin asia. Mutta tietysti siinä on sitten velvollisuus kuitenkin tehdä tietty määrä opintoja, että saa kuten tässä sanottiin, saa tukea tai jotain vastaavaa ja että pääsee kandiopinnoista maisteriopintoihin. Niin pitää täyttää tietty määrä opintopisteitä ja jotkut näistä on pakollisia. Sitten tietysti itsenäisestä työskentelystä saa opintopisteitä. Että tämmöinen kulku, mutta periaatteessa yhdyn ihan tähän, että sitä voi aika hyvin itse tehdä sen oman opintosuunnitelmansa.

P1: Nyt ainakin semmosia kaikille pakollisia opintoja on teoriaopinnot, mitkä on ihan sellaista kurssi-, luentotyyppistä opiskelua ja sitten seminaarit. Että niissä teoriaopinnoissa on ainakin taidehistoriaa, taideteoriaa ja tämän tyyppisiä taitoja. Mutta että tosiaan se viikkolukujärjestys on aika vapaamuotoinen. Ja opiskelijalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen itse. Just tämä oma taiteiden työskentely on aika isossa roolissa ja sehän on tietysti jokaisella hyvin eri tyyppistä. Sitten oli kysymys, onko opintoihin helppo yhdistää pedagogiset opinnot, jos toiveena on myös hankkia taito opettaa taidetta oman taiteellisen työskentelyn ohessa? Vielä ehkä Harri, no taiteilijana ja pedagogina, osaatko vastata? Tähän varsinaisia pedagogiikan sivuainetta tai muutahan meillä ei ole tarjolla opintojen oheen.

P2: Se on vähän niin kuin Jaakko sanoo, että tällaista ei nyt ole tarjolla. Mutta tietysti tämä on aina tämmöinen jollekin valinta, että haluavatko he olla taiteenopettaja tai haluavatko olla taiteilijoita. Pystyy yhdistämään tietysti molemmat. Mutta mä ehkä ehdottaisin, että tässä tilanteessa, jos pääsisi sisään akatemiaan, niin kannattaisi käyttää se aika niin paljon kuin mahdollista siihen omaan tekemiseen. Mutta sitten ymmärrän tietysti kaikki taloudelliset paineet ja kaikki, ja ehkä oma kiinnostuskin tämmöseen pedagogiikkaan ja opettamiseen. Että sitähän voi tietyn määrän tämmöisiä opintoja tehdä koulun ulkopuolellakin. Se olisi ehkä vastaus. Tietysti voi myös yrittää ehkä jo pikkasen tehdä semmosia opetustöitä koulun ohella. Vaan se, että on akatemiassa voisi jo antaa siihen mahdollisuuksia. Mutta kehoitan ainakin ne ensimmäiset vuodet, että kannattaisi nyt keskittyä niin paljon kuin mahdollista.

P1: Tosiaan meillä sitä ei ole tarjolla eli meidän koulutus ei anna sellaista opettajan pätevyyttä. No ehkä sitten, no tällaiset yleiset pedagogiset opinnot, joita käydään kasvatustieteellisessä, niin niitähän moni käy sitten oman ammatin ohessa. Meilläkin on sellaista täydentämiskoulutusta sitten ammattitaiteilijoilla, mitä on tarjolla. Joka on sitten tällaista korkeakouluopettajuuteen tähtäävää lisäkoulutusta. Mutta tosiaan ehkä tällee perustutkinto-opiskelijan opintojen ohella se voisi tulla aika täydeksi kyllä. Sitten oli ehkä vähän samalla linjalla ajankäyttöön liittyen kysymys. Onko työskentely mahdollista ajallisesti taiteellisen opiskelun ohella? Ymmärtääkseni ihan tämmöinen sivutyö tai muu mitä tekee sitten.

P2: Voisin vastata tohon, että on se aika haastavaa, mutta se riippuu tietenkin, jos on näitä kursseja. Niin monesti ne kurssit voi mennä vähän sivusuun, jos on tietyt ajanjaksot milloin pitää olla töissä. Mutta totta kai sitä tarvitsee, jostain pitää saada sitä rahaa. Ymmärrän tuon. Siinä on varmaan erilaisia käytäntöjä, että jotkut on iltaisin töissä ja jotkut on viikonloppuisin töissä. Yrittää vaan löytää semmoisen oman mahdollisuuden. Mä en tiedä onko Daniella tai Leonilla jotain ehdotuksia tähän, teettekö te töitä vielä?

P4: Kyll mä, no mä kesällä teen duunia. Mä olin viime kesänä tossa Bienaalissa näyttelyvalvojana, niin se jotenkin liittyi taiteeseen jollain tavalla. Mutta sitten se tietenkin myös riippuu, että minkälaista duunia ja häiritseekö se niitä tukia, mitä Kelalta saa. Jos haluaa tienata paljon, niin sittenhän ne tuet lähtee ja joudut, se on vähän semmoista tasapainottelua, että riippuu vähän minkälaista duunia. Kyllä mä ainakin itse oon välillä tehnyt jotain lyhytaikaisia duuneja. Tai sitten välillä osallistun kilpailuihin, joissa voi voittaa vähän rahaa, niinku ihan taiteella. Se vähän riippuu mitä tekee ja mitä haluaa ja kuinka paljon rahaa sitä haluaa.

P3: Mä en tiedä, mä en ole opiskellut ikinä ennen tai sillee saanut noita kaikkia tukia ja tollee. Mulla on kaikki. Mä lopetin kyllä duunit heti, kun mä tulin tänne kouluun. Kyllä mä, jos on vaan suinkin mahdollista olla noin, kun se viisi vuotta menee aika äkkiä kyllä, että kannattaa mun mielestä vaan panostaa ihan kaiken. Toki jos ei ole mahdollista, niin sitten pitää se fygy hoitaa jostain. Mutta sellasta se on. Niin se on sitten myöhemmin kanssa, kun sä olet taiteilija.

P1: Tämä on varmasti ihan opiskelijalle kuin opiskelijalle semmoinen dilemma aina, että kuinka paljon voi käyttää aikaa siihen leipätyöhön ja sitten opintoihin. Hyvin yleinen haaste ihan kaikkien alojen opiskelijoilla. Sitten oli tossa QNA:n puolella kysymys tohon hakemukseen liittyen. Kannattaako portfoliossa kertoa työn taustasta tai sen takana olevasta ideasta? Vai esitetäänkö kuvat ilman taustatietoja? Tosiaan siinä ohjeessa on suurinpiirtein niin sanottu, että tämmöset tarvittavat tiedot niistä teoksista niin kuin materiaali tai teoksen nimi tai milloin se on tehty tai näin, niin pyydetään kertomaan. Mutta onko vaikka Harri sulla tähän jotain tarkempaa kommentoitavaa?

P2: Mä ajattelin tässä, että jos tässä on pidempiä projekteja. Mä voisin kuvitella esimerkiksi just Daniel, mä en tiedä olinko mä silloin valitsemassa, kun sä hait. Mutta jos esimerkiksi hakee jotain tommosta, on tehnyt tämmöisen esimerkiksi jonkun elokuva, lyhyen elokuvan tai jotain vastavaa, niin kyllä mä sanoisin että sitten kyllä kannattaisi kertoa vähän miten se on tehty ja miten siinä on ajateltu. Kyllä mä näkisin sen ihan vaan plussana. Ylipäätänsä mitä ajatuksia liittyy siihen taiteen tekemiseen.

P1: Sehän siinä motivaatiokirjeessähän on pyydetty, että siinähän on ihan omana kohtanaan se, että siinä pyydetään kertomaan yhdestä teoksesta vähän tarkemmin, siitä tekoprosessista ja taustoista. Että kaikistahan ihan tarkkaa selostusta nyt ei tarvita, että mikä se idea on ja prosessi ollut. Jos sitten haluaa sitä enemmän sitä työskentelyprosessia avata, niin sen voi siinä motivaatiokirjeen yhteydessä semmosta tietoa antaa.

P2: Joo.

P1: Jostain työstä. Mutta varmastihan ihan semmonen, että mikä on katsojalle relevanttia tietoa, että hän ymmärtää millainen teos on kyseessä. Varsinkin kun on kyse valokuvasta tai tallenteesta, kun se ei ole se alkuperäinen teos siinä näytillä. Sitten oli kysymys, myykö opiskelijat taidetta opiskelun ohella ja saa siitä rahoitusta opiskeluun?

P2: Mites Daniel ja Leon?

P4: Mä en ole myynyt. Videot on niin vaikeita myydä. Kyllä sitä varmaan tehdään, mutta musta tuntuu, että mä en ole sellaisella levelillä että mä pystyn vaan myymään mun videoita. Mä olen osallistunut kyllä kilpailuihin ja tämmöisiin hakuihin, missä sitten esitetään mun video jossain tuolla ja mä saan siitä jotain pientä palkkiota. Puhutaan siis jostain muutamasta sadasta eurosta. Mutta jos mä sitä teen tarpeeksi paljon, niin kyllä mä siitä saan jonkinlaisen tulon. Ei se kyllä riitä elämiseen suoranaisesti. Joo, mulla ei hirveesti ole kokemusta semmosesta.

P3: Mä sanoisin, että se riippuu aika paljon susta ja sun tasosta ja kaikista noista asioista. Riippuu tosi paljon, aika yksilökohtaista tuo on. Jotkut myy aika paljon ja jotkut ei myy yhtään. Riippuu tosi paljon henkilöstä. Täällä on kuitenkin meidänkin koulussa aika paljon, sanotaanko eri tasoisia taiteilijoita, että joku on tehnyt sitä jo paljon kauemmin kun toiset ja liibalaabaa. Että se riippuu aika paljon yksilöstä. Kyllä se on mahdollista, mutta ei taiteen myyminen ole kellekään helppoa. Että ei ehkä kannata siihen laskea siihen varaa, mutta kyllä se on totta kai mahdollista, kaikki on mahdollista. Ja hei, joulumyyjäisethän on tulossa. Tulkaa sinne kaikki auttaa meitä, tulee vähän sponssaa taiteilijoita sinne. Hyvää duunii on. Minä ja Daniel ollaan siellä, nähdään siellä.

P1: Kyllä, tämä oli hyvä tangentti siihen, että joulumyyjäiset ovat myös tällainen paikka.

P3: 10. – 12. siis ensi viikolla, perjantai sunnuntai, kaikki mukaan. Tuokaa faijatkin.

P1: Kyllä, siellä pääsee myös samalla vähän tutustumaan taloon ja katselemaan miltä täällä näyttää sisällä. Ja siis on toki näyttelyjen yhteydessä myös sitten ostetaan ja myydään teoksia jonkun verran. Mutta varmaan niin kuin Daniel ja Leon sanoi, että riippuu kanssa aika paljon siitä omasta, minkälaista taidetta tekee ja näin, että onko se sellainen luonteva tapa rahoittaa opintoja ja elämää. Just koulun näyttelyt ja näin, niin niissähän tietääkseni myydään kyllä teoksia tai niitä myynnissä näissä yhteyksissä. Nyt just ei taida olla kysymyksiä. Mä mietin, sellainen asia ainakin mitä usein kysytään, niin on liittyen näihin työtiloihin ja opiskelijoiden työtiloihin. Että minkä tyyppisiä ne on. Meillähän kuvataiteenopiskelijoilla on oma työtila, joka sitten tietysti vähän muuttuu opintojen yhteydessä. Ja se on semmoinen paikka mihin nyt ei pääse tutustumaan ulkopuoliset, niin osaatteko kertoa Daniel ja Leon vähän niistä työtiloista, että minkä tyyppisiä ne on ja minkä mukaan ne määräytyy?

P4: Meillä osastothan päättää, jakaa niitä työtiloja. Sehän vähän riippuu, että grafiikalla on vähän erityyppiset työtilat kuin vaikka tiliksen tai kuvanveiston tai maalauksen. Että se riippuu niin paljon siitä sun työn teosta, että tarvitseko sä paljon tilaa. Mä voisin näyttää mun. Ehkä Leon säkin oot tossa, niin säkin voisit vähän näyttää. Mä nopeasti, mä oon tässä yhdellä studiolla, niin mä nopeasti vaikka näytän tästä. (tyhjää) [0:42:16 – 0:42:39]. Tässä on esimerkiksi niin kuin minä ja Tuure, me jaetaan työhuone täällä. Meillä on tämmöset mageet näkymät tuonna Sörnäisten Rantatielle. Moi Tuure, tässä on sitten Tuure valokuvaaja tossa. Niin meillä on tämmöinen tosi magee ikkuna, mutta sillee aika pieni tila kuitenkin riittää meille molemmille. Krääsää täältä löytyy.

P1: Työtilat voi olla kanssa tämmöisiä jaettuja jonkun toisen kanssa.

P4: Täällä tosi vieressä on muitakin työhuoneita, missä porukka nyt tekee duunia. Tämmösiä koppejahan me saadaan kaikki.

P1: Kiitos, tässä oli nyt tämmöinen demonstraatio samalla. Onko sulla Leon tähän jotain kommentoitavaa?

P3: Mä voin näyttää, mulla on tämmöinen tosi hyvä nakki tässä tai hyvä arpaonni, kun vähän arvalla näitä jaettiin. Ja mulla on tulossa toi kandin näyttely, niin sitten mä saan vähän isomman huoneen. Mutta mä haluan vielä noista työtiloista sanoa, että vaikka niitten, vaikka Danilla ja niillä on aika pieni se, niin nehän on aika paljon niissä studioissa missä ne työskentelee. Se riippuu tosi paljon mitä sä teet. On se totta kai sillee, että jos sä teet isoja veistoksia, niin sä saat varmaan vähän enemmän tilaa, kun jos sä teet tietokoneella paljon duunia. Mutta mä voin näyttää tästä äkkiä. Tässä on mun pieni koppi, tuolla on jotain kamaa, tässä mä vähän maalaan. Mutta suurimmaksi osaksi mä olen tuolla alakerassa vaan, siellä isossa veistotilassa kuitenkin. Täällä vähän vähemmän tällä hetkellä. Mutta sitten mä sanoisin sellaista, että jos jollain on työhuone ennestään, ennen kuin menee sinne kouluun, niin kyllä mä suosittelen kuitenkin pitää sen. Ei tiedä mitä tapahtuu, että ei kannata ehkä sillee, mitä mä olen joillakin huomannut meidän koulussa. Että niillä oli omat työtilat, omat työhuoneet ja sitten kun ne päästi irti, kun tuli tänne kouluun, niin sitten niillä oli vähän vaikeeta päästä alkuun ja kaikkea tällaista. Kun siinä menee vähän aikaa ennen kuin sä saat sun oman nurkan ja ennen kuin sä kotiudut ja tiedät mitä sun pitää tehdä ja kaikkea. Suosittelen kuitenkin pitää sen, jos jollakin on ennestään jo.

P4: Mä voisin vielä nopeasti lisää. Mä olin unohtanut, että se riippuu osastosta, että esimerkiksi tiliksessä on tosi paljon studioita niin kuin Leon tossa mainitsi. Meillä on pieniä studioita, vähän isompia studioita. Mutta se kuuluu tälle osastolle, koska täällä esimerkiksi työstetään ääntä ja liikkuvaa kuvaa ja valokuvausta ja tarvitaan erilaista kalustoa. Sitten tuolla kuvanveistollahan, niillähän on paljon erillisiä koneita ja tämmösiä työkaluja, niin sekin vähän vaihtelee. Mutta täällä pääsee seilaa joka puolella.

P1: Joo ja ne tosiaan sitten opetuksen ajoituksenkin mukaan vaihtuu. Yleensä näin, että mitä pidemmälle etenee opinnoissa, niin sitten priorisoidaan isompaan tilaan. Tai just jos on vaikka valmistumisnäyttely tulossa tai just tämmöinen meneillään, niin sitten voi tarvita isomman tilan. Mutta joo, se on vähän vaihtelevaa, ei ole ihan säntillisesti samanlaisia, samankokoisia ja näkösiä koppeja kaikilla. Sitten oli tullut kysymys. Tuleeko opiskelijoista valmistumisen jälkeen yrittäjiä vai menevätkö jotkut muille töihin, jos kyllä, niin minkälaisia palkkatöitä alalla löytyy? Mä voin jo alustaa lyhyesti, että tosiaan siis koulutuksen tavoite on siis valmistua työskentelemään vapaina kuvataiteilijoina, että sinänsä ei ole tavallaan tällaista pätevyyttä tai kelpoisuutta, että hakisi sitten palkkatöitä. Mutta tietenkin erilaisia ratkaisuja ihmisillä voi olla. Ehkä ainakin toi opettaminen on yksi, mitä monet voi tehdä valmistuttuaan esimerkiksi muissa taidekouluissa tai muissa kuvataiteen tai taiteen asiantuntija tehtävissä. Onko sulla Harri tähän jotain?

P2: Voisin sanoa tähän, että tietysti taiteenkenttä on niin muuttuva nykyään. Että kyllä voi yllättäen olla ihan vaikka mitä. Että voihan sitä yhtäkkiä olla vaikka työssä vaikka ihan näyttelytoimikunnassa, vaikka galleriassa mikä on taiteilijoiden perustama. Tai sitten voi olla kuraattorina tai sitten voi jatkaa opintoja tai sitten voi esimerkiksi hakea tietysti apurahoja, on aika paljon. Sitten voi myös aloittaa, niin kuin mä joskus aloitin tekee tämmösiä opetustöitä ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Erilaisia mahdollisuuksia löytyy aina, mutta ne ei ole ehkä sen tyyppisiä, että, tietysti voi saada jonkun tämmöisen, voittaa esimerkiksi tai hakea johonkin taiteelliseen kilpailuun ja sitten voi tehdä jonkun julkisen teoksen. Se on yksi mahdollisuus. Mutta varsinaisia semmosia on vähemmän, tämän tyyppisiä, missä siis palkataan vapaa taiteilija. Mutta yllättävän paljon löytyy kentällä tämmöisiä erilaisia ratkaisuja, että se ei ole niin, kauan aikaa sitten se oli paljon hankalampaa, mutta nyt se on paljon avoimempi tämä koko kenttä. Olisin vähän positiivisempi tässä kuitenkin.

P1: Tosiaan niin kuin varmaan taidekentällä eri tyyppisissä tehtävissä sitten ihmiset voi työskennellä, että siitä taiteen asiantuntijuudesta voi olla hyötyä tämmöisissä, jos työskentelee jossain instituutiossa tai museo-galleria tämän tyyppisissä paikoissa.

P2: Unohdin mainita myös, että löytyy paljon residenssejä, joita voi hakea eri paikoista, joissakin residensseissä on esimerkiksi palkkaa. Niitä on vähemmän, mutta löytyy semmosia, että saa työhuoneen ja sitten saa vähän rahaa siitä. Tai sitten hakee apurahaa siihen semmoseen residenssityöskentelyyn.

P1: Sitten oli tullut kysymys valintakurssista tai valintakoe viikoista. Jos valintakoe viikolle pääsee mukaan ja se järjestetään paikan päällä, onko valintakokeessa yksi pidempi tehtävä ja täytyykö se toteuttaa kokonaan paikan päällä? Ja sitten oli lisäkommentti, että viime vuonna kun ystäväni haki, niin pääsykokeessa oli ilmeisesti yksi pidempi tehtävä mihin oli etänä se viisi päivää aikaa. Pääpiirteissään voin ainakin sanoa, että tämän tyyppistä se työskentely on aika pitkälti, että on yksi tehtävä jonka kanssa viikon aikana työskennellään. Osaatko sä Harri sanoa?

P2: Niitä on ollut erilaisia tämmösiä tehtäviä. Joskus ne on ollut ehkä enemmänkin, kolme eri tehtävää tai sitten yksi pidempi tehtävä. Se nyt riippuu vähän siitä valintalautakunnasta, minkälaisen tehtävän ne asettaa. Mutta periaatteessa siinä on jonkinlainen tehtävä tai tehtäviä, joiden kanssa sitten tehdään sen viiden päivän aikana sitten erilaisia toteutuksia. Ja sitten katsotaan läpi ne työt.

P1: Onko teillä Daniel tai Leon, niin tosta valintakurssista ja siitä tehtävänannosta muistikuvaa millainen se tehtävänanto oli tai millaista se työskentely oli?

P4: Mun mielestä se oli aika abstraktia. Meille annettiin joku ääni ja pari semmoista tai vähän tekstiä. Mä en enää muista tarkalleen. Sitten joku paikka ja sitten meidän piti siitä tehdä jotain meidän omalla tavalla. Mun on tosi vaikee, tai mä muistan kyllä mitä mä tein. Mutta se syy, minkä takia mä tein sitä tai niitä duuneja, mitä mä sitten siellä esittelin. Niin ne tuli jostain, mutta sen mä vaan muistan, että mä vaan luin tosi hyvin että mitä ne siellä halusi. Ja sitten mä vaan tein parhaani, en mä tiedä.

P3: Ehkä ei kannata stressaa mitään, että siellä olisi mitään kompakysymyksiä tai mitään tuollaista. Ne on yleensä aika vapaamuotoisia ja sitten vaan tekee oman juttunsa ja yrittää jotenkin yhdistää sen siihen mitä on. Lähtee vaan sillee omasta, ei mieti sitä sillee, että tämä on joku koulutehtävä ja sitten pitää kuunnella mitä siellä sanotaan ja sitten tarkasti tehdä sen mukaan. Kyllähän siinä katsotaan vaan sun työskentelyä, se on kuitenkin kaikista tärkein. Näin mä kuvittelisin. Mä muistan, niitä on ollut vähän erilaisia, koska mä olen hakenut kaksi kertaa. Ekalla kerralla mä muistaisin, että se olisi ollut vähän erilainen. Ja sitä edellisenä vuonna, joku kertoi mulle, että oli joku sininen. Ei ollut mitään muuta, kun oli vaan joku tollanen. Vähän se vaihtelee aina kai. En mä usko, että se on niin tärkeetä.

P1: Joo ne vaihtelee aina vuosittain, mutta ne on yleensä juuri sellaisia aika avoimia ja abstrakteja. Tosiaan hakijoillahan on, eikä niissä ole usein myöskään tällaista, että siinä olisi annettu sitä tekniikkaa, miten se pitää toteuttaa. Että hakija voi kanssa itse tuoda ne omat välineensä ja materiaalinsa sinne, että se on sillee vapaamuotoinen. Toi kysymys, että täytyykö se toteuttaa kokonaan paikan päällä, niin käytännössä silloin kun on se valintakurssi, niin siellä on paikan päällä työpiste, missä sitten hakija voi työskennellä niinä aikoina, kun se kurssi on käynnissä. Kyllä sieltä saa poistua ja jos vaikka tarvitsee jotain materiaalia tai mennä vaikka ulos kuvaamaan jotain. Niin siellä sillee kyllä saa liikkua, että ei ole sidottu siihen pöytäpaikkaan tai muuta viikon aikana.

P3: Mun pitää sanoa, että mä tein siinä toisena vuonna performanssin, joka ei ollut siinä tilassa vaan menin kaupungille tekemään sen. Sitten mä otin mukaan, mähän dokumentoin sitä. Että ei siellä välttämättä itse siellä pöydän ääressä tarvitse olla. Ihan sama, tärkeintä on vaan, että tekee sen oman jutun.

P4: Mä voin sanoa tohon, mitä Leon sanoi. Mä taas olin kolme päivää vaan siellä paikan päällä kirjoittamassa jotain ulos. Sitten vasta neljäntenä ja viidentenä päivänä mä lähdin tekemään jotain. Se vaihtelee niin paljon siitä, että miten sä teet sitä duunia. Että jotkut lähtee heti tekemään, mulla kesti tosi pitkään ennen kuin mä lähdin oikeasti tekemään mitään konkreettista.

P2: Kiitos Leon ja Daniel, tosi hyvin kerrottu.

P1: Mä katsoin, että meillä alkaa vähitellen aika loppumaan. Meillä on ainakin vielä yksi kysymys jäljellä. Pystyykö opiskelua varten hankkia jostain apurahaa? Mä en ainakin itse osaa sanoa ihan tarkkaan apurahasta.

P3: Pitäis pystyä, (–)[55:31], jos joku kuuntelee, joka jakaa apurahaa, sitä tarvitaan please, sitä tarvitaan.

P1: Mun tietääkseni ainakin monesti tämmöiset, jos hakee vaikka säätiöltä, niin kuin taiteen ja kulttuuri apurahoja, niin monesti niissä ei ole opintotarkoitukseen. Että ne on usein työskentelyyn tai sitten projektiin, että ehkä semmosia. Ellette te sitten tiedä onko sellaisia apurahamahdollisuuksia ikään kuin tuolla valtiollisella tai yksityisellä kentällä. Tietääkseni ne on vähän rajoitettuja kyllä. Että ne on sitten muuhun toimintaan apurahat.

P3: Onks mitään stipendejä? Jaetaanko niitä Suomessa kellekään?

P1: Opiskelustipendejä?

P3: Niin.

P1: Usein stipendit on yliopistojen omia. Kuvataideakatemiallahan apurahat on materiaaliapurahoja, joita voi hakea ja sitten on tietysti opiskelijoille voidaan myöntää stipendejä, valmistuville kandeille ja maistereille. Ne on ne stipendit koulupuolelta. Tiedätkö sä Harri muuta? Onko sulla tähän muuta näkemystä tai lisätietoa?

P2: Mä mietin just tämmösiä yksityisiä, että monesti niitä löytyä, jos olet vaikka jostain pieneltä paikkakunnalta. Niin niillä voi olla juuri tällaisia, että jos tulet vaikka Pohjanmaalta, mä nyt vaan keksin tässä, ei ole mitään todisteita. Mutta sieltä löytyy tämmöisiä pienempiä stipendejä. Kannattaa varmaan tutkia vähän, mitä sitä löytyy. Mä voisin veikata, että esimerkiksi tuollainen Svenska kulturfonden, niin niillä olisi varmaan tämmöisiä opiskelustipendejä myös. Mutta ne yleensä on sitten korkeakouluopiskeluihin ja vastaaviin. Sitten löytyy, no tämmöistä mä luulisin, että löytyisi mitä mä nyt ajattelen ihan ensikädessä tässä. Mutta en osaa nimetä mitään. Mä luulen, että kannattaa vähän katsoa mitä stipendejä löytyy ylipäätänsä.

P1: Ne on usein kuitenkin aika tarkkaa niissä ehdoissa määritelty, mihin sitä apurahaa tai stipendiä saa käyttää. Kello näyttää nyt siltä, että meillä on tullut tunti täyteen eli meidän avoimien ovien webinaariaika täyteen. Kiitos kaikille. Saatiin aika hyvin tahkottua läpi kysymyksetkin.

P2: Kiitos ja kiitos ihan hyviä kysymyksiä myös. Kiitos Daniel ja Leon, tosi hyvin vastasitte. Hieno tämmöinen työhuonekäynti täällä, musta se oli aika upea se tilanäkymä.

P1: Se oli tämä konkreettinen avoimet ovet, päästiin kurkkimaan sinne työhuoneelle.

P2: Kiitos Jaakko tietysti taas hyvästä mentoroinnista meinasin sanoa, mutta melkein.

P1: Kiitos ja tosiaan jos on jotain lisäkysymyksiä tai muuta, niin meidän akatemian hakijapalveluihin niitä saa lähettää, kuva.hakijapalvelut@uniarts.fi. Yhteystiedot löytyy hakuohjeista ja nettisivuilta ja muualta. Mielellään autetaan. Toi tammikuun hakuaika tulee jo pian, se aukee jo 5. tammikuuta, niin kannattaa alkaa jo valmistautumaan.

P3: Kannattaa hakea ja kertokaa teidän frendeille kanssa, että hakee. Ei koskaan tiedä ja jotkut pääsee suoraan ekalla, vaikka ei ole koskaan tehnyt mitään. Ei sitä tiedä, kannattaa aina yrittää.

P1: Kyllä, ei kannata lannistua tilastojen ja muiden takia. Hyvä. Kiitos Harri, Daniel ja Leon ja kaikki meidän kuulijat.

P4: Kiitos, oli kivaa.

P2: Kiitos kaikille.

P3: Moikka.