Annikka Konttori-Gustafsson: Ingeborg Hymander – suomalaisen pianopedagogiikan uranuurtaja

Abstrakti

Ingeborg Hymander (1865–1938) toimi Helsingin Musiikkiopiston, sittemmin Helsingin Konservatorion pianonsoitonopettajana 1889–1936 sekä käytännöllisten pianopedagogisten aineiden opetuksen uranuurtajana ja siitä vastaavana opettajana vuosikymmeniä. Hänen oppilainaan ovat olleet lukuisat maamme musiikkielämässä merkittävän uran luoneet muusikot. Hänen yhdessä opettajakollegansa Aline Ahlforsin kanssa julkaisemansa ensimmäinen suomalainen pianokoulu Pianonsoiton alkeiskurssi I–III (1906) oli pitkään ahkerassa käytössä, ja pianonsoiton opettajille suunnattu kirja Nuori pianonsoiton opettaja vuodelta 1924 oli ensimmäinen suomalainen pianopedagogiikan alan oppikirja.

Hymanderin ammatillinen ura oli aikanaan legendaarinen. Aikalaisten mukaan hänellä olisi ollut kaikki edellytykset konserttipianistin uralle, mutta hän keskittyi nimenomaan opettamiseen ja pedagogiikan kehittämiseen. ”Siitä, josta on tullut äyri, ei koskaan tule taalaria”, kerrotaan Hymanderin perustelleen uravalintaansa. Pohdin esitelmässäni tuon lauseen mahdollisia merkityksiä sekä Hymanderin kohdalla että yleisemmin naisen aseman ja ammatillisten kehittymismahdollisuuksien sekä naisen elämäntehtävään liittyvien näkemysten valossa.  Musiikin alalla merkittävän uran opettajina tehneet henkilöt jäävät useimmiten esiintyvien taiteilijoiden ja säveltäjien varjoon, ja varsinkin perustavanlaatuista työtä tehneet lasten ja nuorten opettajat sivuutetaan myös taiteilijaesittelyissä. Alalla on pitkään elänyt käsitys, että opettaminen on taiteen tekemisen rinnalla toisarvoista ”pakkopullaa”, jota täytyy jaksaa tehdä ansaitakseen elantonsa. On myös ajateltu, että opettajaksi kelpaavat vähemmän lahjakkaatkin muusikot. Hymanderin esimerkki ja hänen ajatuksensa opettamisesta tarjoavat toisenlaisen, yleiset käsitykset kyseenalaistavan näkemyksen pedagogina toimimisesta.

Bio

MuT Annikka Konttori-Gustafsson toimi pitkään pianomusiikin ja tohtorikoulutuksen yliopistonlehtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hänen taiteellisen tohtorintutkintonsa (Sibelius-Akatemia 2001) aiheena oli ”Olivier Messiaenin läsnäolo ranskalaisessa pianokirjallisuudessa”; tutkintoon kuuluvan kirjallisen työn otsikko on Soiva sateenkaari: Matka Olivier Messiaeninvärimaailmaan. Konttori-Gustafsson esiintyy sekä solistina että kamarimuusikkona ja liedpianistina kotimaassa sekä erityisesti Saksassa. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu muun muassa aikamme suomalaista musiikkia sekä ranskalaista 1900-luvun musiikkia. Viime vuosina hän on toteuttanut myös Selim Palmgrenin ja Ernest Pingoud’n musiikkiin keskittyviä taiteellis-tutkimuksellisia projekteja. Konttori-Gustafsson on pitänyt pianonsoiton ja liedmusiikin kursseja kotimaassa sekä Hannoverin ja Bremenin musiikkikorkeakouluissa ja toiminut kotimaisten pianokilpailujen tuomaristoissa. Hänen artikkeleitaan Suomen 1920-luvun musiikin modernismista ja suomalaisen pianonsoiton historiasta on julkaistu DocMus-tohtorikoulun julkaisusarjassa.