Käsiohjelma: Sibelius-​Akatemian Har­mo­nik­ka­fes­ti­vaa­li: Minna Ris­ta­mä­ki

24.3.2022 klo 19

Konsertin esittely

Konsertissa kuultavissa teoksissa keskeiseen asemaan nousevat hetket, jolloin varjot peittävät kaiken valon. Hetket, jolloin mieli taistelee päästäkseen pois varjoista kohti valoa.

Teokset kuvailevat mielen pimeitä ja synkkiä puolia unessa, suden hetkellä, sekä toivoa uudesta aamunkoitosta.

Varjoissa on kuitenkin jotain erittäin kaunista, sillä sanotaan, että kirkkain kipinä syttyy synkimmästä varjosta.

The moments when shadows veil all light play a key role in the concert pieces. The moment when the mind fights to escape the shadows and reach for the light.

The pieces describe the dark, despairing aspects of the mind in dreams, in the witching hour, and the hope for a new dawn.

However, there is still something very beautiful in the shadows, as they say: the brightest spark comes from the darkest shadows.

Ohjelma

  • Kasper Rofelt, Nightsong 2, Essi Höglund, viulu
  • Sofia Gubaidulina, De profundis
  • Martin Lohse, 6 preludia
  • Harri Vuori, Suden hetki
  • J. S. Bach, Fantasia ja Fuuga a-molli, BWV 904
  • Paavo Korpijaakko, Peer Gynt Fantasy

Teoksien esittelyt

Kasper Rofelt

Tanskalaisen Kasper Rofeltin (1982-) ”Nightsong, versio 2” on harmonikalle ja viululle sävelletty teos vuodelta 2008. Alkuperäinen teos ”Nightsong” on sävelletty pianolle, mutta Rofelt on tehnyt siitä myös duoversiot muun muassa harmonikalle ja sellolle (2008) sekä harmonikalle ja nokkahuilulle (2009). ”Nightsong, versio 2” teoksen ovat kantaesittäneet Bjarke Mogensen ja Christina Åstrand. Teoksen yleistunnelma on rauhallinen ja meditatiivinen. Se kuvailee pimenevää yötä ja uinuvaa luontoa, joka kaikessa rauhallisuudessaankaan ei koskaan nuku täysin.

Sofia Gubaidulina

”De profundis” on venäläisen Sofia Gubaidulinan (1931-) harmonikalle säveltämä sooloteos vuodelta 1978. Teoksen on kantaesittänyt Friedrich Lips. Gubaidulina käyttää säveltämissään teoksissa usein uskonnollisia vaikutteita. De profundis on latinaa tarkoittaen ”syvyyksistä” ja viittaa Raamatun psalmiin numero 130, joka alkaa sanoilla: ”Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.” Psalmi on yksi katumuksen psalmeista. Teos alkaa syvyyksistä, harmonikan matalista oktaaveista, kuvaten dramaattisesti psalmin ensimmäisestä jakeesta kumpuavaa syvää surua. Kuten psalmi numero 130 myös ”De profundis” loppuu kuitenkin toivoon armahduksesta duurivoittoisella äänimaisemallaan.

Martin Lohse

Martin Lohse (1971-) on tanskalainen säveltäjä ja runoilija. Hän opiskeli sävellystä Kööpenhaminassa, Tanskan kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa.

Sävellystekniikassaan Lohse yhdistelee teoksissaan yksikertaisia muuttuvia sointuja ja nyansseja, barokin ja romantiikan aikakausien elementtejä sekä eri tempoja. Hän kutsuu tätä tekniikkaa nimellä ”mobile”. ”6 preludia” (2003/2013) on alun perin uruille sävelletty teos, jonka sovituksen harmonikalle kantaesitti Bjarke Mogensen vuonna 2013. Säveltäjän itsensä mukaan teos pohjautuu suurien terssien ja sekvenssien käyttöön sekä preludeissa 2,4 ja 6 pitkiin kiihtyviin jaksoihin, jotka luovat erilaista tilaa musiikilliselle ilmaisulle. Vain teoksen ensimmäisellä osalla on erillinen nimi, joka on suomennettuna ”Pimenevä meri”. Kaikkia teoksen osia yhdistää niiden luoma haikea ja rauhallinen tunnelma, joka kuitenkin saattaa muuttua yllättäen arvaamattomaksi, aivan kuten pimenevä meri.

Harri Vuori

”Suden hetki” on suomalaisen Harri Vuoren (1957-) vuonna 2000 harmonikalle säveltämä teos. Teoksen kantaesitti Matti Rantanen. Säveltäjä kertoo mieltyneensä harmonikan kykyyn tehdä suuria intervallihyppyjä, nopeita rekisterivaihdoksia sekä laajoja sointuja, joita Vuori käyttää teoksessa runsaasti. Säveltäjän mukaan ”Suden hetken” liikkuvat kuviot ja hitaammat lyyriset jaksot joutuvat teoksessa antamaan periksi syvyyksistä nousevalle repetitiiviselle tekstuurille, kuten ihmisen alitajunnasta nousevat impulssit, jotka suden hetkellä nousevat esille mielen sokkeloista. Teos tavoittaa tunnelman aamuyön tunneista, suden hetkestä, jolloin uni on syvimmillään ja ihminen haavoittuvimmillaan. Suden hetkellä aivot viestittävät varjoissa vaanivasta vaarasta, sillä suden hetkellä pedot ovat aktiivisimmillaan.

Johann Sebastian Bach

Johann Sebastian Bach (1685–1750) sävelsi ”Fantasia ja fuuga a-mollin, BWV 904” kosketinsoittimelle, luultavasti Leipzigissa ollessaan. On epäselvää, onko teos tarkoitettu alun perin uruille vai cembalolle, mutta sitä esitetään kummallakin soittimella. Fantasiassa on paljon urkumaisia piirteitä, pitkiä harmoniakulkuja ja sitä voisi kuvata tunnelmaltaan hyvinkin dramaattiseksi laskevan bassokulun takia. Neli- äänisessä fuugassa on kaksi teemaa, jotka nivoutuvat yhteen fuugan loppupuolella. Fuugan jälkimmäinen teema on laskeva kromaattinen kulku, jonka voidaan ajatella symboloivan mielen varjoja, intensiivistä pimeyttä ja surua.

Paavo Korpijaakko

Suomalaisen Paavo Korpijaakon (1977-) teoksen ”Peer Gynt Fantasy” on kantaesittänyt Mika Väyrynen vuonna 2013. Korpijaakon teos rakentuu Edvard Griegin kuuluisan ”Peer Gynt”-sarjan melodioihin. ”Peer Gynt Fantasy” on virtuoottinen teos, joka käyttää paljon hyväkseen harmonikan nopeita reaktioaikoja rekisterinvaihtoihin sekä äänenvoimakkuusvaihteluihin. Korpijaakon teoksessa kuullaan otteita muun muassa Griegin melodioista ”Aamutunnelma” sekä ”Vuorenkuninkaan luolassa”. Aamutunnelman teeman voidaan ajatella kuvaavan sitä, että pimeinkin yö päättyy auringon nousuun. Toisaalta ”Vuorenkuninkaan luolassa” muistuttaa kuulijaa siitä, että pimeyden olennot odottavat varjoissa seuraavan yön koittamista. Korpijaakon teos ilmentääkin tunnelmaa valon ja varjojen välisestä ikuisesta taistelusta.